Yleistä aiheesta

Työntekijällä on oikeus saada työstä vapaaksi aika, jolta hän voi saada äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Hoitovapaata voi saada lapsen hoitoa varten, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Perhevapaisiin lasketaan myös osittainen ja tilapäinen hoitovapaa. Työnantaja voi tietyissä tapauksissa kieltäytyä antamasta osittaista hoitovapaata.

Työsopimuslain mukaan työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa perhevapaiden ajalta. Monissa työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu palkan maksamisesta esimerkiksi äitiysvapaan ja lapsen äkillisestä sairastumisesta johtuvien lyhytaikaisten poissaolojen eli tilapäisen hoitovapaan ajalta.

Opintovapaa tarjoaa työssä oleville joustavan mahdollisuuden opiskella. Oikeus opintovapaaseen perustuu opintovapaalakiin. Lakia sovelletaan työ- ja virkasuhteessa.

Opintovapaalla oleva henkilö on vapautettu työstään koulutusta tai opiskelua varten. Työntekijän palvelussuhde jatkuu opintovapaan aikana. Opintovapaa on palkatonta, ellei siitä ole sovittu toisin työ- tai virkaehtosopimuksessa tai työnantajan ja työntekijän kesken.

Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä ja työnantaja sopivat vapaasta ja työnantaja sitoutuu vapaan ajaksi palkkaamaan työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorotteluvapaa tarjoaa työntekijälle mahdollisuuden pidempiaikaiseen vapaaseen, jonka hän voi käyttää haluamallaan tavalla.

Osa-aikaeläke tarjoaa sekä työntekijöille että yrittäjille mahdollisuuden keventää työuran viimeisiä vuosia. Osa-aikaeläkkeestä on sovittava työnantajan kanssa, sitä ei siis saa automaattisesti niin halutessaan.

Osa-aikaeläkkeen saamisen edellytykset eroavat jonkin verran yksityisillä ja julkisilla aloilla. Myös maatalousyrittäjien ja merimiesten osa-aikaeläkkeissä on erityispiirteitä.

 

Ohjeita työntekijälle

Työntekijänä sinulla voi olla mahdollisuus saada vapaata työstä laissa määriteltyjen ehtojen täyttyessä. Joihinkin vapaisiin, esimerkiksi äitiys- tai isyysvapaaseen, on työntekijällä lakisääteinen oikeus. Toisista vapaista, kuten vuorotteluvapaasta ja osa-aikaeläkkeestä, puolestaan sovitaan työnantajan kanssa. Opintovapaaseen on periaatteessa oikeus, mutta työnantaja voi lain mukaan perustellusta syystä siirtää sen alkamista.

Selvitä ennen vapaan anomista, mitä työssäsi sovellettavassa työehtosopimuksessa on säädetty vapaista ja millainen on ansiosi vapaan aikana. Selvitä myös, voitko tarvittaessa keskeyttää vapaan ja millaisilla ehdoilla.

Vapaan ajalta ei makseta palkkaa, ellei siitä ole säädetty laissa tai työssä sovellettavassa työehtosopimuksessa. Työehtosopimuksissa on voitu sopia, että esimerkiksi äitiysvapaa ja tilapäinen hoitovapaa ovat palkallisia. Joidenkin vapaiden ajalta voit anoa korvausta Kelasta.

Ano vapaa työnantajasi ohjeiden mukaisesti. Muista, että lakisääteisistäkin vapaista pitää ilmoittaa työnantajalle lakiin kirjatun käytännön mukaisesti. Toimita työnantajallesi ajoissa vapaan anomista varten pyydetyt selvitykset ja todistukset.

Monet työnantajat käyttävät vapaan myöntämiseen tätä tarkoitusta varten laadittuja lomakkeita. Jos työpaikallasi ei ole omia lomakkeita, voit käyttää perhevapaiden ilmoittamisessa apuna työsuojeluhallinnon lomaketta Perhevapaiden haku ja ilmoitukset.

 

Ohjeita työnantajalle

Lain edellytysten täyttyessä työntekijällä on mahdollisuus perhe-, opinto- ja vuorotteluvapaaseen sekä osa-aikaeläkkeeseen. Vapaista säädetään työsopimuslaissa, opintovapaalaissa ja -asetuksessa, vuorotteluvapaalaissa sekä työntekijän eläkelaissa. Vapaita myöntäessään työnantajan pitää kohdella työntekijöitä tasapuolisesti.

Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle, kuten laissa säädetään. Työnantajan pitää varmistaa alalla sovellettavasta työehtosopimuksesta työntekijän oikeus palkkaan sekä palkallisen jakson pituus vapaiden aikana. Työnantaja voi selvittää Kelasta mahdollisuuden saada korvauksia vapaiden ajalta.

Vuorotteluvapaasta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä. Vuorotteluvapaan ajaksi on palkattava TE-toimistossa työttömänä työnhakijana oleva henkilö. Häntä ei tarvitse palkata samoihin tehtäviin, joita vuorotteluvapaalle jäävä oli hoitanut.

Työntekijällä on ehtojen täyttyessä oikeus saada opintovapaata. Työnantaja voi kuitenkin perustellusta syystä siirtää opintovapaan alkamista.

 

Oikeuden päätökset ja ennakkotapaukset

Korkeimman oikeuden ratkaisussa (KKO:2012:36) käsitellään sitä, että työntekijä oli hakenut työnantajaltaan opintovapaata ammatillisen perustutkinnon suorittamiseksi. Työnantaja ilmoitti vastoin opintovapaalain säännöksiä siirtävänsä opintovapaan alkamisajankohtaa. Tällöin työntekijä oli irtisanoutunut ja menettänyt sen seurauksena oikeutensa aikuiskoulutustukeen. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla työnantaja oli korvausvelvollinen.

Usein kysytyt kysymykset Usein kysytyt kysymykset