Syrjintä

Kiellettyjä syrjintäperusteita ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy.

Syrjintä voi olla

  • välitöntä, jolloin henkilöä kohdellaan epäsuotuisammin kuin toista vastaavassa tilanteessa syrjivän syyn perusteella – esimerkiksi ulkomaalaiselle maksetaan pienempää palkkaa kuin suomalaiselle työntekijälle
  • välillistä, jolloin tasapuoliselta näyttävä säännös, peruste tai käytäntö johtaa siihen, että henkilö joutuu syrjivän syyn perusteella epäedulliseen asemaan muihin nähden –esimerkiksi työhönotossa edellytetään täydellistä suomen kieltä, vaikka se ei ole välttämätöntä työn tekemisen kannalta
  • häirintää, kuten loukkaamistarkoituksessa esitetyt rasistiset tai seksuaalivähemmistöjä koskevat vitsit taikka johonkin kiellettyyn syrjintäperusteeseen liittyvää nimittelyä ja halventavaa tai nöyryyttävää käyttäytymistä; syrjintää on myös se, että työnantaja ei puutu tällaiseen häirintään työpaikalla
  • kohtuullisten mukautusten epäämistä, jos työnantaja ei tee asianmukaisia ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavia kohtuullisia mukautuksia, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa saada työtä ja suoriutua työtehtävistään ja edetä työurallaan
  • ohje tai käsky syrjiä jotakuta – esimerkiksi työnantaja kieltää alaistaan palkkaamasta tiettyyn etniseen ryhmään kuuluvaa henkilöä.

Syrjinnästä kertovaa ei saa rangaista työssä

Kiellettyä on myös kielteisten seurausten kohdistaminen henkilöön, joka ryhtyy tai osallistuu toimiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Vastatoimi tarkoittaa sitä, että työnantaja esimerkiksi tiukentaa huomattavasti työntekijän työsuorituksen valvontaa työntekijän otettua yhteyttä työsuojeluviranomaiseen syrjintäepäilyn takia.

Mikä ei ole kiellettyä työsyrjintää?

Laissa kielletystä syrjinnästä ei ole kyse, jos työnhakijaan tai työntekijään ei liity mikään laissa mainittu syrjintäperuste tai se ei ole millään tavalla vaikuttanut työnantajan toimintaan.

Kaikki kiellettyjen syrjintäperusteidenkaan perusteella tapahtuva erilainen kohtelu ei kuitenkaan ole lain tarkoittamaa kiellettyä syrjintää. Erilainen kohtelu työelämässä on oikeutettua, jos kohtelu perustuu työtehtäviä koskeviin todellisiin vaatimuksiin. Kohtelun tulee kuitenkin olla oikeassa suhteessa verrattuna tavoitteeseen ja tavoitteen tulee olla hyväksyttävä.

Ikään tai asuinpaikkaan perustuva erilainen kohtelu on lisäksi oikeutettua, jos kohtelulla on asianmukaisesti perusteltu, työllisyyspoliittinen tai työmarkkinoita koskeva tavoite taikka jos erilainen kohtelu johtuu eläke- tai työkyvyttömyysetuuksien saamisedellytykseksi vahvistetuista ikärajoista.

Esimerkkejä tilanteista, joissa erilainen kohtelu voi olla hyväksyttävää:

  • Työnantaja ei palkkaa ansioituneimpana pidettävää näyttelijää tämän korkean iän takia. Iäkästä työnhakijaa on kohdeltu valintatilanteessa epäsuotuisammin, mutta kyse ei ole kielletystä syrjinnästä, koska työtehtävänä on esittää näytelmässä teini-ikäistä.
  • Työnantaja voi palkata kiinalaisen työntekijän kiinalaiseen ravintolaan aidon vaikutelman luomiseksi, vaikkei tämä ole ansioitunein hakija.
  • Työntekijältä voidaan edellyttää tiettyä uskonnollista vakaumusta niissä tapauksissa, joissa työntekijä on työssään tekemisissä vaaditun vakaumuksen kanssa tai edustaa uskonnollista vakaumusta ulospäin.
  • Työsuhteen päättäminen työntekijän terveydentilan perusteella voi olla oikeutettua silloin, kun sairaus on aiheuttanut työkyvyn merkittävän huononemisen eikä heikentymistä voida pitää tilapäisenä tai ohimenevänä.
  • Kunta työnantajana voi tarjota kesätyöpaikkoja vain oman kunnan nuorille.
  • Nuorten työmarkkinoilta syrjäytymistä ehkäisevät työllistämiskampanjat voivat sisältää oikeutettua erilaista kohtelua iän perusteella.
  • Laissa säädettyä 68 vuoden eroamisikää virasta ei ole EU-tuomioistuimen käytännössä pidetty syrjivänä.
Syrjintää ei myöskään ole sellainen tavoitteeseen nähden oikeassa suhteessa oleva erilainen kohtelu, jonka tavoitteena on edistää tosiasiallista yhdenvertaisuutta tai ehkäistä ja poistaa syrjinnästä johtuvia haittoja. Sallittua on esimerkiksi sellaisten henkilöiden positiivinen erityiskohtelu, joiden katsotaan olevan erityisen suojelun tarpeessa vaikkapa alkuperänsä, ikänsä tai osatyökykyisyytensä vuoksi. Tällaiseen positiiviseen erityiskohteluun liittyvien toimien on kuitenkin oltava oikeassa suhteessa tavoitteen kannalta.