Yleistä aiheesta

Psykososiaaliset kuormitustekijät liittyvät työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen. Ne voivat kuormittaa työntekijöitä haitallisesti.

Sopiva kuormitus työpaikalla edistää työntekijöiden terveyttä ja työkykyä. Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi kuitenkin ilmetä missä tahansa työpaikassa, ja se voi vaikuttaa haitallisesti keneen tahansa työntekijään.

Haitallista työkuormitusta tulee ehkäistä

Haitallista työkuormitusta tulee ehkäistä eikä vain reagoida seurauksiin. Työnantajan pitää oma-aloitteisesti välttää tai vähentää työn kuormitustekijöiden aiheuttamaa vaaraa tai haittaa työntekijöiden terveydelle.

Psykososiaalisia kuormitustekijöitä voidaan hallita yhtä järjestelmällisesti kuin fyysisen työympäristön epäkohtia. Keskinen väline on työn vaarojen selvittäminen ja arviointi. Ellei sitä tehdä riittävän kattavasti tai lainkaan, tarvittavia ennaltaehkäiseviä toimia ei välttämättä tunnisteta eikä toteuteta.

Vaarojen arviointiprosessi:

  1. tunnista työpaikan psykososiaaliset kuormitustekijät
  2. arvioi kuormitustekijöiden terveydellinen merkitys (riskin) ja aseta riskit tärkeysjärjestykseen
  3. toteuta toimet, jotka tarvitaan riskien vähentämiseen
  4. seuraa toimien vaikutuksia.

Haitallinen työkuormitus hallintaan työterveyshuollon avulla

Jos työnantajalla ei ole riittävää asiantuntemusta tunnistaa psykososiaaliset kuormitustekijät ja arvioida niitä, hänen on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita, joilla on siihen riittävä pätevyys. Luonnollinen asiantuntijataho on työpaikan työterveyshuolto. Työterveyshuollolla on tietoa työpaikan kuormitustekijöistä ja työpaikan työntekijöiden terveydestä. Toimivalla työpaikan ja työterveyshuollon välisellä yhteistyöllä voidaan puuttua ajoissa sellaisiin psykososiaalisiin kuormitustekijöihin, jotka vaarantavat työntekijöiden terveyden.

Työterveyshuollon toiminta perustuu työpaikkaselvitykseen. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työterveyshuollon työpaikkaselvityksessä on tunnistettu ja arvioitu työpaikan psykososiaaliset kuormitustekijät. Tätä varten työnantajan tulee antaa työterveyshuollolle riittävät tiedot työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä sekä työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista. Työpaikkaselvityksen tulee sisältää johtopäätökset terveyteen vaikuttavista kuormitustekijöistä ja tarvittavat toimenpide-ehdotukset.
 

Ohjeita työntekijälle

Mitä tehdä, kun epäilet kuormittuvasi haitallisesti työssä?

Kerro työnantajalle, jos koet työsi liian kuormittavana. Älä odota tilanteen korjaantumista itsestään. Ota mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteyttä työnantajaasi, käytännössä lähimpään esimieheesi.

Kerro esimiehellesi olevasi haitallisesti kuormittunut ja kuvaa, mitkä tekijät työssäsi aiheuttavat haitallista kuormitusta. Pyydä, että työnantajasi puuttuu tilanteeseen. Esimiehesi tehtävä on selvittää kanssasi tilanteeseen johtaneita tekijöitä ja etsiä niihin ratkaisuja.

Jos työpaikallasi on varhaisen tuen toimintamalli tai muita ohjeita kuormittumisen käsittelyyn, noudata niitä. Voit pyytää apua työsuojeluvaltuutetulta tai luottamusmieheltä, mikäli asian vieminen esimiehen tietoon tuntuu vaikealta. Jos asia koskee koko työyhteisöä, voit pyytää työsuojeluvaltuutettua käsittelemään asiaa työntekijöiden edustajana työnantajan kanssa.

Asiantuntija-apua saat työterveyshuollosta

Joskus voi olla epäselvää, johtuuko kuormittuminen työstä vai työpaikan ulkopuolisista tekijöistä. Epäselvää voi myös olla, mitkä tekijät työssäsi aiheuttavat haitallista kuormittumista. Tällöin voit saada apua työterveyshuollosta.

Voit saada työterveyshuollosta selvityksen työkuormituksestasi perustellusta syystä. Työterveyshuolto arvioi pyynnöstä selvityksen tarpeen. Perusteltu syy on olemassa, jos

  • työkykysi on heikentynyt fyysisen ja psyykkisen oireilun vuoksi ja arvioit oireilusi johtuvan työstä
  • oireilusi on johtanut hoidon tarpeeseen tai sairauspoissaoloihin.

Selvityksen perusteella työterveyshuolto tekee tarvittaessa ehdotuksia siitä, miten työkuormitustasi voidaan vähentää. Arvioidessaan toimenpidevaihtoehtoja sekä niiden toteutusta työterveyshuollon tulee tehdä yhteistyötä työnantajan kanssa.

Työsuojeluviranomainen valvoo

Jos työnantajasi ei ryhdy toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi ja vaaran vähentämiseksi, voit pyytää tietoa ja apua työsuojeluviranomaiselta. Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet toimivat alueellisina työsuojeluviranomaisina.

Työsuojeluviranomainen antaa ohjeita ja neuvoja sekä tarvittaessa valvoo, että työnantaja (saatuaan tiedon, että työntekijä kuormittuu työssään terveyttä vaarantavasti) ryhtyy toimimaan kuormitustekijöiden selvittämiseksi ja vaaran välttämiseksi.
 

Ohjeita työnantajalle

Työnantajan on oltava selvillä työpaikan psykososiaalisista kuormitustekijöistä ja ryhdyttävä toimiin, jos kuormitustekijöistä aiheutuu haittaa tai vaaraa työntekijöiden terveydelle.  Lisäksi työnantajan on jatkuvasti seurattava työyhteisön tilaa ja reagoitava jos yksittäinen työntekijä kuormittuu terveyttään vaarantavasti työssään.

Esimiesten tehtävä on havaita haitallinen työkuormitus ajoissa

Esimiesten tehtävä on jatkuvasti seurata työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Tavoitteena on havaita haitallinen työkuormitus riittävän ajoissa. Silloin kun tilanteeseen päästään puuttumaan varhain, ratkaisut ongelmiin löytyvät helpoiten. Hyviä keinoja seurata työyhteisön työkuormitusta ovat esimerkiksi kehityskeskustelut, henkilöstökyselyt ja turvallisten työtapojen valvominen arkityössä.

Työnantajan tulee järjestää esimiehille riittävä perehdytys, jotta he pystyvät havaitsemaan työntekijöiden haitallisen kuormittumisen ajoissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimiehillä on kyky reagoida haitallisen kuormittumisen hälytysmerkkeihin. Tällaisia ovat esimerkiksi

  • lisääntynyt oireilu ja sairauslomat
  • jatkuvasti pitkittyvät työpäivät
  • työsuorituksen tai työn laadun heikkeneminen
  • käyttäytymisen muutokset
  • vetäytyminen sosiaalisista kontakteista
  • lisääntyneet työyhteisön ristiriidat
  • vaaratilanteiden lisääntyminen.

Hyvä keino on kirjata niin sanottuun varhaisen tuen malliin hälytysmerkkejä: mitkä merkit ovat sellaisia, joihin esimies puuttuu ennalta sovitun toimintatavan mukaisesti?

Miten  toimia, kun työntekijä kuormittuu työssään?

Esimies voi itse havaita, että työntekijä kuormittuu työssään terveyttään vaarantavalla tavalla, tai työntekijä voi ilmoittaa kuormittumisesta esimiehelleen. Esimies voi myös saada tiedon asiasta työterveyshuollosta tai työsuojeluvaltuutetulta.

Kuormittumista käsittelevät ensin työntekijä ja hänen esimiehensä. Mikäli työpaikalla on varhaisen tuen toimintamalli tai muita ohjeita kuormittumisen käsittelyyn, tulee niitä noudattaa. Jos työntekijän työssä kuormittumisen toteamisessa tarvitaan asiantuntijaa, on työnantajan käytettävä apuna ensisijaisesti työterveyshuoltoa.

Jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on

  1. selvitettävä kuormittumisen syyt
  2. tarvittaessa käytettävä työterveyshuoltoa asiantuntijana syiden selvittämiseksi (mm. kun on epäselvää, johtuuko kuormittuminen työstä vai työpaikan ulkopuolisista tekijöistä)
  3. ryhdyttävä toimiin työkuormituksen vähentämiseksi käytettävissään olevin keinoin.

Mitä tehdä, kun työntekijän työkyvyttömyys pitkittyy?

Kun työntekijän työkyvyttömyys pitkittyy, työnantajan on toimittava yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Tarkoitus on, että työntekijä saa tarpeellista tukea aikaisessa vaiheessa eikä sairausloma pitkity turhaan.

Työnantajan on ilmoitettava työterveyshuoltoon työntekijän sairauspoissaolosta viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut 30 päivän ajan. Tämän jälkeen työterveyshuolto alkaa yhdessä työnantajan ja työntekijän kanssa selvittää työhönpaluumahdollisuuksia ja tarvittavia tukitoimia.

Työnantajan velvollisuus on selvittää, tarvitaanko työpaikalla erityisiä tukitoimia, jotta työntekijä voi palata työhönsä tai jatkaa työssä. Tällaisia tukitoimia voivat olla työ- ja työaikajärjestelyt tai työn muokkaaminen.

Sairauspäivärahan maksaminen edellyttää työterveyslääkärin lausuntoa viimeistään silloin, kun Kela on maksanut sairauspäivärahaa 90 arkipäivältä kahden vuoden aikana. Työterveyslääkäri arvioi työntekijän jäljellä olevaa työkykyä ja työntekijän mahdollisuuksia jatkaa työssä.
 

Lainsäädäntö

Työturvallisuuslaki (738/2002)

  •  8 § huolehtimisvelvoite
  • 10 § vaarojen selvittäminen
  • 13 § työn suunnittelu
  • 25 § kuormitustekijöiden välttäminen

Työterveyshuoltolaki (1383/2001)

  • 10 a § Sairauspoissaolosta ilmoittaminen
  • 12 § Työterveyshuollon sisältö
  • 15 § Työnantajan velvollisuus antaa tietoja
  • 17 § Työterveyshuollon palvelujen tuottajan neuvonta- ja tietojenantovelvollisuus
 

Esimerkkitapaukset ja hyviä käytäntöjä

PRIMA-EF. Eurooppalaisia linjauksia psykososiaalisten riskien hallintaan. Opaskirja työnantajille ja työntekijöiden edustajille.

Työkyvyn tukeminen -sivusto. Ohjeita ja vinkkejä työn tekemiseen liittyviin ongelmiin puuttumiseen ja varhaisen tuen toimintamallin laatimiseen. Työterveyslaitos.