Hätätyön teettäminen on mahdollista vain työaikalaissa säädetyissä poikkeuksellisissa olosuhteissa. Työnantajan pitää tehdä viivytyksettä työsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus hätätyön syystä, laajuudesta ja todennäköisestä kestoajasta.

Hätätyön teettämisen edellytykset

Hätätyön syynä on oltava ennalta arvaamaton tapahtuma. Hätätyötä voidaan teettää, kun ennalta arvaamaton tapahtuma keskeyttää tai uhkaa keskeyttää työnantajan säännöllisen toiminnan tai uhkaa johtaa siihen, että jonkun henki, terveys tai omaisuus tai ympäristö vaarantuu. Lisäksi edellytyksenä on, että työtä ei ole mahdollista siirtää suoritettavaksi myöhempänä ajankohtana.

Hätätyön teettäminen ei edellytä koko säännöllisen toiminnan pysähtymistä tai sen uhkaa. Esimerkiksi yhdenkin, laitoksen tuotantokapasiteetista huomattavan osan muodostavan koneen, laitteen tai tuotantolinjan pysähtyminen tai pysähtymisuhka voi oikeuttaa hätätyön teettämiseen, jos se on johtunut ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Hätätyön edellytyksiä arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa

• toiminnan luonne (esim. energiantuotanto- ja jakelulaitos, suuri prosessiteollisuuden laitos, tukkukauppa, maatalousyritys)
• toiminnan laajuus
• toimintaan sijoitetun pääoman määrä
• säännöllisen toiminnan keskeytyksestä tai keskeytyksen uhkasta aiheutuvien tai arvioitavien vahinkojen suuruus.

Työnantaja voi teettää omassa toiminnassaan aiheutuneen häiriön hätätyönä toisella yrityksellä, jos hätätyön yleiset edellytykset täyttyvät.

Säännölliseenkin toimintaan kuuluu erilaisia toimintahäiriöitä. Säännönmukaisesti toistuvat, sinänsä ennalta arvaamattomat tapahtumat eivät pääsääntöisesti oikeuta hätätyön teettämiseen. Työnantajan täytyy varautua tällaisiin tilanteisiin muun muassa työaikajärjestelyin ja teknisin apuvälinein. Hätätyön teettäminen voi kuitenkin olla oikeutettua, jos

• säännönmukaisesti toistuva, ennalta arvaamaton tapahtuma on mittasuhteiltaan tai muilta ominaisuuksiltaan poikkeuksellisen hankala tai
• säännönmukaisesti toistuvat tapahtumat ajoittuvat poikkeuksellisesti lähes samaan ajankohtaan.

Hätätyön teettämisen edellytysten tulkinnassa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi poikkeuksellisen suuret sairaus- tai muut poissaolot.

Mistä voidaan poiketa ja miten?

Hätätyötä teetettäessä voidaan poiketa suuresta osasta työn teettämistä rajoittavista säännöksistä, kuten yötyö-, vuorotyö-, lepoaika- ja sunnuntaityösäännöksistä. Periaatteessa hätätyössä työajan pituutta ei ole mitenkään rajoitettu. Hätätyötäkään ei ole tarkoituksenmukaista eikä työsuojelunäkökohdat huomioon ottaen mahdollistakaan teettää yhtäjaksoisesti pitkää aikaa ilman lepotaukoja.

Hätätyötä ei koskaan saa teettää kauemmin kuin siihen on tarvetta. Hätätyönä saadaan teettää vain välttämättömät työtehtävät. Mahdolliset jatkotoimet tulee teettää muuna kuin hätätyönä.

Hätätyön teettämiseen ei tarvita työntekijän suostumusta. Alle 15-vuotiasta ei saa pitää hätätyössä, 15 vuotta täyttänyttä saa pitää hätätyössä vain, jos hätätyön teettämiseen ei ole käytettävissä 18 vuotta täyttänyttä.

Hätätyöstä on maksettava normaali ylityökorvaus ja sunnuntaina tehdystä hätätyöstä sunnuntaityökorvaus.

Työajan tasoittuminen hätätyön jälkeen

Hätätyön päätyttyä työaika on tasoitettava enintään 48 tuntiin viikossa neljän kuukauden aikana. Työntekijälle on annettava korvaava vuorokausilepo seuraavan vuorokausilevon yhteydessä. Jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä mahdollista, korvaava vuorokausilepo on annettava niin pian kuin mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa. Korvaava lepoaika on annettava yhdenjaksoisena, eikä sitä saa sijoittaa varallaoloajalle.

Korvaava viikkolepo on annettava työntekijälle mahdollisimman pian, kuitenkin kolmen kuukauden kuluessa hätätyön tekemisestä lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa saamatta jäänyttä lepoaikaa vastaavalla ajalla. Työntekijän suostumuksella viikkolevon aikana tehty työ voidaan korvata myös maksamalla mahdollisten yli- ja sunnuntaityökorvausten lisäksi erillinen ylityökorvauksen perusosan mukaan määräytyvä rahakorvaus.

Hätätyöilmoituksen tekeminen

Työnantajan on viivytyksettä tehtävä työsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus hätätyön

• syystä
• laajuudesta
• todennäköisestä kestoajasta.

Erityisen tärkeää on kuvata, minkälaisiin toimiin työnantaja on ryhtynyt hätätyön teettämisen välttämiseksi. Työnantajan tulee varautua säännönmukaisiin ja epäsäännöllisempiinkin häiriöihin teknisin keinoin ja henkilöstösuunnittelulla. Näistä on hyvä kertoa jo hätätyöstä ilmoitettaessa.

Ilmoituksessa on oltava työntekijöiden luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun tai, jos kumpaakaan ei ole työpaikalle valittu, työsuojeluvaltuutetun lausunto. Ellei työpaikalla ole työntekijöiden edustajaa, tulee kuulemismahdollisuus varata erikseen jokaiselle työntekijälle, jota ilmoitus koskee.

Hätätyöilmoitus

Lähetä hätätyöilmoitus Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle. Yhteystiedot.

Jos lähetät ilmoituksen sähköpostilla, on suositeltavaa käyttää aluehallintoviraston suojattua sähköpostiyhteyttä. Käytä suojattua sähköpostiyhteyttä ainakin silloin, jos aineisto sisältää salassa pidettäviä tai muuten arkaluontoisia asioita. Suojattu sähköposti.

Hätätyöilmoituksen käsittely ja ratkaisu

Työsuojeluviranomainen tutustuu tehtyyn ilmoitukseen ja antaa asiassa ratkaisun.

Jos hätätyön tunnusmerkistö ei täyty, työsuojeluviranomainen ryhtyy toimiin hätätyön rajoittamiseksi tai lopettamiseksi. Jos hätätyön teettäminen työsuojeluviranomaisen huomautuksista huolimatta jatkuu, työsuojeluviranomainen voi ilmoittaa asian työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaisesti poliisille.

Tulkinnanvaraisissa tilanteissa työsuojeluviranomainen voi ennen ohjeiden antamista pyytää asiasta työneuvoston lausunnon.