Työajan enimmäismäärä 2020

Työajan enimmäismäärä asettaa rajan työntekijän tekemälle työajalle. Työaikaa on työhön käytetty aika ja aika, jolloin työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä.

Työaika on keskimäärin enintään 48 tuntia viikossa neljän kuukauden tasoittumisjakson aikana. Eri alojen työehtosopimuksissa on voitu sopia tasoittumisjakson pituudesta työaikalaista poikkeavasti.

Työajan enimmäismäärä ja työajan seuranta

Työajan enimmäismäärän rajoitus kohdistuu kokonaistyöaikaan. Rajoitus ei näin ollen koske pelkästään ylityötuntien enimmäismäärää.

Enimmäistyöaikaa koskeva rajoitus koskee kaikkia työajan järjestämistapoja, kuten esimerkiksi liukuvaa työaikaa ja joustotyöaikaa. Enimmäistyöaikaan lasketaan kaikki tehdyt työtunnit, olivatpa ne sitten säännöllistä työaikaa, lisätyötä tai ylityötä tai olipa kyse hätätyöstä tai aloittamis- ja lopettamistyöstä.

Työajan seurannassa on tärkeää pitää selvillä työajan käsite ja se, että työaikakirjanpitoon merkitään vain todelliset tehdyt työtunnit, joiden on oltava selkeästi luettavissa. Työaika- ja palkkakirjanpito on pidettävä luotettavasti erillään toisistaan.

Työkalu työajan enimmäismäärän seurantaan

Työajan enimmäismäärän seurannassa voit käyttää apuna esimerkiksi alla olevaa yksinkertaista Excel-työkalua.

Lataa työajan enimmäismäärän seurantatyökalu (Excel)

Ohjeet työkalun käyttöön löydät videolta Työkalu työajan enimmäismäärän seurantaan (Youtube).

Työajan enimmäismäärä tasoittumisjakson aikana ja vuositasolla

Työajan absoluuttista enimmäismäärää koskeva säännös on luonteeltaan pakottava, joten enimmäismäärästä ei voi sopia millään sopimuksella toisin. Työajan enimmäismäärää tarkastellaan etukäteen määriteltyjen tasoittumisjaksojen ajalta työntekijöittäin.

Mikä on tasoittumisjakso?

Työaikalain pääsääntö on se, että työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Näitä neljän kuukauden tasoittumisjaksoja on tarkasteltava itsenäisinä ja toisistaan erillisinä ajanjaksoina.

Valtakunnallisella työehtosopimuksella voidaan kuitenkin sopia tasoittumisjakson pidentämisestä kuuteen kuukauteen ja teknisistä tai työn järjestämistä koskevista syistä tasoittumisjakson pituus voidaan edelleen pidentää enintään 12 kuukauteen. Työajan enimmäismäärää tarkastellaan vastaavasti tasoittumisjakson pituuden mukaan, joka siten voi vaihdella 4–12 kuukauden välillä. Sopimisoikeutta on rajoitettu moottoriajoneuvon kuljettajien osalta.

Työaikalaissa ei ole tarkemmin säädetty, mistä ajankohdasta lähtien tasoittumisjaksojen voidaan katsoa alkavan tai millä tavoin jaksojen alkamisesta ja jaksojen pituudesta voidaan valtakunnallisella työehtosopimuksella sopia. Tasoittumisjaksojen alkamisajankohdasta voidaan näin sopia työnantajan toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla eri toimialoilla.

Työaikalain noudattamisen ja työajan seurannan kannalta lähtökohtana voidaan pitää sitä, että enimmäistyöajan seurantaa toteutetaan säännöllisinä neljän kuukauden jaksoina. Määräaikaisten työntekijöiden kohdalla seuranta tulee aloittaa työsuhteen alusta lukien.

Kun otetaan huomioon vuosilomalaki ja sen säännökset vuosiloman antamisesta, työntekijän kokonaistyöaika vuositasolla voi työaikalain perusteella olla laskennallisesti enimmillään noin 2 300 tuntia (48 työtuntia x työviikkojen lukumäärä).

Enimmäistyöajan seurannan käytännön toteutus

Noudattaakseen työaikalain säännöstä työnantajan on järjestelmällisesti seurattava työajan enimmäismäärää. Seuranta voi olla osa työaikakirjanpitoa tai siitä erillinen seuranta. Työnantaja saa valita tavan, jolla seuranta toteutetaan. Työajan enimmäismäärää voidaan seurata ainakin seuraavilla tavoilla:

Malli 1

Työnantaja aloittaa seurannan vuoden 1. maanantaina ja seurantaa toteutetaan 16 viikon jaksoissa (4 kk x 4 vko). Tällöin lomakauteen ajoittuva seurantajakso voidaan pidentää vuosiloman määrällä (4 vko). Tämän ylimenevät lomat tai esim. sairauspoissaolot on syytä kirjata säännöllisen työajan mukaisina tunteina työajan enimmäismäärän seurantajärjestelmään. Näin kullakin seurantajaksolla jakajana käytetään 16 viikkoa.

Malli 2

Työnantaja aloittaa seurannan 1.1. ja seuraa työaikaa neljän kalenterikuukauden jaksolla. Tällöin kaikki lomat ja muut vapaat, jotka eivät saa vaikuttaa työajan enimmäismäärää nostattavasti tulee kirjata säännöllisen työajan tunteina seurantajärjestelmään. Näin seurantajakson jakajana tulee käyttää 17,3 viikkoa (17,3 vko x 3 seurantajaksoa = 52 vko = 1 v.)

Malleissa 1 ja 2 työajan tulee tasoittua siten, että työaika saa olla jaksolla enintään 48 h/vko.

Malli 3

Malli 3 perustuu ajatukselle, jossa säännöllisen työajan ylittävä työ on yksinomaan ylityötä. Malli soveltuu siis vain silloin, kun hätätyötä tai aloitus- ja lopetustyötä ei tehdä tai kun kyse ei ole liukuvasta työajasta. Tällöin voidaan seurata edelleen ylitöiden enimmäismäärää. Neljän kuukauden jakson suurin sallittu ylityömäärä on tuolloin 138 tuntia ja vuositasolla voitaneen pitää rajana 330 tuntia. Tällöin työaika tasoittuu ”automaattisesti” enimmillään 48 tuntiin viikkotasolla.

Lisätietoa verkkoseminaarin tallenteessa

Työajan enimmäismäärän seurannasta kerrotaan tarkemmin alla olevassa verkkoseminaarin tallenteessa. Esitysmateriaali ja vastauksia yleisökysymyksiin löytyy sivulta Verkkoseminaari: Työajan enimmäismäärä – ohjeita lain tulkintaan.

SDG-palkki


Linkki Euroopan komission Your Europe -portaaliin.

 

Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi?