Työajan enimmäismäärä

Työajan enimmäismäärä 2020

Työajan enimmäismäärä asettaa rajan työntekijän työajalle. Työaikaa on työhön käytetty aika ja aika, jolloin työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä.

Työaika on keskimäärin enintään 48 tuntia viikossa neljän kuukauden tasoittumisjakson aikana. Eri alojen työehtosopimuksissa on voitu sopia tasoittumisjakson pituudesta työaikalaista poikkeavasti.

Työajan enimmäismäärä ja työajan seuranta

Työajan enimmäismäärän rajoitus kohdistuu kokonaistyöaikaan. Rajoitus ei näin koske pelkästään ylityötuntien enimmäismäärää. Työpaikoilla siirryttiin ylitöiden seurannasta kokonaistyöajan seurantaan vuoden 2020 alusta alkaen.

Enimmäistyöaikaa koskeva rajoitus koskee kaikkia työajan järjestämistapoja, kuten esimerkiksi liukuvaa työaikaa ja joustotyöaikaa. Enimmäistyöaikaan lasketaan kaikki tehdyt työtunnit, olivatpa ne sitten säännöllistä työaikaa, lisätyötä tai ylityötä tai olipa kyse hätätyöstä tai aloittamis- ja lopettamistyöstä. 

Työajan seurannassa on tärkeää pitää selvillä työajan käsite ja se, että työaikakirjanpitoon merkitään vain todelliset tehdyt työtunnit, joiden on oltava selkeästi luettavissa. Työaika- ja palkkakirjanpito on pidettävä luotettavasti erillään toisistaan. 

Työajan enimmäismäärä tasoittumisjakson aikana ja vuositasolla

Työajan absoluuttista enimmäismäärää koskeva säännös on luonteeltaan pakottava. Työajan enimmäismäärää tarkastellaan etukäteen määriteltyjen tasoittumisjaksojen ajalta työntekijöittäin.

Työaikalain pääsääntö se, että työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Näitä neljän kuukauden tasoittumisjaksoja on tarkasteltava itsenäisinä ja toisistaan erillisinä ajanjaksoina.

Valtakunnallisella työehtosopimuksella voidaan kuitenkin sopia tasoittumisjakson pidentämisestä kuuteen kuukauteen ja teknisistä tai työn järjestämistä koskevista syistä tasoittumisjakson pituus voidaan edelleen pidentää enintään 12 kuukauteen. Työajan enimmäismäärää tarkastellaan vastaavasti tasoittumisjakson pituuden mukaan, joka siten voi vaihdella 4–12 kuukauden välillä.

Työaikalaissa ei ole tarkemmin säädetty, mistä ajankohdasta lähtien tasoittumisjaksojen voidaan katsoa alkavan tai millä tavoin jaksojen alkamisesta ja jaksojen pituudesta voidaan valtakunnallisella työehtosopimuksella sopia. Tasoittumisjaksojen alkamisajankohdasta voidaan näin sopia työnantajan toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla eri toimialoilla.

Työaikalain noudattamisen ja työajan seurannan kannalta lähtökohtana voidaan pitää sitä, että enimmäistyöajan seurantaa toteutetaan säännöllisinä neljän kuukauden jaksoina. Määräaikaisten työntekijöiden kohdalla seuranta tulee aloittaa työsuhteen alusta lukien.  

Kun otetaan huomioon vuosilomalaki ja sen säännökset vuosiloman antamisesta, työntekijän kokonaistyöaika vuositasolla voi työaikalain perusteella olla laskennallisesti enimmillään noin 2 300 tuntia (48 työtuntia x työviikkojen lukumäärä).

Siirtymäsäännös

Enimmäistyöajan seurantaan on siirryttävä viimeistään 1.1.2021. Työnantaja saa enintään vuoden pituisena siirtymäaikana noudattaa joko vanhan lain mukaista ylityön enimmäismäärän seurantaa tai uuden lain mukaista kokonaistyöajan seurantaa.

Siirtymäsäännöksen tarkoituksena on antaa työnantajalle aikaa sopeuttaa työajan seurantajärjestelmät vastaamaan uuden työaikalain vaatimuksia ja mahdollistaa siirtyminen enimmäismäärän seurantaan työajan toimintaan sopivana ajankohtana. Siirtymä ylitöiden enimmäismäärän seurannasta kokonaistyöajan seurantaan voisi aiheuttaa työnantajalle hankaluuksia, jos siirtyminen tapahtuisi kesken tasoittumisjakson tai muun tarkastelujakson.