Joustotyöaika 2020 - Yleistä

Joustotyöaika soveltuu muun muassa tietotyöhön, sekä työhön, joka ei ole sidottu määrättyyn aikaan tai työn tekemisen paikkaan.

Joustotyöajan käyttö perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen. Joustotyöajan käytöstä voidaan sopia tehtävissä, joissa vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Työehtosopimuksissa on voitu sopia joustotyöaikaa vastaavasta työajasta. Työaikalaissa tarkoitetusta joustotyöajasta voidaan kuitenkin sopia työehtosopimuksen estämättä.

Mitkä ovat käyttöönoton edellytykset?

Joustotyöajasta voidaan sopia vain tietynluonteisissa tehtävissä. Kyseeseen tulisi tehtävät, jotka eivät pääasiassa ole sidottuja tiettyyn vuorokauden aikaan, viikonpäivään tai työntekopaikkaan. Pääasiallisena soveltamisalana on tietotyö. Käyttäminen on mahdollista myös muunlaisessa työssä, joka ei ole sidottu määrättyyn aikaan tai työn tekemisen paikkaan. Kyseeseen tulisi muun muassa vaativa asiantuntijatyö ja myyntityö. Lisäksi pitää olla kyse tehtävästä, jossa vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Joustotyöajasta ei voi sopia tehtävissä, joissa työnantaja säännönmukaisesti määrää työnteon ajan ja paikan.

Mistä asioista pitää sopia ja miten?

Sopimus joustotyöajasta on tehtävä kirjallisesti. Sopimus voidaan tehdä työsopimuksen solmimisen yhteydessä tai työsuhteen kestäessä. Joustotyöaikaa koskeva kirjallinen sopimus korvaa myös työvuoroluettelon silloin, kun siitä ilmenee työajan sijoittelun periaatteet.

 Sopimuksessa on sovittava ainakin

  • päivistä, joille työntekijä saa sijoittaa työaikaa
  • viikoittaisen vapaa-ajan sijoittamisesta
  • mahdollisesta kiinteästä työajasta, joka ei saa sijoittua välille klo 23–06
  • sovellettavasta työajasta joustotyöaikaa koskevan sopimuksen päättymisen jälkeen.

Lähtökohtana on, että työtä tehtäisiin vain arkipäivisin. Sopia voi myös siitä, että työtä tehdään useampana kuin viitenä päivänä viikossa. Vastaavasti voidaan sopia, että tehdään vain neljäpäiväistä työviikkoa. Viikkolevon osalta voidaan sopia esimerkiksi, että sunnuntai tai joku muu viikonpäivä jää työajan sijoittelun ulkopuolelle.

Mitä tarkoittaa sopiminen mahdollisesta kiinteästä työajasta?

Työnantajalla voi olla tarve ajoittain edellyttää työntekijöiden läsnäoloa tai tavoitettavuutta myös joustotyöaika järjestelyssä. Tällöin kiinteäksi työajaksi voidaan tarvittaessa sopia osa päivästä tai tietty päivä viikosta. Kiinteää työaikaa ei saa sijoittaa kello 23:n ja 06:n väliselle ajalle, joka on yötyötä.

Voiko joustotyöaikaa koskevan sopimusehdon irtisanoa?

Joustotyö on luottamusta edellyttävä työaikamuoto. Tämän vuoksi joustotyötä koskeva työaikaehto on molemmin puolin irtisanottavissa, jos työnantaja tai työntekijä katsoo, ettei edellytyksiä joustotyön tekemiselle enää ole olemassa. Joustotyöaikaa koskeva sopimusehto voidaan irtisanoa päättymään kuluvaa tasoittumisjaksoa seuraavan jakson lopussa. 

Mitä tarkoittaa tasoittumisjakso?

Tasoittumisjakso on ajanjakso, jonka kuluessa työntekijän viikoittainen työaika tulee tasoittua. Työntekijän viikoittainen säännöllinen työaika saa joustotyöajassa olla keskimäärin enintään 40 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana. 

Miten työnantaja seuraa työaikaa ja viikkolevon toteutumista?

Joustotyöaikaa tekevän työntekijän on toimitettava palkanmaksukausittain työnantajalle luettelo toteutuneen säännöllisen työajan tunneista. Luettelosta on ilmettävä viikoittainen työaika ja viikkolepo. Työnantaja vie nämä työntekijän ilmoittamat työajat työaikakirjanpitoon. Työntekijän lepoaikojen ja enimmäistyöaikojen seuranta toteutuu tässä yhteydessä.

Joustotyöaika 2020 - Työntekijälle

 

Ohjeita työntekijälle

Jos olet tekemässä sopimusta joustotyöajasta

Huolehdi, että sopimus tehdään kirjallisesti. Joustotyön tarkoitus ei ole, että se lisäisi työaikaa, vaan sen tarkoitus on mahdollistaa työajan vapaampi sijoittelu tasoittumisjakson aikana. Joustotyön osaltakin on säädetty keskimääräisen työajan enimmäismäärästä. Huolehdi siis itse, että työaikasi ei ylitä keskimäärin 40 tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Huolehdi myös siitä, että toimitat työnantajalle palkanmaksukausittain luettelon tehdyistä säännöllisen työajan tunneista siten kuin olette sopineet. Työaikatiedoista tulee ilmetä viikoittainen työaika ja viikkolevon toteutuminen.

Joustotyöaika 2020 - Työnantajalle

 

Ohjeita työnantajalle

Työajan sijoittelu joustotyöajassa 

Vaikka lähtökohtana on, että työtä tehdään vain arkipäivisin, voidaan joustotyöajassa sovittaessa teettää myös sunnuntaityötä. Korvaus määräytyy sen mukaan, onko työntekijällä itsellään mahdollisuus päättää vapaasti työajan sijoittelusta sunnuntaille. Jos työntekijä itse valitsee tekevänsä työtä sunnuntaina eikä arkipäivänä, maksetaan sunnuntaina tehdystä työstä normaali palkka. Jos työnantaja edellyttää työskentelyä sunnuntaina, tulee siitä aina maksaa sunnuntaityökorvaus. 

Työaikakirjanpidon pitäminen oikein

Joustotyöajassa työntekijän tehtävä on toimittaa työnantajalle palkanmaksukausittain luettelo säännöllisen työajan tunneista siten kuin olette sopineet. Työaikatiedoista tule ilmetä viikoittaisen työajan määrä ja viikkolevon toteutuminen. Työnantajan velvollisuus on huolehtia, että työntekijä toimittaa kyseiset tiedot, koska näiden tietojen pohjalta työnantajan velvollisuus on pitää työaikakirjanpitoa.

SDG-palkki


Linkki Euroopan komission Your Europe -portaaliin.

 

Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi?