Työaika 2020 - Lepoajat ja tauot

Työntekijälle pitää antaa työaikalain ja noudatettavan työehtosopimuksen mukaiset tauot ja lepoajat. Eri alojen työehtosopimuksissa on voitu sopia tauoista ja lepoajoista työaikalaista poikkeavasti.

Päivittäinen tauko

Työaikalain pääsäännön mukaan työntekijälle on annettava vähintään tunnin mittainen päivittäinen tauko, kun vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi eikä työntekijän työpaikalla olo ole välttämätön työn jatkumisen kannalta. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhyemmästä, kuitenkin vähintään puolen tunnin tauosta. Tauon aikana työntekijä saa poistua työpaikaltaan. Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, työntekijällä on halutessaan oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä tauko kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen.

Jos työaika vuorotyössä tai jaksotyössä on kuutta tuntia pidempi, on työntekijälle annettava vähintään puoli tuntia kestävä tauko tai tilaisuus aterioida työn aikana.

Vuorokausilepo

Pääsääntö 11 tuntia

Pääsääntönä vuorokausilevossa on, että työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön vuorokausilepo. Jaksotyössä vuorokausilepo saadaan lyhentää 9 tuntiin työn järjestelyihin liittyvistä syistä. Liukuvassa työajassa tai joustotyöaikaa käytettäessä vuorokausilepo voidaan työntekijän aloitteesta lyhentää seitsemään tuntiin.

Tilapäinen 7 tuntia

Vuorokausilevon tilapäisestä lyhentämisestä seitsemään tuntiin voidaan sopia työn tarkoituksenmukaisen järjestelyn sitä edellyttäessä, kun työntekijä siihen suostuu. Vuorokausilevon tilapäisestä lyhentämisestä saavat keskenään sopia työnantaja ja työntekijöiden luottamusmies tai, jos sellaista ei ole valittu, työsuojeluvaltuutettu tai luottamusvaltuutettu taikka muu työntekijöiden edustaja.

Tilapäinen 5 tuntia

Työn järjestelyjen tai toiminnan luonteen niin edellyttäessä työntekijän lepoaika saadaan lyhentää viiteen tuntiin enintään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana kerrallaan:

  1. jos kyse on työaikalain 6 §:n mukaisesta vuorotyöstä ja työntekijä vaihtaa työvuoroa
  2. jos työtä tehdään useita jaksoja vuorokaudessa
  3. jos työntekijän työpaikka ja asuinpaikka tai hänen eri työpaikkansa ovat kaukana toisistaan
  4. kausiluonteisessa työssä ennalta arvaamattoman ruuhkahuipun hoitamiseksi
  5. tapaturman ja tapaturmanvaaran yhteydessä
  6. turvallisuus- ja vartiointityössä, joka edellyttää jatkuvaa läsnäoloa omaisuuden tai henkilöiden suojelemiseksi
  7. työssä, joka on välttämätöntä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.

Korvaava lepoaika

Jos työntekijän vuorokautista lepoaikaa on lyhennetty, hänelle on annettava korvaavat lepoajat seuraavan vuorokausilevon yhteydessä. Jos tämä ei ole työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä mahdollista, niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa. Korvaava lepoaika on annettava yhdenjaksoisena, eikä sitä saa sijoittaa varallaoloajalle.

Liukuvan työajan tai joustotyöajan lepoajan lyhennystä ei tarvitse korvata.

Lisätietoa verkkoseminaarin videotallenteessa

Vuorokausilevosta kerrotaan tarkemmin alla olevassa videossa, joka on osa 12.1.2021 järjestetyn verkkoseminaarin tallennetta. Verkkoseminaarin tallenne kokonaisuudessaan ja esitysmateriaali löytyvät sivulta Verkkoseminaari: Uusi työaikalaki: työajan suunnittelu ja seuranta

Viikkolepo

Pääsääntö 35 tuntia

Pääsääntönä viikoittaisessa vapaa-ajassa on, että työntekijä saa kerran seitsemän päivän aikana vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän lepoajan. Tämä lepoaika on sijoitettava sunnuntain yhteyteen, mikäli se on mahdollista.

Keskimäärin 35 tuntia

Vapaa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Tässä järjestelyssä vapaa-ajan tulee kuitenkin olla vähintään 24 tuntia seitsemän päivän jakson aikana.

Viikkolepo eräissä tilanteissa

Keskeytymättömässä vuorotyössä lepoaika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi enintään 12 viikon aikana. Lepoajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 yhdenjaksoista tuntia seitsemän päivän jakson aikana. Työn järjestelyjen niin edellyttäessä saadaan lepoaika järjestää edellä tarkoitetulla tavalla, jos siihen on työntekijän suostumus.

Jos työntekijän vuorokautinen työaika on enintään kolme tuntia, työntekijälle saadaan antaa 35 tunnin sijasta vähintään 24 tunnin yhdenjaksoinen vapaa kerran seitsemän päivän aikana.

Korvaava lepoaika

Jos viikkolevon aikana on poikkeuksellisesti jouduttu työskentelemään, on menetetty viikkolepo korvattava. Korvaus voidaan suorittaa vastaavan pituisena palkallisena työajan lyhennyksenä tai maksaa viikkolepokorvauksena yksinkertaista palkkaa vastaava summa.

Viikkolevosta poikkeaminen – työ viikkolevon aikana

Jos työnantaja tarvitsee toimintansa jatkuvuuden ylläpitämiseksi työntekijää tilapäisesti työhön tämän lepoaikana tai jos työn tekninen laatu tai työn järjestelyyn liittyvät syyt eivät mahdollista joidenkin työntekijöiden täydellistä vapauttamista työstä, saadaan viikkolevosta poiketa.

Viikkolevon aikana työhön käytetty aika on korvattava työntekijälle mahdollisimman pian, kuitenkin kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa saamatta jäänyttä lepoaikaa vastaavalla ajalla. Tällainen työ voidaan korvata myös suorittamalla mahdollisten yli- ja sunnuntaityökorvausten lisäksi erillinen yksinkertaista palkkaa vastaava rahakorvaus, jos työntekijä siihen suostuu.

SDG-palkki


Linkki Euroopan komission Your Europe -portaaliin.

 

Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi?