Syrjintä työelämässä

Yhdenvertainen kohtelu ja syrjintäkielto - Mikä on syrjintää?

Syrjintä on kielletty työhön otettaessa, työnteon aikana ja työn päättämistilanteissa. Työnantaja voi syyllistyä syrjintään ennen varsinaista työhönottoa valintakriteerien asettamisessa tai työpaikkailmoittelussa.

Mitä syrjinnällä tarkoitetaan?

Yhdenvertaisuuslain mukaan työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijää eri asemaan iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn vuoksi. Muulla henkilöön liittyvällä syyllä tarkoitetaan nimenomaisesti mainittujen seikkojen kaltaisia syitä. Tällainen muu syy voi olla esimerkiksi asuinpaikka, varallisuus, yhteiskunnallinen asema tai yhdistystoimintaan osallistuminen.

Työntekijän huono kohtelu ei aina ole syrjintää. Syrjinnällä tarkoitetaan sitä, että työntekijää tai työnhakijaa on kohdeltu huonommin kuin toisia nimenomaan jonkin yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetun ominaisuuden takia. Kielletystä syrjinnästä voi esimerkiksi olla kyse, jos työnantaja irtisanoo työntekijän tämän iän perusteella tai kieltäytyy palkkaamasta henkilöä tämän etnisen alkuperän perusteella.

Syrjintä voi olla

  • välitöntä, jolloin henkilöä kohdellaan epäsuotuisammin kuin toista henkilöä vastaavassa tilanteessa syrjivän syyn perusteella. Esimerkiksi ulkomaalaiselle työntekijälle maksetaan pienempää palkkaa kuin suomalaiselle työntekijälle.
  • välillistä, jolloin tasapuoliselta näyttävä säännös, peruste tai käytäntö johtaa siihen, että henkilö joutuu syrjivän syyn perusteella epäedulliseen asemaan muihin nähden. Esimerkiksi työhönotossa edellytetään täydellistä suomen kieltä, vaikka se ei ole välttämätöntä työn tekemisen kannalta.
  • häirintää, jos se liittyy johonkin kiellettyyn syrjintäperusteeseen ja se on henkilön arvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaavaa käyttäytymistä, jolla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava tai hyökkäävä ilmapiiri. Esimerkiksi työpaikalla esitetyt loukkaavat rasistiset vitsit tai seksuaalivähemmistöjen nimittely ovat häirintää. Työnantajan menettelyä on pidettävä syrjintänä, jos se laiminlyö toimia tiedossaan olevan häirinnän poistamiseksi.
  • kohtuullisten mukautusten epäämistä, jos työnantaja ei tee asianmukaisia ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavia kohtuullisia mukautuksia, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa saada työtä ja suoriutua työtehtävistään ja edetä työurallaan.
  • ohje tai käsky syrjiä jotakuta, kuten syrjintään liittyvä tai syrjinnän aikaansaamiseksi annettu opastus, toimintaohje tai velvoite. Esimerkiksi työnantaja kieltää alaistaan palkkaamasta tiettyyn etniseen ryhmään kuuluvaa henkilöä.

Video: Lähetetty työntekijä ja tilaajan velvollisuudet. Ulkomailta lähetetylle työntekijälle kuuluvat samat oikeudet kuin muille työntekijöille. Miten työvoimaa tilaavan tulee asiasta huolehtia?

Syrjinnästä kertovaan ei saa kohdistaa vastatoimia

Työntekijälle ei saa aiheuttaa kielteisiä seurauksia sen vuoksi, että hän on vedonnut yhdenvertaisuuslain tarkoittamiin oikeuksiin, velvollisuuksiin, osallistunut syrjintää koskevan asian selvittämiseen työpaikalla tai ryhtynyt muihin toimiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Tätä kutsutaan vastatoimen kielloksi. Vastatoimesta on kyse esimerkiksi, jos työnantaja tiukentaa työntekijän työsuorituksen valvontaa työntekijän otettua yhteyttä työsuojeluviranomaiseen syrjintäkokemuksen vuoksi.

Mikä ei ole yhdenvertaisuuslain mukaista syrjintää?

Syrjinnästä ei ole kyse, jos työnhakijaan tai työntekijään ei liity mikään laissa mainittu syrjintäperuste tai se ei ole millään tavalla vaikuttanut työnantajan toimintaan.

Syrjintäperusteeseenkin liittyvä erilainen kohtelu työelämässä voi olla oikeutettua, jos kohtelu perustuu työtehtäviä koskeviin todellisiin vaatimuksiin. Kohtelun tulee kuitenkin olla oikeassa suhteessa verrattuna tavoitteeseen ja tavoitteen tulee olla hyväksyttävä.

Ikään tai asuinpaikkaan perustuva erilainen kohtelu on lisäksi oikeutettua, jos kohtelulla on asianmukaisesti perusteltu, työllisyyspoliittinen tai työmarkkinoita koskeva tavoite taikka jos erilainen kohtelu johtuu eläke- tai työkyvyttömyysetuuksien saamisedellytykseksi vahvistetuista ikärajoista.

Syrjintää ei myöskään ole sellainen tavoitteeseen nähden oikeassa suhteessa oleva erilainen kohtelu, jonka tavoitteena on edistää tosiasiallista yhdenvertaisuutta tai ehkäistä ja poistaa syrjinnästä johtuvia haittoja. Sallittua on esimerkiksi sellaisten henkilöiden positiivinen erityiskohtelu, joiden katsotaan olevan erityisen suojelun tarpeessa vaikkapa alkuperänsä, ikänsä tai osatyökykyisyytensä vuoksi. Tällaiseen positiiviseen erityiskohteluun liittyvien toimien on kuitenkin oltava oikeassa suhteessa tavoitteen kannalta.

Esimerkkejä tilanteista, joissa erilainen kohtelu voi olla hyväksyttävää:

  • Työntekijältä voidaan edellyttää tiettyä uskonnollista vakaumusta niissä tapauksissa, joissa työntekijä on työssään tekemisissä vaaditun vakaumuksen kanssa tai edustaa uskonnollista vakaumusta ulospäin.
  • Työsuhteen päättäminen työntekijän terveydentilan perusteella voi olla oikeutettua silloin, kun sairaus on aiheuttanut työkyvyn merkittävän huononemisen eikä heikentymistä voida pitää tilapäisenä tai ohimenevänä.
  • Kunta työnantajana voi tarjota kesätyöpaikkoja vain oman kunnan nuorille.
  • Nuorten työmarkkinoilta syrjäytymistä ehkäisevät työllistämiskampanjat voivat sisältää oikeutettua erilaista kohtelua iän perusteella.

Syrjintä - Työntekijälle

 

Ohjeita työntekijälle

Jos epäilet tulleesi syrjityksi työelämässä, toimi näin:

1. Keskustele työnantajan kanssa syrjinnäksi kokemastasi menettelystä ja pyydä sille perustelut. Jos on kyse häirinnästä, pyydä työnantajaa puuttumaan tilanteeseen. Pyynnöt työnantajalle kannattaa esittää kirjallisesti, jotta voit tarvittaessa jälkikäteen osoittaa ottaneesi asian puheeksi työnantajan kanssa.

2. Voit myös keskustella asiasta työpaikan työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen kanssa.

3. Mikäli keskusteltuasi työnantajan kanssa edelleen epäilet tulleesi syrjityksi jollakin yhdenvertaisuuslain tarkoittamalla syrjintäperusteella tai et saa selvitettyä asiaa työnantajasi kanssa, voit ottaa yhteyttä aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden puhelinneuvontaan. Puhelinneuvontaamme voi soittaa luottamuksellisesti ja ilman, että nimeä tarvitsee mainita. 

Puhelinneuvonnassa saat tarvittaessa ohjeita ja neuvoja asian käsittelyyn työpaikalla. Puhelinneuvonnassa on mahdollista keskustella syrjintään perehtyneen tarkastajan kanssa siitä, onko asiassa mahdollisesti kyse syrjinnästä. Tarvittaessa sinulle annetaan ohjeet asian saattamiseksi vireille työsuojeluviranomaisessa. 

4. Toimi ripeästi, koska syrjintäasiasi voi vanhentua.

5. Varaudu kertomaan seuraavat asiat ottaessasi yhteyttä puhelinneuvontaamme:

  • Mitä työnantajan toimintaa tai laiminlyöntiä pidät syrjintänä?
  • Millä laissa mainitulla syrjintäperusteella katsot, että sinua on syrjitty?
  • Onko työnantaja ollut tietoinen sinuun liittyvästä syrjintäperusteesta ennen sinua koskevan ratkaisun tekemistä?
  • Miksi katsot, että työnantaja on syrjinyt sinua tällä perusteella?
  • Miten työnantaja on perustellut syrjintänä pitämääsi toimintaa?   

Työsuojeluviranomainen valvoo syrjinnän kiellon noudattamista työelämässä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi harkintansa mukaan kuitenkin avustaa syrjinnän uhriksi joutuneita henkilöitä näiden tekemiä syrjintävalituksia tutkittaessa. 

Työsuojeluviranomaisen toimivaltaan ei kuulu hyvityskanteiden ajaminen tai niissä avustaminen. Mahdollisen hyvityskanteen nostamista varten kannattaa olla yhteydessä omaan ammattiliittoon tai työoikeutta tuntevaan lakimieheen tai asianajajaan.

Syrjintä - Työnantajalle

 

Ohjeita työnantajalle

Syrjintä

1. Mikäli työntekijä tai työnhakija pyytää selvitystä syrjinnäksi katsomista tapahtumista tai teoista, selvitä syrjinnäksi ilmoitettu tilanne puolueettomasti.

2. Tee selvittelyn perustella johtopäätökset tilanteen luonteesta.

3. Keskustele ilmoituksen tehneen työntekijän tai työnhakijan kanssa ja perustele asiassa tekemäsi johtopäätökset ja ratkaisut hänelle. Suositeltavaa on antaa selvitys hänelle myös kirjallisena.

Häirintä

1. Kun työntekijä on ilmoittanut työnantajalle joutuneensa työssään häirinnän kohteeksi, työnantajalla on velvollisuus ryhtyä käytettävissä olevin keinoin toimiin häirinnän poistamiseksi.

2. Jos työpaikalla on sovittu toimintatavat häirintäasian käsittelyyn, noudata niitä.

3. Kuule asianosaisia ja selvitä tapahtumien kulku puolueettomasti.

4. Selvittelyn jälkeen tee asiassa johtopäätökset sekä toteuta toimet, jotka tulee tehdä tilanteen ratkaisemiseksi.

5. Jos katsot asiassa olevan kyse kielletystä häirinnästä, sinun tulee lopettaa häirintä käytettävissä olevin keinoin.

6. Kerro ilmoituksen tehneelle työntekijälle johtopäätökset ja ratkaisut perusteluineen.

7. Johtopäätökset, annetut ohjeet ja mahdolliset määräykset on suositeltavaa kirjata ylös.

SDG-palkki


Linkki Euroopan komission Your Europe -portaaliin.

 

Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi?