Lakisääteiset ja muut terveystarkastukset työkyvyn tukena

Työterveyshuolto - Lakisääteiset ja muut terveystarkastukset työkyvyn tukena

Terveystarkastuksissa arvioidaan ja tuetaan työkykyä, arvioidaan kuntoutustarvetta, edistetään terveellisiä elämäntapoja, annetaan tietoa työn riskeiltä suojautumiseksi ja kerätään tietoa työstä. Suunnitelma terveystarkastusten toteuttamisesta kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Erityinen sairastumisen vaara työssä

Työnantaja voi ohjata työntekijän perustellusta syystä työterveyshuoltoon terveystarkastukseen.

Työtehtävä saattaa asettaa työntekijän terveydelle erityisvaatimuksia. Työnantajan on järjestettävä terveydentilan säännöllinen seuranta työterveyshuollossa työntekijöille, jotka altistuvat erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavalle tekijälle työssä. Nämä tekijät on listattu valtioneuvoston asetuksessa terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001).

Työnantajan tulee huolehtia, että edellä mainituissa erityistä sairastumisen vaaraa tai terveydellisiä vaatimuksia sisältävissä töissä, työntekijä käy työtä aloittaessaan terveystarkastuksessa ja toimittaa työnantajalle työterveyshuollon antaman lausunnon sopivuudesta terveytensä puolesta työtehtävään. Työntekijä ei voi ilman perusteltua syytä kieltäytyä terveystarkastuksista.

Terveystarkastus on pyrittävä tekemään ennen erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavan työn alkamista, mutta se on tehtävä viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta. Terveystarkastuksessa selvitetään, onko työntekijällä sellaista terveydellistä tekijää, sairautta tai erityistä herkkyyttä, joka saattaisi pahentua työssä tai jonka vuoksi työntekijä ei voi aloittaa työtehtävää.

Määräajoin tehtävät terveystarkastukset perustuvat altistukseen työssä

Määräajoin tehtävillä terveystarkastuksilla kartoitetaan työntekijän altistumista ja mahdollisia terveydentilan muutoksia. Samalla annetaan tietoa työssä esiintyvistä terveysvaaroista, ohjeita haittojen torjuntaan sekä neuvoja oman terveyden edistämiseen.

Työterveyshuoltolain 13 §:n mukaan työntekijä ei saa ilman perusteltua syytä kieltäytyä osallistumasta lain tarkoittamaan terveystarkastukseen, joka työhön sijoitettaessa tai työn kestäessä on välttämätön. Terveystarkastuksen perusteella annettavaan todistukseen merkitään arvio työntekijän terveydellisistä edellytyksistä hoitaa hänelle kuuluvia tai hänelle osoitettaviksi suunniteltuja työtehtäviä.

Työkyvyn selvitykseen liittyvät terveystarkastukset

Terveystarkastukset työ- ja toimintakyvyn arvioimiseksi ja tukemiseksi ovat osa työterveyshuollon lakisääteistä toimintaa. Työterveyshuolto tekee terveystarkastuksen, jos on perusteltua syytä epäillä työstä aiheutuvan vaaraa työntekijän terveydelle esimerkiksi yksipuolisen fyysisen kuormittumisen tai terveyttä vaarantavan psykososiaalisen kuormittumisen vuoksi. Näissä terveystarkastuksissa työterveyshuolto selvittää työntekijän jäljellä olevaa työkykyä, arvioi työn muokkauksen tarvetta ja huomioi kuntoutuksen mahdollisuudet. Terveystarkastuksilla voidaan tukea myös esimerkiksi päihdeongelmien ehkäisyä ja hoidon tai tuen piiriin ohjaamista.

Työnantajalla on oikeus ja velvollisuus ohjata työntekijä terveystarkastukseen havaittuaan työntekijän työkyvyn heikentyneen. Ennen terveystarkastusta työnantajan ja työntekijän tulee käydä keskustelu työntekijän työkyvystä esimerkiksi työpaikalla käytössä olevan varhaisen tuen mallin mukaisesti. Työntekijällä on velvollisuus osallistua työnantajan perustellusti osoittamaan työterveyshuollon terveystarkastukseen.

Myös työntekijä voi perustellusta syystä pyytää työterveyshuollosta terveystarkastusta, jossa selvitetään hänen henkilökohtaista työkuormitustaan ja työkykyään.

Lakisääteisten terveystarkastusten lisäksi työnantaja voi tarjota vapaaehtoisia terveystarkastuksia

Työnantaja voi halutessaan tarjota työntekijöille myös vapaaehtoisia terveystarkastuksia työterveyshuollossa.

Terveystarkastukset - Muualla Tyosuojelu.fissä