Tilaajavastuu - Tilaajavastuulain soveltaminen

Selvitysvelvollisuus koskee vuokratun työvoiman käyttöä ja alihankintaa

Selvitysvelvollisuus koskee tilaajaa, joka käyttää Suomessa vuokrattua työntekijää. Alihankintasopimusten osalta tilaajavastuulakia sovelletaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

1. Tilaajan työtiloissa tai työkohteessa Suomessa työskentelee alihankkijan työntekijä.

Rakentamistoiminnassa selvitysvelvollisuus on kuitenkin myös silloin, kun kysymys on yrittäjän työskentelystä. Tilaajan on tärkeää olla tietoinen siitä, missä asemassa oleva henkilö (yrittäjä vai työntekijä) työn suorittaa, jotta tilaajavastuuselvitykset tulevat hankituiksi oikeassa laajuudessa.

2. Alihankintatyö liittyy tilaajan tavanomaiseen toimintaan.

Ydinliiketoiminnan lisäksi siivous sekä laitteiden ja tilojen huolto ja kunnossapito ovat aina tilaajan toiminnassa tavanomaisia tehtäviä. Selvitysvelvollisuus koskee myös kuljetuspalveluita, jos ne liittyvät tilaajan tavanomaiseen toimintaan. Rakentamistoimintaa koskevissa sopimuksissa selvitysvelvollisuus on sellaisellakin tilaajalla, jonka tavanomaiseen toimintaan rakentaminen ei kuulu.

3. Tilaajalla ja sopimuskumppanilla on sopimus työn tuloksesta vastiketta vastaan. Sopimus voi olla kirjallinen tai suullinen.

Tilaajavastuuselvitykset eri tilanteissa (pdf)

Tilaajalla tarkoitetaan kaupparekisterilain 3 §:ssä tarkoitettua elinkeinonharjoittajaa, joka on velvollinen tekemään kaupparekisterilaissa tarkoitetun perusilmoituksen. Lisäksi tilaajalla tarkoitetaan valtiota, kuntaa, kuntayhtymää, Ahvenanmaan maakuntaa, Ahvenanmaan maakunnan kuntaa tai kuntayhtymää, seurakuntaa, seurakuntayhtymää, muuta uskonnollista yhdyskuntaa ja muuta julkisoikeudellista oikeushenkilöä. Tilaajalla tarkoitetaan myös vastaavaa ulkomaista yritystä.

Raja-arvot

Tilaajavastuuselvityksiä ei tarvitse hankkia pienehköissä sopimuksissa. Raja-arvot ovat erilaiset vuokratyössä ja alihankinnassa. Tilaajavastuuselvitykset täytyy hankkia, jos vuokratun työntekijän tai työntekijöiden työskentely kestää yhteensä yli kymmenen työpäivää. Alihankintasopimuksissa selvitysvelvollisuus syntyy, jos sopimuksen arvo on vähintään 9 000 euroa (alv 0 %).

Tilaajavastuuselvitykset tulee hankkia ennen sopimuksen solmimista, jos sopimusta tehtäessä on ilmeistä, että raja-arvo tulee ylittymään.

Selvitysvelvollisuus voi syntyä, vaikka yksittäisen alihankintasopimuksen arvo tai yksittäiseen sopimukseen perustuva vuokratyöntekijöiden työpäivien määrä eivät ylittäisi raja-arvoa. Raja-arvoja laskettaessa otetaan huomioon peräkkäisten sopimusten yhteenlaskettu työskentelyaika tai vastikkeen arvo silloin, kun on tehty peräkkäisiä sopimuksia keskeytymättöminä tai lyhyin keskeytyksin. Selvitykset on tällöin hankittava viimeistään, kun raja-arvon tiedetään ylittyvän.

Raja-arvojen täyttymistä ei arvioida esimerkiksi kalenterivuosi- tai tilikausikohtaisesti.

Poikkeukset selvitysvelvollisuuteen

Tilaajavastuuselvityksiä ei tarvitse pyytää, jos tilaajalla on perusteltu syy luottaa siihen, että sopimuspuoli täyttää lakisääteiset velvollisuutensa. Selvitykset voi jättää hankkimatta silloin, jos sopimuspuoli on tilaajavastuulaissa mainittu julkisoikeudellinen yhteisö (esim. valtio, kunta tai seurakunta) taikka julkinen osakeyhtiö. Myös tilaajan ja sopimuskumppanin aikaisempi sopimussuhde ja sopimuskumppanin toiminnan vakiintuneisuus voivat olla perusteena luotettavuudelle.

Selvityksiä ei ole velvollisuutta hankkia sellaisesta sopimuskumppanista, joka on harjoittanut liiketoimintaa useita vuosia ilman häiriöitä. Esimerkiksi pöytälaatikkoyrityksen liiketoiminta ei ole vakiintunutta.

Tilaajan on aina itse harkittava sopimuspuolen toiminnan vakiintuneisuutta ennen sopimuksen solmimista ja harkinta on pystyttävä osoittamaan asiakirjalla. Vaikka yritys olisi toiminut pitkään, tilaajan on hankittava selvitykset, jos sopimuspuolen toiminnassa on tapahtunut muutoksia tai on syytä epäillä, ettei sopimusosapuoli aio täyttää velvoitteitaan. Tilaajan on hankittava selvitykset, jos esimerkiksi yrityksen omistaja on vaihtunut tai jos julkisista tiedoista ilmenee, että yritys on laiminlyönyt lakisääteisiä velvoitteitaan taikka jos sopimuspuoli on esimerkiksi poistettu ennakkoperintärekisteristä.

Tilaajalla voi olla perusteltu syy luottaa sopimuskumppaniinsa myös aiemman yhteistyön johdosta. Sopimussuhdetta voidaan pitää vakiintuneena noin kahden vuoden jälkeen, jos sinä aikana on tehty tilaajavastuulaissa tarkoitettuja sopimuksia.

Poikkeuksena edelliseen on rakentamistoiminta: rakentamistoimintaan liittyvissä sopimuksissa tilaaja ei vapaudu selvitysvelvollisuudesta sopimussuhteen vakiintuneisuuden eikä sopimuskumppanin toiminnan vakiintuneisuuden tai niihin rinnastettavan syyn perusteella.

Rakentamiseen liittyvä selvitysvelvollisuus

Rakentamistoiminnalla tarkoitetaan rakentamista ja rakentamiseen liittyvää korjaus-, hoito- ja kunnossapitotoimintaa. Uudis- ja korjausrakentamisen lisäksi rakentamistoiminnaksi katsotaan myös maa- ja vesirakentaminen.

Rakentamistoiminnassa selvitysvelvollisuus on laajempi kuin muissa sopimuksissa:

  1. Rakentamistoiminnassa selvitysvelvollisuus koskee kaikkia tilaajia, vaikka rakentaminen ei kuuluisi tilaajan tavanomaiseen toimintaan. Tämän vuoksi selvitysvelvollisuus on esimerkiksi teollisuusyrityksellä tilatessaan toimitilojen laajennustyötä, tai silloin kun ravintola teettää remontin.
  2. Selvitykset on hankittava, vaikka työn suorittaisi yrittäjä itse. Tällöin riittäviä ovat selvitys verorekisterimerkinnöistä, kaupparekisteriote ja selvitys veronmaksusta. Jos työntekijä suorittaa työtä, tulee hankkia kaikki tilaajavastuuselvitykset. Tilaajan tulee myös varmistua, että esitetyt selvitykset vastaavat tosiasiallista tilannetta.
  3. Tilaajan on hankittava muiden tilaajavastuuselvitysten lisäksi todistus työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen vakuutuksen ottamisesta, jos sopimuspuolen työntekijä suorittaa työtä. Muissa kuin rakentamiseen liittyvissä sopimuksissa ei ole velvollisuutta selvittää tapaturmavakuuttamista.
  4. Rakentamistoimintaan liittyvissä sopimuksissa tilaaja ei vapaudu selvitysvelvollisuudesta sopimussuhteen vakiintuneisuuden eikä sopimuskumppanin toiminnan vakiintuneisuuden tai niihin rinnastettavan syyn perusteella. Selvitykset voi jättää hankkimatta vain silloin, jos sopimuspuoli on laissa mainittu julkisoikeudellinen yhteisö (esim. valtio, kunta tai seurakunta) taikka julkinen osakeyhtiö tai sellaiseen rinnastettava toimija.
  5. Ulkomaista sopimuskumppania käyttävällä tilaajalla on koko sopimuksen ajan jatkuva velvoite varmistua siitä, että kaikilla sopimuskumppanin lähetetyillä työntekijöillä on voimassa olevat sosiaaliturvan määräytymistä koskevat todistukset, joilla tarkoitetaan tässä eläke- ja tapaturmavakuuttamista koskevia selvityksiä.

Kevytyrittäjä sopimuskumppanina

Kevytyrittäjällä viitataan yleensä henkilöön, joka myy työsuorituksia omiin nimiinsä ja laskuttaa työn laskutuspalvelun kautta. Jos sopimuspuolena on kevytyrittäjä, on tilaajan hankittava selvitykset kevytyrittäjän velvoitteidenhoidosta. Selvityksiä ei voi antaa kevytyrittäjän puolesta laskutuspalvelu.

Useimmiten kevytyrittäjällä ei ole Y-tunnusta, eikä häntä ole rekisteröity ennakkoperintärekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, työnantajarekisteriin tai kaupparekisteriin. Tällöin tilaajan tulee pyytää sopimuspuolelta vapaamuotoinen selvitys siitä, että sitä ei ole merkitty Verohallinnon rekistereihin eikä kaupparekisteriin. Jos kevytyrittäjällä ei ole Y-tunnusta, ei sitä merkitä julkiseen verovelkarekisteriin. Tilaajan on pyydettävä veronmaksuasioita koskeva todistus suoraan sopimuspuolelta.

Jos työtä tilaajalle suorittaa kevytyrittäjän työntekijä, tulee tilaajan hankkia edellä todettujen selvitysten lisäksi työntekijän eläkevakuuttamista koskeva selvitys, sovellettavaa työehtosopimusta tai keskeisiä työehtoja koskeva selvitys, työterveyshuollon järjestämistä koskeva selvitys sekä rakentamistoiminnassa lisäksi todistus tapaturmavakuuttamisesta.