Syöpävaara

Kemialliset tekijät - Syöpävaara (ent. CMR-aineet) - Yleistä

Työnantajan on suojeltava työntekijöitä kemikaaleilta ja kemiallisilta tekijöiltä, jotka aiheuttavat syöpää tai muutoksia perimässä.

Syöpäsairauden vaaraaä aiheuttavia, perimää vaurioittavia ja lisääntymiselle vaarallisia aineita kutsutaan yhteisellä nimikkeellä CMR-aineiksi. Lyhenne CMR tulee englanninkielisistä sanoista carcinogenic (karsinogeeninen eli syöpää aiheuttava), mutagenic (mutageeninen eli perimää vaurioittava) ja reprotoxic (reprotoksinen eli lisääntymiselle vaarallinen). Niiden käyttöä työpaikoilla koskevat tiukemmat säädökset kuin muita kemiallisia tekijöitä.

Seuraavassa taulukossa on esitetty suomalaisissa työpaikoissa tyypillisesti esiintyviä kemikaaleja ja niiden vaaraominaisuuksia:

  Syöpäsairauden vaaraa aiheuttava Perimää vaurioittava Lisääntymiselle vaarallinen
Etyleenioksidi x x  
Vinyylikloridi x x  
Bentseeni x x  
Akryyliamidi x x  
1,3-butadieeni x x  
Hydratsiini x x  
Propyleenioksidi x x  
Epiklorohydriini x x  
Trikloorietyleeni x x x
2-etoksietanoli x   x

 

Työnantajan tulee kaikessa toiminnassa, jossa on vaara altistua syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille, arvioida työntekijöiden altistumisen luonne, määrä ja kesto. Lisäksi pitää selvittää riskit työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle sekä toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet.

Työnantajan on ensisijaisesti korvattava työpaikalla käytettävä syöpää tai perimän muutoksia aiheuttava aine vaarattomammalla aineella, seoksella tai menetelmällä.

Hallintakeinojen tärkeysjärjestys

Työnantajien on noudatettava vaarallisten aineiden osalta seuraavaa hallintakeinojen tärkeysjärjestystä:

  • Vaarallisen aineen käyttö on mahdollisuuksien mukaan lopetettava muuttamalla prosessia tai tuotetta, jossa ainetta käytetään.
  • Jos vaarallisen aineen käyttöä ei voida lopettaa, se on korvattava vaarattomalla tai vähemmän vaarallisella aineella.
  • Hallintakeinojen tärkeysjärjestys: vaarallisten tekijöiden poistaminen, korvaaminen, tekniset ratkaisut, toiminnalliset ja organisatoriset ratkaisut sekä henkilönsuojaimet.Jos aineen tai prosessin käyttöä ei voida lopettaa tai korvata, altistumista voidaan ehkäistä tai vähentää teknisillä tai organisatorisilla ratkaisuilla. Niitä ovat esimerkiksi päästölähteen hallinta (suljettu järjestelmä tai ilman epäpuhtauden poistaminen sen lähteestä) tai vaaralliselle aineelle altistuvien työntekijöiden määrän vähentäminen ja altistumisen keston ja voimakkuuden vähentäminen.
  • Lain mukaan henkilönsuojainten käyttäminen on viimeinen keino silloin, kun altistusta ei voida riittävästi hallita muilla tavoilla.

Torjuntakeinot

Kaikessa toiminnassa, jossa syöpävaaraa ja perimälle vaaraa aiheuttavia tekijöitä esiintyy, näiden lisäksi työnantajan on käytettävä seuraavia torjuntakeinoja:

  Torjuntakeino Hyväksi havaittuja
käytännön huomioita
1 Vaaraa aiheuttavan aineen määrän ja työmenetelmän käytön rajoittaminen työpaikalla

Ensisijaisesti pyritään vähentämään tai korvaamaan vaaraa aiheuttavien aineiden käyttö.

Aina ei ole mahdollista korvata tai vähentää kyseisiä aineita, koska tiettyjä kemikaaleja tarvitaan. Silloin on hyvä laatia suunnitelmia koskien kyseisten aineiden käytön ajankohtaa tai milloin kyseiset työvaiheet suoritetaan. Siten voi toteuttaa toimienpiteitä, esim. ennalta eristää kyseisen työalueen tai rajoittaa sinne pääsyä taikka suorittaa työvaiheen silloin, kun työntekijöitä on paikalla mahdollisimman vähän.

2 Altistuvien ja mahdollisesti altistuvien työntekijöiden määrän pitäminen mahdollisimman alhaisena

Ennalta eristetään kyseinen työalue tai rajoitetaan työalueelle pääsyä taikka suoritetaan työvaihe silloin, kun työntekijöitä on paikalla mahdollisimman vähän.

Työpaikalla varoittaminen kyseisten aineiden käytöstä, esim. varoitusmerkein tai hälytyslaittein.

3 Työmenetelmien ja teknisten torjuntatoimenpiteiden suunnittelu siten, että vaaraa aiheuttavien aineiden vapautuminen työpaikalle estyy tai on mahdollisimman vähäistä Vaaraa aiheuttavien aineiden käsittelyn huomioiminen jo työn suunnitteluvaiheessa esim. työvaiheen automatisointi ja tai kotelointi. Ilmanvaihdon tehostaminen ja tehokkaiden suodattimien käyttö (esim. hepa-suodattimet hiukkasille). 
4 Työpaikan ilmaan vapautuvien vaaraa aiheuttavien aineiden poistaminen mahdollisimman läheltä niiden vapautumispaikkaa paikallispoistojärjestelmien tai yleisilmanvaihdon avulla

Työvaiheen suorittaminen esim. vetokaapissa tai tilassa, jossa on kohdepoisto. Sellaisten työlaitteiden käyttö, johon on liitetty pölynpoisto työlaitteesta (esim. laikasta, hiomakoneesta, sahoista). Liikuteltavien imukärsien oikea käyttö.

5 Olemassa olevien sopivien menettelytapojen käyttäminen vaaraa aiheuttavien aineiden mittaamiseksi työpaikan ilmasta erityisesti odottamattoman tapahtuman tai onnettomuuden aiheuttaman epänormaalin altistumisen havaitsemiseksi ajoissa Henkilökohtainen annosmittari (esim. 3-kaasumittari, säteilymittari). Häkävaroitin. Työtilassa kemikaalipitoisuuksien jatkuvatoiminen mittaus antureilla. Kemikaaliin lisätty aistinvarainen tunnistamismahdollisuus – esim. väri. Hälytys korkeasta pitoisuudesta.
6

Sopivat työmenetelmät ja menettelytavat

Työn suunnittelu ja perehdytys. Automaation hyödyntäminen ja käsityövaiheiden välttäminen. Hyvä työhygienia. Opastus henkilökohtaisten suojaimien käyttöön, asianmukaiseen säilyttämiseen ja mahdolliseen puhtaanapitoon. Työpisteen yleinen siisteys.
7 Ensisijaisesti yleiset suojausmenetelmät taikka, missä altistumista ei voida niillä tai muilla keinoilla välttää, henkilökohtaiset suojausmenetelmät Vaaraa aiheuttavien kemikaalien käytön huomioiminen jo työnteon ja työvaiheen suunnitteluvaiheessa. Työvaihe tulee suunnitella niin, että henkilökohtaisia suojaimia ei tarvita. Suojausmenetelmät on hyvä laatia kirjallisesti ja tiedottaa niistä työntekijöille
8 Hygieeniset toimenpiteet, erityisesti lattioiden, seinien ja muiden pintojen säännöllinen puhdistus Tilojen säännöllinen siivous oikein valituilla siivousvälineillä esim. niin, ettei levitetä syöpävaarallista pölyä. Tarvittaessa työtilojen desinfiointi.
9 Tiedottaminen työntekijöille

Työntekijöillä on oikeus tietää, että työssä käytettävät kemikaalit ovat terveydelle vaarallisia.  Työntekijöitä tulee perehdyttää ja kouluttaa vaarallisten aineiden käsittelyyn ja osaamista tulee ylläpitää esim. säännöllisin koulutuksin. Käyttöturvallisuustiedotteet kaikkien työntekijöiden helposti saatavilla.

10

Vaara-alueiden rajaaminen ja sopivien varoitus- ja turvallisuuskilpien käyttö

Vaara-alueet voi merkata esimerkiksi "vakavaa terveysvaaraa" ilmaisevalla kilvellä (GHS08-kilpi) sekä lisätekstillä: Terveydelle vaarallisia aineita käytössä!
11 Suunnitelmien tekeminen sellaisia hätätilanteita varten, jotka voivat johtaa epätavallisen suureen altistumiseen Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi on ensisijaisen tärkeää suunnitelmaa laatiessa. Mahdollisuuksien mukaan, hätätilanteet tulee huomioida jo työvaiheen suunnitteluvaiheessa. Hätätilanteen varalta tulee olla ensiapuvalmius sekä esim. hätäsuihkut ja muut suojautumismahdollisuudet työtiloissa. Työterveyshuollon tulee olla tieto vaaroja aiheuttavien kemikaalien käytöstä.
12 Turvallisen varastoinnin, käsittelyn ja kuljettamisen menetelmät (erityisesti suljetut sekä selvästi ja näkyvästi merkityt säiliöt)

Ohjeistettu varastointi – työntekijöillä tulee olla tiedossa jokaisen aineen osoitettu varastopaikka. Aineet tulee säilyttää mieluiten alkuperäisastioissa, jotka sijoitetaan valuma-astioihin/valuma-altaisiin.
Varaston yleinen siisteys: mahdolliset roiskeet ja valumat tulee siivota pois asianmukaisesti; kulkutiet pidettävä vapaina

13 Työntekijöiden suorittaman jätteiden turvallisen kokoamisen, varastoinnin ja hävittämisen menetelmät mukaan lukien suljetut sekä selvästi ja näkyvästi merkityt säiliöt

Nimetyt henkilöt vastaavat jätehuollosta. Erilliset, merkatut astiat vaaraa aihetuttaville jätteille.
Huomaa, että jäteöljy on kyseistä vaarallista jätettä.

 

 

Työnantajan on säilytettävä kaikki riskien arvioinnit sekä niiden perustana olevat tiedot ja toimitettava lopettaessaan toimintansa nämä tiedot asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle. Tarvittaessa työnantajan tulee mahdollistaa työntekijöiden käynti asianmukaisissa terveystarkastuksissa ennen altistumista ja säännöllisin väliajoin sen jälkeen. Terveystiedot on säilytettävä vähintään 40 vuotta altistumisen jälkeen.

Nuoret työntekijät

Työlainsäädäntö suojelee nuoria, alle 18-vuotiaita työntekijöitä. Nuorella työntekijällä ei saa teettää työtä, joka voi vahingoittaa esimerkiksi nuoren terveyttä. Siksi tietyt erityisen haitalliset työt saa teettää nuorilla vain tietyin edellytyksin. Lisätietoa: Nuori työntekijä