Yötyö

Psykososiaalinen kuormitus - Yötyö

Yötyö saattaa aiheuttaa vaaraa terveydelle

Työaikalaissa yötyöllä tarkoitetaan kello 23:n ja 6:n välisenä aikana tehtävää työtä. Vuoro- ja jaksotyössä yövuorolla tarkoitetaan työvuoroa, josta vähintään kolme tuntia sijoittuu edellä mainittuun aikaan. Yötyötä voidaan tehdä myös pääsääntöisesti.  

Määräykset työajan sijoittamisesta työehtosopimuksissa voivat rajoittaa tai laajentaa tilanteita, joissa yötyötä voidaan teettää. Nuorilla (alle 18-vuotiailta) työntekijöillä yötyö on pääosin kielletty.

Yötyön haitat on tunnistettava osana vaarojen arviointia

Yötyö kuormittaa työntekijää fyysisesti ja psyykkisesti. Yötyöhön liittyy yleensä pitkäkestoista valvomista, ja vuorokausirytmi voi häiriintyä. Pitkät yövuorot saattavat lisätä väsymystä ja heikentää työturvallisuutta. Yötyöhön voi liittyä monia terveyshaittoja, kuten uni-valvetilan häiriöitä, työtapaturma- ja onnettomuusriski, kakkostyypin diabetes, sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet sekä syöpäriski.  

Yksilölliset erot yötyöhön sopeutumisessa voivat olla suuria. Kuormittumisen suuruuteen vaikuttavat yksilöllisten ominaisuuksien lisäksi esimerkiksi työn vaatimukset, kuten jatkuva valppaana olo, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä työmatkaan käytettävä aika.

Yötyöhön liittyvät haitat on huomioitava työnantajan vaarojen selvityksessä ja arvioinnissa työterveyshuollon asiantuntemusta hyödyntäen. Selvitettäviä asioita ovat muun muassa peräkkäisten yövuorojen määrä ja pituus sekä yövuorojen jälkeinen vapaajakso. 

Yötyön terveyshaittojen selvittäminen kuuluu myös osaksi työterveyshuollon tekemää työpaikkaselvitystä.

Keinoja yötyön haittojen vähentämiseksi

Työpaikan vaarojen arvioinnin tulosten perusteella työnantajan tulee tarvittaessa vähentää yötyön aiheuttamia terveyshaittoja. Työnantaja voi esimerkiksi vähentää yötyön määrää, rajoittaa yövuoron pituutta, vähentää peräkkäisiä yövuoroja ja huolehtia, että työntekijän on mahdollista palautua yötyöstä. Yötyön aiheuttamia terveyshaittoja voivat vähentää myös työntekijöille annettava opetus ja ohjaus terveellisistä elintavoista ja oikeasta unirytmistä.

Joissakin tilanteissa voi olla tarpeen siirtää työntekijä päivätyöhön tai järjestää hänelle mahdollisuus työtehtävien vaihtamiseen, jos sillä torjutaan yötyöstä työntekijän terveydelle aiheutuva vaara. Tarve muutokseen voi olla pysyvä tai tilapäinen, esimerkiksi työntekijän terveydentilasta tai raskaudesta johtuva. Näissä tilanteissa on syytä käyttää apuna työterveyshuollon asiantuntemusta.

Suuremmilla työpaikoilla on usein paremmat edellytykset tehdä työaikajärjestelyjä tai vaihtaa työtehtäviä. Työntekijällä ei ole ehdotonta oikeutta vaihtaa yötyötä päivätyöksi. 

Yötyön terveysvaaraa on seurattava terveystarkastuksissa

Yötyö voi aiheuttaa erityistä sairastumisen vaaraa. Työnantajan on arvioitava yötyön vaikutus työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen. Arvioinnissa on huomioitava työntekijän yksilölliset ominaisuudet, terveydentila ja työkyky. Arviointi tulee tehdä yhteistyössä työpaikan työterveyshuollon kanssa. 

Yötyötä tekeville on tehtävä terveystarkastukset työnantajan kustannuksella työtä aloitettaessa ja tämän jälkeen työterveyshuollon määrittelemin aikavälein. Työnantajan ja työterveyshuollon välisessä työterveysyhteistyössä määritellään ne työntekijät, jotka kuuluvat yötyön perusteella erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavien työtehtävien piiriin ja joille on tehtävä terveystarkastukset.

Lue lisää: Lakisääteiset ja muut terveystarkastukset työkyvyn tukena.

Ruokailumahdollisuus yötyössä

Työnantajan on järjestettävä yötyötä tekevälle työntekijälle mahdollisuus ruokailuun, jos työajan pituus vaatii sitä ja ruokailun järjestäminen on olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. Työaikalain mukaan työntekijälle on annettava tunnin pituinen tauko, jos vuorokautinen työaika on pidempi kuin kuusi tuntia. Tauko voidaan sopia lyhyemmäksikin, mutta sen on oltava vähintään puoli tuntia.

Kaikissa töissä ei ruokailumahdollisuuden järjestäminen ole tarpeen tai mahdollista, kuten esimerkiksi tilapäisissä ja yöaikana lyhyen aikaa tehtävissä töissä sekä liikkuvissa töissä.

Työnantaja voi periä järjestämästään ateriasta kohtuullisen korvauksen. Korvausta pidetään kohtuullisena, kun se vastaa työpaikkaruokaloiden hintatasoa.

Psykososiaalinen kuormitus - Yötyö - Lainsädäntö

 

Lainsäädäntö

Työaikalaki (872/2019)

  • 8 § yötyö

Työturvallisuuslaki (738/2002)

  • 10 § työn vaarojen selvittäminen ja arviointi              
  • 30 § yötyö
Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (708/2013)
  • 7 § terveystarkastuksen tekeminen
  • 10 § neuvonnan ja ohjauksen sisältö

Valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töistä (1485/2001)

  • 2 § erityinen sairastumisen vaara
  • 4 § terveystarkastus
  • 8 § esimerkkiluettelo erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavista tekijöistä

Laki nuorista työntekijöistä (998/1993)

  • 7 § työajan sijoittelu

Valtioneuvoston päätös yötyötä tekevälle työntekijälle järjestettävästä kuljetuksesta (869/1996)

Psykososiaalinen kuormitus - Yötyö - Muualla Tyosuojelu.fissä

Psykososiaalinen kuormitus - Yötyö - Muualla verkossa