Asbesti rakennusmateriaalina

Suomessa asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa vuosina 1922–1992. Erityisen runsasta asbestin käyttö oli vuosina 1963–1979. Asbestia on käytetty rakentamisessa muun muassa putkieristeissä, ruiskutuseristeenä, tasoitteissa, kiinnityslaasteissa, maaleissa, liimoissa, rakennuslevyissä, ilmastointikanavissa, muovimatoissa, saumauslaasteissa, kaakeleissa, vinyylilaatoissa, palokatkoeristeissä, ovissa, etenkin palo-ovissa, proppausmassoissa, sekä vesikatto- ja julkisivumateriaaleissa.

Suhtautuminen asbestiin on lainsäädännössä asteittain kiristynyt siten, että Suomessa ruiskutetun asbestin käyttö kiellettiin vuonna 1977. Asbestia sisältävien materiaalien kotimainen tuotanto lopetettiin vuonna 1988. Asbestipurkutyö tuli luvanvaraiseksi 1988 alkaen. Asbestipitoisten rakennusmateriaalien valmistus ja maahantuonti kiellettiin vuoden 1993 alusta ja myyminen ja käyttöönotto 1994 alusta. Vaikka myyminen kiellettiin vuoden 1994 alusta, on asbestipitoista rakennusmateriaalia saatettu myydä vielä tämän ajankohdan jälkeenkin.

Asbestipurkutyöluparekisteri

Asbestipurkutyötä saavat tehdä luonnolliset henkilöt kuten yksityinen henkilö tai elinkeinonharjoittaja sekä oikeushenkilöt kuten esimerkiksi osakeyhtiöt, osuuskunnat ja julkisyhteisöt, jotka ovat saaneet siihen luvan.

Lupaviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue pitää lupa-asioiden käsittelemiseksi ja työsuojelun edistämiseksi sekä asianmukaista valvontaa varten asbestipurkutyöluvista rekisteriä.

Linkki Asbestipurkutyöluparekisteriin.

Asbestikartoitus

Rakennuttajan tai muun, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta, on huolehdittava, että asbestipurkutyötä varten tehdään asbestikartoitus. Velvollisuus koskee henkilöä tai organisaatiota, joka ryhtyy rakennushankkeeseen tai muuta vastaavaa tahoa, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta taikka, jos edellä mainittuja ei ole, tilaajaa. Käytännössä kaikissa ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa tulee varmistua sisältävätkö purettavat rakenteet asbestia.

Rakennuttajan ja päätoteuttajan tulee osana rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen tarkoittamaa turvallisuussuunnittelua ottaa eri rakennusvaiheissa huomioon muun ohessa pölyn torjunta, pölyn vähentäminen ja sen leviämisen estäminen, työhygieenisten mittausten menettelyt, purkutyöt ja eri töiden ja työvaiheiden yhteensovittaminen.

Korjaushankkeessa tulee selvittää, sisältävätkö purettavat tai korjattavat rakenteet asbestia. Selvityksen tulisi olla niin järjestelmällistä ja luotettavaa, että sen perusteella voidaan tehdä asianmukaiset johtopäätökset työn luonteesta.

Selvityksen lähtökohtana on yleensä tieto asbestipitoisten rakennusaineiden käytöstä rakentamisessa. Ellei tuotteen asbestipitoisuudesta voida muulla tavoin varmistua, tehdään asbestipitoisuuden arviointi laboratorioanalyysin perusteella. Jos selvityksen perusteella ei voida olla täysin varmoja siitä, onko purettavissa, työstettävissä tai poistettavissa rakenteissa asbestia, on työ tehtävä asbestipurkutyönä käyttäen osastointimenetelmää.

Asbestikartoituksessa on paikallistettava purettavassa kohteessa oleva asbesti ja selvitettävä asbestin laatu ja määrä. Paikallistamisella tarkoitetaan asbestin sijainnin selvittämistä ja merkitsemistä tila- ja rakennuspiirustuksiin sekä työselostuksiin mahdollisimman yksiselitteisesti esimerkiksi sanallisesti ja valokuvin.

Asbestilaadun määrittelyssä on krokidoliitti erotettava muusta asbestista. Lisäksi asbestikartoituksessa on selvitettävä asbestia sisältävien materiaalien pölyävyys niitä käsiteltäessä tai purettaessa. Kartoituksesta on käytävä ilmi millä tavoin materiaalin asbestipitoisuus on todettu.

Asbestikartoituksen tekeminen edellyttää asbestiin, sen esiintymiseen ja rakenteiden purkamiseen riittävästi perehtynyttä henkilöä, jolla on kysymyksessä olevan kartoituksen laadun ja laajuuden edellyttämä ammatillinen osaaminen. Kartoittajan pätevyys voidaan osoittaa esim. rakennusterveysasiantuntijan, AHA-asiantuntijan koulutuksella tai muulla tavoin.  Eurofins Expert Services ylläpitää sertifikaattilistoja edellä olevista asiantuntijoista verkkopalvelussa Sertifikaattihaku.fi.

Asbestikartoitus dokumentoidaan. Asbestikartoitus tulee luovuttaa päätoteuttajalle, asbestipurkutyöhön ryhtyvälle työnantajalle tai itsenäiselle työnsuorittajalle, jotta tämä voi suunnitella ja toteuttaa työn turvallisesti. Käytännössä tämä pääsääntöisesti tapahtuu rakennustyössä siten, että rakennuttaja sisällyttää asbestikartoituksen rakentamisen suunnittelua ja valmistelua varten laadittavaan turvallisuusasiakirjaan, josta on säädetty valtioneuvoston asetuksessa rakennustyön turvallisuudesta (205/2009).

Velvoite koskee myös työturvallisuuslain 49 §:ssä tarkoitetulla yhteisellä työpaikalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävään työnantajaan. Tällä varmistetaan, että asbestikartoitus tehdään myös sellaisissa asbestipurkutöissä esimerkiksi koneen purkutyöt, kiinteistöjen huolto- ja kunnossapitotyöt, jotka eivät ole varsinaista rakentamista.

Kirjallinen turvallisuussuunnitelma

Suunnittelun lähtökohtana on työturvallisuuslain 10 §:n 1 momentin tarkoittama työn vaarojen selvittäminen ja arviointi. Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät.

Rakennuttajan tai muun ohjaavan ja valvovan tahon tekemästä asbestikartoituksesta saadaan suunnittelun perustiedot, joihin asbestipurkutyötä tekevä työnantaja ja itsenäinen työnsuorittaja perustaa suunnitelmansa.

Asbestipurkutyötä varten on tehtävä kirjallinen turvallisuussuunnitelma. Turvallisuussuunnitelmassa on esitettävä seuraavat tiedot:

Altistuksen arviointi

• purettava materiaali
• purkumenetelmä (pölyävyys, koneet ja laitteet)
• alipaineen seuranta

Altistumisalueen rajaaminen ja siellä toimiminen

• työkohteen kuvaus (piirros tai kirjallinen selvitys)
• varoitusmerkinnät
• ennakkoilmoituksen sijoitus työmaalla
• normaalista poikkeavat työolosuhteet (esim. lämpöolosuhteet, telineet)

Henkilösuojainten valinta

• käytettävät suojaimet

Työvälineiden käsittely

• laitteiden työnaikainen huolto (käyttötuntimäärät, karkeasuodattimet)
• asbestin leviämisen estäminen koneiden siirtojen aikana

Asbestijätteen käsittely

• pakkausmateriaali
• merkinnät
• jätteen säilytys ja kuljetus
• jätteen lopullinen sijoituspaikka

Purkutyöalueen puhtauden varmistaminen

• mittauksen suorittaja, analysoija
• asbestipurkutyön jälkeinen luovutusmenettely (vastuuhenkilöt)

Hätätilanteessa toimiminen

• tapaturma
• tekniset viat

Suunnitelman seuranta ja ajan tasalla pitäminen

• vastuuhenkilö
• tarvittavat päivitykset
• suunnitelman käsittely työmaalla

Turvallisuussuunnitelma on annettava tiedoksi asbestipurkutyöhön osallistuville työntekijöille. Turvallisuussuunnitelma on annettava tiedoksi yhteisellä rakennustyömaalla työmaan päätoteuttajalle. Päätoteuttajan on esitettävä suunnitelma rakennuttajalle. Asbestipurkutyöhön ryhtyvän työnantajan on yhteisellä työpaikalla huolehdittava suunnitelman tiedoksiannosta työn vaikutuspiirissä oleville toiminnanharjoittajille ja heidän työntekijöilleen.

Asbestityön opetus ja ohjaus

Asbestityötä tekevälle työntekijälle on annettava riittävästi opetusta ja ohjausta asbestialtistumisesta koskevasta lainsäädännöstä työtehtävät ja työmenetelmät huomioon ottaen. Annetusta opetuksesta ja ohjauksesta on annettava työntekijälle todistus.

Opetusta ja ohjausta on täydennettävä tarvittaessa. Opetus ja ohjaus on toistettava vähintään kolmen vuoden välein ja siitä on annettava todistus. Todistuksesta on käytävä ilmi opetuksen ja ohjauksen sisältö, kesto ja kieli sekä opetuksen ja ohjauksen antajan nimi, pätevyys ja yhteystiedot.

Opetusta ja ohjausta on annettava seuraavista asioista:

• asbestin ominaisuudet ja terveysvaikutukset 
• Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta 798/2015, 3 a §:n 1 momentissa säädetty asbestille altistumisen raja-arvo, sen alittumisen seuranta ja mittauslaitteiden käyttö 
• tuote- ja materiaalityypit, jotka todennäköisesti sisältävät asbestia 
• asbestille altistavat toimet ja ennaltaehkäisevien toimien merkitys altistumisen vähentämiseksi 
• turvalliset työtavat, toimet ja suojavälineet 
• suojavaatetus, sen käyttö ja työntekijän puhdistautuminen 
• hengityksensuojainten valinta, oikea käyttö, puhdistaminen ja toimintakunnon varmistaminen
• koneiden ja muiden teknisten laitteiden käyttö asbestipölyn vapautumisen ja leviämisen estämiseksi
• asbestia sisältävien jätteiden käsittely
• hätämenettelyt
• terveystarkastukset.

Asbestipurkutyön johto ja valvonta

Työnantajan on nimettävä asbestipurkutyön toteuttamista varten työnjohtaja. Asbestipurkutyön työnjohtajan on jatkuvasti seurattava ja huolehdittava siitä, että asbestipurkutyö tehdään turvallisuussuunnitelman mukaisesti.

Asbestipurkutyön työnjohtajalla on oltava riittävät valtuudet tehdä tarvittaessa asbestipurkutyön turvallisen suorittamisen edellyttämiä päätöksiä.

Asbestipurkutyön työnjohtajalla on oltava suoritettuna asianomainen ammattitutkinto tai sen soveltuva osa, kuten muillakin asbestipurkuun osallistuvilla työntekijöillä.

Asbestipurkutyön työmenetelmät

Turvallisuussuunnitelmassa tulee esittää työmenetelmät, joita ovat: 

1. osastointimenetelmä
2. purkupussimenetelmä 
3. kokonaisena irrottamalla
4. upotusmenetelmällä
5. märkäpurkuna
6. tai muulla teknisen kehityksen mahdollistamalla menetelmällä, jolla saavutetaan vastaava turvallisuustaso.

Altistumisen raja-arvo ja mittaaminen

Asbestityössä hengitysilman enimmäiskuitumäärä on 0,01 kuitua / cm³ kahdeksan tunnin aikapainotettuna keskiarvona.

Työnantajan on varmistettava, että käytössä olevat työmenetelmät ja suojelutoimenpiteet estävät altistumisen. Suojelutoimenpiteitä ovat esimerkiksi pölynhallinta ja henkilösuojaus. Hallintamenettelyn riittävyys on arvioitava mittaustulosten perusteella. Työnantajalla on velvollisuus toteuttaa tarvittavat toimenpiteet asbestikuitumäärän alentamiseksi tasolle, jolla työntekijä ei altistu.

Työnantajalla tulee olla mittaustietoa asbestikuitupitoisuuksista eri purkutöissä ja muissa töissä, joissa asbestikuituja voi vapautua. Mittaustiedon perusteella määritetään, kuinka usein mittauksia tehdään. Samalla arvioidaan, mitä toimia tarvitaan kuitumäärän vähentämiseksi.

Mitä lähempänä raja-arvoa ollaan, sitä tiheämpi mittausvälin tulee olla. Mittausvälille ei ole ehdotonta minimivaatimusta. Mittausvälin arvioinnissa on huomioitava muun muassa muuttuneet työmenetelmät ja niiden vaikutus altistumisriskiin.

Mittaukset on toteutettava työpaikan ilmasta altistavalta alueelta ja tarvittaessa sen ulkopuolelta. Mittausten suorittaminen muussa työympäristössä perustellusti, esimerkiksi epäiltäessä asbestin leviämistä laiterikon, sähkökatkosten aiheuttaman poikkeaman, suojausten rikkoutumisen tai muun syyn vuoksi.

Mittauksiin perustuva mittausten säännöllisyyden tarpeen arviointi on tehtävä myös ilmastollisesti eristämättömänä tehdyissä töissä. Altistumisen arvioinnissa huomioidaan mittaustuloksen ja tiiveysmitatun hengityssuojaimen tehon laskennallinen suhde.

Mittausvelvoite on myös murenevia asbestimateriaaleja purettaessa, vaikka niiden purkutyön osalta on asetettu erilliset vaatimukset. Näissä töissä mittauksen tuloksia käytetään pölynhallinnan lisäämisen tarpeen arviointiin ja muun muassa hengityssuojainten käyttötaukojen määrittämiseen.

Altistumista arvioitaessa huomioidaan mittaustuloksen ja tiiveysmitatun hengityssuojaimen tehon laskennallinen suhde. Hengityssuojaimen on estettävä työntekijän altistuminen aina työn suorittamisen aikana. Laskenta tehdään kahdeksan tunnin keskiarvona työn suorittamisen aikana olevasta ilman asbestikuitupitoisuudesta. Työtä ei saa jatkaa tai toistaa olosuhteissa, joissa kuitupitoisuus on korkea ja hengityssuojaimen suojausteho ei riitä estämään altistumista, vaikka työssä olisi taukoja.

Mittaukset on tehtävä asbestikuituja ilmaan vapauttavan työn suorittamisen aikana työtilan ilmasta siten, että mittaus edustaa työtä suorittavien henkilökohtaista asbestialtistumista. Mittauksella selvitetään työstä työilmaan vapautuvien asbestikuitujen määrä. Mittaus edustaa samoja materiaaleja samoin menetelmin purkavien työntekijöiden asbestialtistumista. Henkilökohtainen asbestialtistuminen määrittyy työilman kuitupitoisuudesta ja työntekijän käyttämän hengityssuojaimen suojausvaikutuksesta.

Mittausten suorittajan pätevyys voidaan osoittaa esimerkiksi AHA-asiantuntijan koulutuksella tai riittävällä ammatillisella osaamisella ja lainsäädännön tuntemuksella. Mittausdokumentaatio muodostuu mittauksen analyysilausunnosta. Analyysilausunnosta/tiedoista on käytävä ilmi ainakin seuraavat asiat: mittaustulos (asbestilaatu), mittausmenetelmä, mittauspaikka, mittausvyöhyke/mittauspiste, mittausajankohta, työvaihe, purettavat rakenteet, mittaajan yhteystiedot ja osoitus mittaajan pätevyydestä.

Asbestialtistumisen seurantamittaukset

Asbestipurkutyössä käytettävän hengityksensuojaimen tiiviys tulee tarkistaa ennen käyttöä ja tämän jälkeen vähintään vuoden välein. Tiiveyden tarkistaminen tulee myös tehdä aina käyttöolosuhteiden muuttuessa. Testaustulos on dokumentoitava. Työntekijöiden henkilökohtaisen asbestialtistumisen seuranta on aloitettava mittauksin heti kun työntekijä aloittaa ensimmäistä kertaa asbestille altistavan työn. Työntekijän asbestialtistumista on seurattava mittauksella altistumiseen vaikuttavien muutosten yhteydessä, esimerkiksi hengityssuojainten uusimisen tai niiden korjausten jälkeen.

Kun mittaustulokset osoittavat työntekijän hengitysilman kuitupitoisuuden ylittävän altistavan raja-arvon 0,01 kuitua / cm³, on altistumisen mahdollistavat puutteet korjattava heti ja ennen työntekijän käyttämistä asbestipurkutyössä. Korjausten suojausvaikutus on varmistettava aina uudella altistusmittauksella. Korjauksia ja mittauksia on jatkettava kunnes työntekijän altistuminen on estetty.

Vuokratyöntekijän osalta, käyttäjäyritys on velvollinen huolehtimaan siitä, että vuokratyöntekijän henkilökohtaisen asbestialtistumisen seuranta toteutuu samoin kuin muiden asbestipurkutyötä suorittavien työntekijöiden. Asbestipurkutyötä suorittavan työnantajan on huolehdittava, johtonsa ja valvontansa alaisessa työssä, käyttämänsä vuokratyöntekijän henkilökohtaisen asbestialtistumista seurannan toteutumisesta.

Mittaustuloksien analyysistä on aina laadittava lausunto. Lausunnossa on oltava myös mittaustulos työilman kuitupitoisuudesta. Lausunto on säilytettävä ja oltava tarkastettavissa vähintään 2 vuotta mittauksen suorittamisajankohdasta.

Ilmankäsittelylaitteiden seurantamittaukset

Asbestityössä käytettävien ilmankäsittelylaitteiden on puhdistettava käsittelemänsä ilma eikä niissä saa olla vuotokohtia. Työnantajan on seurattava asbestityössä käytettävien ilmankäsittelylaitteiden toimintakuntoa mittauksin.

Ilmankäsittelylaitteiden suodatustehon testaaminen tulee tehdä hiukkaslaskentaan perustuvalla testausmenetelmällä ennen ilmankäsittelylaitteiden käyttöönottoa, suodatustehoon vaikuttavien muutosten (hienosuodattimen vaihto) yhteydessä ja tämän jälkeen vähintään vuoden välein. Ilmankäsittelylaitteiden huoltokirjaan tulee merkitä toimintakunnon varmistamiseksi tehdyt huollot, muut toimenpiteet ja suodatustehon testausta koskeva lausunto.

Työvälineet tulee pitää turvallisina säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla ja ne tulee puhdistaa käytön jälkeen ennen uudelleen käyttöön ottamista.

Uuden ilmankäsittelylaitteen toimintakunto on varmistettava mittauksella ennen laitteen käyttämistä asbestipurkutyössä. Ilmankäsittelylaitetta vuokrattaessa työnantajan on varmistettava, että toimintakunnon varmistamiseksi tehtävä mittaus on suoritettu tai hänen on sovittava mittauksen suorittamisesta vuokraajan kanssa.

Poistoilman kuitupitoisuus ei saa ylittää 0,01 kuitua / cm³. Poistoilman kuitupitoisuuden ylittäessä 0,01 kuitua / cm³, kone on huollettava tai korjattava ja korjausten suojausvaikutus on varmistettava mittauksella. Korjauksia ja mittauksia on tehtävä, kunnes poistoilman kuitupitoisuus ei ylitä 0,01 kuitua / cm³. Ilmankäsittelylaitteet on yksilöitävä mittauksessa tunnistetiedoin. Mittaustulokset on säilytettävä vähintään 2 vuotta koneen huoltotiedoissa.

Työvälineet on käytettävä huollossa ja puhdistuksessa riittävän usein työn suorittamisen aikana ja aina ennen uuteen purkutyökohteeseen siirtämistä. Ilmankäsittelykonetta ei saa siirtää suoraan asbestipurkutyömaalta toiselle asbestipurkutyömaalle. Koneen käyttötuntimäärää on seurattava ja suodattimet on vaihdettava vähintään valmistajan ohjeen mukaisesti, tarvittaessa useammin. Mittaukset, huollot, puhdistukset, suodattimien vaihdot ja käyttötuntimäärät on merkittävä konekohtaiseen huoltokirjaan.