Etätyö

Etätyö yleistä

Etätyöllä tarkoitetaan joustavaa, vapaaehtoisuuteen ja sovittuihin sääntöihin perustuvaa ansiotyötä, jota voidaan tehdä myös varsinaisen työpaikan ulkopuolella. Olennaista etätyölle ovat ajasta ja paikasta riippumattomat työjärjestelyt. Työaika voi olla joko kokonaan etätyötä tai vain osittain.

Viestintäteknologian kehittymisen myötä etätyöjärjestelyt ovat lisääntyneet voimakkaasti eri toimialoilla. Erityisesti tämä koskee tieto- ja asiantuntija-aloja, mutta myös esimerkiksi puhelinmyyntiä ja tuotteiden valmistusta voidaan tehdä etänä.

Sujuva etätyö edellyttää luottamusta ja sopimista

Työelämän lainsäädännölle etätyö-termi on vieras.

Työelämän lainsäädäntö ei varsinaisesti tunne etätyö-termiä. Työsopimuslaki, työaikalaki ja työturvallisuuslaki ovat kuitenkin lainsäädännöllisenä perustana myös etätyöskentelyssä. Koska joustavat työjärjestelyt ovat yleistyneet vauhdilla, on etätyötä koskien muodostunut joukko hyväksi havaittuja käytäntöjä. Sovitut käytännöt helpottavat arjen sujumista ja vähentävät mahdollisten ristiriitojen syntymistä.

Etätyöjärjestelyistä sovitaan yleensä kirjallisesti tai käytössä ovat yrityksen työntekijöille yhteistoiminnassa sovitut pelisäännöt. Koska työn tekemisen muotoja on monenlaisia, voi sovittavien asioiden tarve vaihdella. 

Tyypillisesti sovittuja ehtoja ovat muun muassa:

  • milloin etätyön tekeminen on mahdollista ja milloin ei 
  • työaika 
  • työn tulosten seuranta
  • sairauspoissaolokäytännöt
  • tietoturva-asiat
  • mahdolliset kustannukset ja niiden jakautuminen.

Työnantajan on siis tärkeää muistaa sopiminen etätyöjärjestelyn keskeisistä asioista, kuten tietoturva-asioista ja kuormituksen seurantakäytännöistä sekä siitä, miten toimitaan häiriötilanteessa.

Työaika etätyössä

Etätyö on lähtökohtaisesti työaikalain piirissä ja edellyttää näin ollen työajan seurantaa. Työnantajalla on lain mukaan velvollisuus valvoa työtapojen turvallisuutta ja terveellisyyttä. Työaikasuojelun tarve ei poistu tehtäessä työtä työnantajan toimipaikan ulkopuolella.

Työpäivien pituus on yksi keskeisistä mittareista haitallista kuormitusta ehkäistäessä. Etätyössä korostuu toisaalta työntekijän oma vastuu työn järjestelystä ja riittävästä tauotuksesta.

Kaikki etätyöjärjestelyt eivät kuulu työaikalain piiriin, mutta näitä työaikalain 2 §:n tarkoittamia tilanteita on aina arvioitava kokonaisuutena ja tapauskohtaisesti.

Työturvallisuus etätyössä

Myös etätyössä pitää voida työskennellä häiriöttä, turvallisesti ja ergonomisesti. 

Työnantajan tulee työturvallisuuslain mukaan huolehtia, että työtä tehdään turvallisissa ja terveellisissä olosuhteissa. Tämä koskee kaikkia työn tekemisen paikkoja. Vaarojen ja haittojen arvioiminen on oleellinen osa tätä huolehtimisvelvollisuutta.

Etätyötä tehdään usein kotona tai sellaisissa olosuhteissa, joiden turvallisuutta työnantajan on vaikea selvittää ja arvioida. Näissä tapauksissa on otettava huomioon myös perustuslakiin kirjattu kotirauha. Tärkeää on yhdessä työntekijän kanssa selvittää, että työskentely myös etänä sujuu häiriöttä, turvallisesti ja ergonomisesti. 

Työnantajan tulee myös järjestelmällisesti seurata haitallista kuormitusta aiheuttavia tekijöitä. Ennakointi ja suunnittelu lisäävät paitsi ihmisten hyvinvointia myös tuottavuutta, kun esimerkiksi fyysiseen tai psyykkiseen kuormitukseen liittyviltä sairauspoissaoloilta vältytään. 

Etätyössä korostuu työntekijän vastuu omasta hyvinvoinnistaan. Omaa työtä on osattava johtaa ja erottaa työ ja vapaa-aika. Omia työtapoja on tarkasteltava kriittisesti, jotta mahdolliset riskit saadaan tunnistettua. Asiantuntevana apuna riskien hallinnassa on työterveyshuolto, josta saa neuvoja ja ohjeita erilaisiin työn tekemisen muotoihin.

Työnantajan lakisääteinen tapaturmavakuutus on voimassa myös etätyöjärjestelyissä. Työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka tapahtuu työtä tehdessä tai työmatkalla. Etätyön kohdalla voi korvattavuudessa kuitenkin olla rajoituksia. Eri vakuutusten sopimusehtoihin kannattaakin tutustua jo etukäteen.

Etätyö lainsäädäntö

 

Lainsäädäntö

Työturvallisuuslaki (738/2002)
  •  5 § Lain soveltaminen työhön työntekijän tai muun kodissa
  •  8 § Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite
  • 10 § Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi
Työaikalaki (872/2019)
  •   2 § Poikkeukset soveltamisalasta 
  • 13 § Joustava työaika
Työsopimuslaki (55/2001)
  • 2 luku 4 § Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista