Sisäilma - Yleistä

 

Yleistä aiheesta

Hyvä sisäilma - hyvä terveys - hyvinvoiva työyhteisö 

Huonolle sisäilmalle altistuneilla on todettu esiintyvän tavanomaista enemmän muun muassa  

  • hengitystieinfektioita
  • nenän tukkoisuutta tai vuotoa
  • silmien kutinaa, kirvelyä tai ärsytysoireita
  • kurkun käheyttä tai kuivuutta   
  • yleisoireina väsymystä ja päänsärkyä
  • harvinaisempina oireina kuumeilua sekä lihas- ja nivelkipua.  

Sisäilmasto-ongelmalle on tyypillistä, että oireilu liittyy rakennuksessa oleskeluun. Yleensä koetut oireet lievenevät melko pian rakennuksesta poistumisen jälkeen.

Jos työpaikalla todetaan sisäilmastoon liittyvä terveyshaitta, on työnantajan ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin työntekijöiden altistumisen ehkäisemiseksi ja syiden poistamiseksi.

Sisäilmasto-ongelmaan voi olla useita syitä

Sisäilman laatua voivat huonontaa esimerkiksi seuraavat tekijät:

  • toimimaton tai henkilömäärään nähden riittämättömän ilmanvaihto
  • epäpuhtauksien kulkeutuminen kosteus- ja homevaurioituneista rakenteista sisäilmaan 
  • kosteuden reagointi lattiapinnoitemateriaalien kanssa 
  • haihtuvat epäterveelliset päästöt rakennus- ja sisustusmateriaaleista ja kalusteista
  • suojaamattomista ilmanvaihtokanavien äänenvaimentimista ja akustiikkalevyistä irtoavat mineraalivillakuidut
  • viihtyvyyttä heikentävät lämpöolosuhteet ja vetoisuus
  • työtiloihin kuulumaton tavara
  • väärät pesumenetelmät tai riittämätön siivous. 

Sisäilmasto-ongelma on ratkaistava suunnitelmallisesti 

Sisäilmasto-ongelmien käsittelyyn on työpaikalla oltava sovitut menettelytavat, joiden perusteella työnantaja

  • tiedottaa, miten työpaikalla ilmoitetaan sisäilmastohaitoista
  • perustaa tarvittaessa sisäilmaryhmän
  • hyödyntää työterveyshuollon asiantuntemusta
  • käyttää sisäilmastoasiantuntijoita rakennuksen kunnon selvittämiseen ja tulosten tulkintaan
  • tiedottaa avoimesti ja oikea-aikaisesti
  • toteuttaa korjaustoimet laaditun suunnitelman ja aikataulun mukaisesti 
  • seuraa tehtyjen korjausten vaikutusta työntekijöiden terveyteen.

Sisäilma - Työntekijälle

 

Ohjeita työntekijälle

Jos epäilet, että työpaikallasi on sisäilmastoon liittyvä ongelma, ilmoita asiasta työnantajallesi ja työsuojeluvaltuutetulle. Työnantajan on kerrottava sinulle ja työsuojeluvaltuutetulle, mihin toimiin asiassa on ryhdytty tai tullaan ryhtymään. Työnantajan on kerrottava myös se, jos ilmoituksesi ei työnantajan arvion mukaan johda toimiin. 

Jos epäilet sisäilmastoon liittyviä ongelmia, kerro siitä työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle.

Jos epäilet, että sinulla on työpaikan sisäilmasta johtuvia oireita, kerro oireilustasi työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle. Työnantajan pitää selvittää yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, aiheutuvatko oireesi työpaikan olosuhteista. Kerro oireistasi aina myös työterveyshuollossa. Työterveyshuolto arvioi, millä edellytyksillä voit jatkaa työskentelyä tiloissa, joissa oireet ilmaantuvat.

Jos oireiden todetaan aiheutuvan työpaikan olosuhteista, on työnantajan selvitettävä sisäilmastoon liittyvän ongelman syy ja poistettava se. Työnantajan velvollisuus on myös huolehtia, että terveytesi ei vaarannu sinä aikana, kun asiaa selvitellään ja korjataan. 

Selvitysten tekeminen, raportin valmistuminen sekä korjaussuunnitelman ja korjausten tekeminen vievät oman aikansa. Voit kysyä  tilannetta ja aikataulua esimieheltäsi tai työsuojeluvaltuutetulta.  

Työsuojeluviranomainen valvoo

Jos työnantajasi ei ryhdy riittäviin toimiin sisäilmasto-ongelman selvittämiseksi ja altistumisen estämiseksi, voit pyytää tietoa ja apua työsuojeluviranomaisen valtakunnallisesta puhelinneuvonnasta.

Sisäilma - Työnantajalle

 

Ohjeita työnantajalle

Työnantajan on huolehdittava, että työpaikalla on terveellistä ja turvallista työskennellä.

Sisäilmaston terveysvaara on ehkäistävä ennalta

Hyvä suunnittelu ja rakentaminen ehkäisee sisäilmasto-ongelmia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että valitaan päästöttömät rakennus- ja sisustusmateriaalit ja rakennetaan riittävä ja toimiva ilmanvaihto. Lisäksi huolehditaan
-    muusta rakennuksen toimivuudesta, kuten salaojista
-    ilmanvaihtojärjestelmän toimivuudesta ja puhtaudesta
-    rakennuksen suunnitelmallisesta kunnossapidosta
-    siivouksesta.

Jos rakenteisiin pääsee kosteutta, on rakenteet kuivattava viipymättä mikrobikasvun estämiseksi. Vaurioituneet materiaalit on ensisijaisesti poistettava. Vaurion aiheuttaja on aina selvitettävä ja korjaukset tehtävä siten, että vaurio ei pääse uusiutumaan.

Jos työnantaja toimii vuokratiloissa, on työnantajan sovittava korjausten tekemisestä ja kiinteistön ylläpidosta kiinteistön omistajan kanssa. Vastuu työntekijöiden terveydestä on kuitenkin aina työnantajalla. Vuokratiloissa toimiessa työnantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus, jos työtiloista aiheutuu ilmeinen terveysvaara tiloissa työskenteleville.

Terveysvaara on poistettava viivytyksettä ja vaikutuksia pitää seurata

Työnantajan on huolehdittava, että työpaikalla on menettelytavat, joilla voidaan ehkäistä sisäilmastoon liittyvät terveyshaitat ja hoitaa ilmenneet ongelmatilanteet.

Sisäilmasto-ongelman käsittelyprosessi työpaikalla

1. Havainto sisäilmasto-ongelmasta. Esitietojen keruu. 2. Arvioidaan, minkälaisia selvityksiä ja toimia tarvitaan. 3. Selvitetään rakennuksen kunto. 4. Pyydetään terveysvaaran arvio työterveyshuollolta. 5. Työnantajan on estettävä haitallinen altistuminen (korvaavat tilat ja rakennuksen korjaus). 6. Seurataan ja arvioidaan korjaavien toimien vaikutusta.

Työnantajan velvollisuus on

  • käyttää työntekijöiden oireilujen työperäisyyden selvittämisessä työterveyshuoltoa tai muuta terveydenhuollon asiantuntijaa
  • ratkaista yhdessä työterveyshuollon kanssa, ketkä työntekijät mahdollisesti voivat ja millä edellytyksillä jatkaa turvallisesti työskentelyä kyseisissä työtiloissa
  • selvittää luotettavasti ja kattavasti rakennuksen kunto ja sen vaikutus sisäilmastoon (sisäilmastoselvitys); mikäli työnantajalla ei ole riittävää asiantuntemusta, on sisäilmastoselvityksen laatimisessa käytettävä asiantuntijaa
  • suunnitella korjaustyöt huolellisesti ja toteuttaa ne siten, ettei työstä aiheudu haittaa rakennustyöntekijöille eikä muille työn vaikutuspiirissä oleville
  • toteuttaa korjaukset suunnitelman mukaisesti
  • huolehtia tilojen asianmukaisesta ja riittävästä siivouksesta tehtyjen korjausten jälkeen
  • seurata yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tehtyjen korjaustoimenpiteiden riittävyyttä ja vaikutusta työntekijöiden terveydentilaan.

Hyväksi käytännöksi on osoittautunut, että työnantaja perustaa työpaikalle sisäilmaryhmän. Ryhmässä ovat edustettuina yleensä linjajohto, kiinteistön omistaja, kiinteistöhuolto, työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu, työterveyshuolto ja työntekijöiden edustaja kohdetyöpaikasta. Tarvittaessa mukana voi olla myös työpaikan ulkopuolinen asiantuntija.

Avoimesta ja oikea-aikaisesta tiedottamisesta on huolehdittava

Työnantajan avoin tiedottaminen sisäilmasto-ongelman selvittämisestä ja ratkaisemisesta ennaltaehkäisee huhujen syntymistä. Mikäli sisäilmasto-ongelman käsittelystä ei tiedoteta riittävästi, työpaikalla saattaa syntyä käsitys, että työnantaja ei ota työntekijöiden oireilua vakavasti.

Sisäilmasto-ongelman käsittelyssä työpaikalla on muistettava, että yksittäisen työntekijän terveydentilaa koskeva tieto on salassa pidettävää. Arvioinnin siitä, onko oireilu työperäistä, voi tehdä vain terveydenhuollon henkilöstö.

Hyvässä tiedottamisessa työntekijöille kerrotaan säännöllisesti ajantasainen tieto toimenpiteistä sisäilmasto-ongelman selvittämiseksi:

  • mitä tiedetään
  • mitä ei tiedetä
  • mitä tullaan tekemään
  • milloin tullaan tekemään
  • mitkä ovat jatkotoimet
  • miten korjaustoimia ja niiden vaikutusta seurataan.

Sisäilma - Lainsäädäntö

 

Lainsäädäntö

Työturvallisuuslaki (738/2002) 

  • 8 § työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite
  • 10 § työn vaarojen selvittäminen ja arviointi
  • 32 § työpaikan rakenteellinen ja toiminnallinen turvallisuus ja terveellisyys
  • 33 § työpaikan ilmanvaihto ja työhuoneen tilavuus
  • 40 § biologiset tekijät

Työterveyshuoltolaki (1383/2001)

  • 5 § työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat
  • 12 § työterveyshuollon sisältö

Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista (577/2003)

  • 2 § työnantajan yleiset velvollisuudet
  • 9 § työpaikan tilavuus ja ilmanvaihto
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (2004/759)
  • 5 § Terveydentilaa koskevien tietojen käsittely

Terveydensuojeluviranomaisen valvoma lainsäädäntö sisäilmastoasioissa

Terveydensuojelulaki (763/1994)

Asumisterveysasetus (545/2015)

 

Sisäilma - Oikeuden päätökset

 

Oikeuden päätökset ja ennakkotapaukset

Korkeimman oikeuden ratkaisun (KKO:1998:22) mukaan opettaja oli sairastunut ammatilliseen allergiseen nuhaan ja sidekalvontulehdukseen, kun hän oli työskennellyt vuosina 1980–1993 koululla, jossa oli todettu runsasta homekasvustoa ja korkeita homesieni-itiöpitoisuuksia vesivahinkojen ja rakenteiden kastumisen sekä puutteellisen ilmastoinnin seurauksena. Mainittujen sairauksien katsottiin aiheutuneen pitkäaikaisesta ja voimakkaasta altistumisesta koulukiinteistössä esiintyneelle homekasvustolle, ja ne oli korvattava ammattitauteina.

Korkeimman oikeuden ratkaisun (KKO:2016:99) mukaan kuntayhtymä pystyi osoittamaan, etteivät synnytysosaston rakenteelliset puutteet ja kosteusvauriot olleet sen tiedossa eivätkä ennakoitavissa ennen kätilöiden sairastumista. Sairaalan muilla osastoilla kosteusongelmia oli tutkittu, mutta ne eivät olleet voineet johtua samoista syistä kuin ylimmässä kerroksessa sijainneen synnytysosaston ongelmat. Kuntayhtymä oli teettänyt oirekartoituksen ja hankkinut selvityksen kosteusvauriosta ja sen korjaamisesta sen jälkeen, kun homealtistusta koskeva epäily oli synnytysosastolla herännyt. Kuntayhtymä ei siten ollut huolimattomuudesta laiminlyönyt sille työturvallisuuslain mukaan kuuluvia tarkkailu- ja ennakointivelvollisuuksiaan. KKO kumosi myös kuntayhtymälle määrätyn velvollisuuden maksaa korvauksia kätilöille, jotka olivat sairastuneet synnytysosaston sisäilman ongelmien vuoksi.

Sisäilma - Sanasto

Sanasto

Sisäilma Rakennuksen tai muun tilan sisällä oleva ilma
Sisäilmasto Sisäilmaa laajempi käsite, jolla tarkoitetaan sisäilman ja lämpöolosuhteiden muodostamaa kokonaisuutta.
Sisäympäristö Sisäilmastoa laajempi käsite, jolla tarkoitetaan sisäilmaston lisäksi valaistusta, ääniympäristöä ja ergonomisia tekijöitä. Sisäympäristö käsittää myös muita tekijöitä, jotka vaikuttavat sisäympäristöön, kuten käytettävyys, esteettömyys, turvallisuus, psykososiaaliset näkökulmat sekä monet viihtyvyystekijät kuten värit ja materiaalit.
Sisäilmasto-ongelma Tilojen käyttäjille haittaa aiheuttava tavanomaisesta poikkeava sisäilmasto-olosuhde tai siihen vaikuttava tekijä. Sisäilmasto-ongelmien syinä voivat olla esimerkiksi kosteus- ja homevaurio, vesivahinko, rakennusmateriaaleista aiheutuva kemiallinen päästö, orgaaninen pöly, rakennusvirheestä tai toiminnasta aiheutuva vika tai virheellinen kunnossapito.
Sisäilmaryhmä Eri alojen asiantuntijoista ja tilan käyttäjien edustajista koostuva työryhmä, jonka tehtävänä kohteissa on suunnitella ja koordinoida sisäilmaongelmien ratkaisuprosessia sekä arvioida selvitysten tuloksia tarvittavine toimineen. Sisäilmaryhmä suunnittelee prosessin aikana tapahtuvan viestinnän eri osapuolille ja huolehtii siitä.
Sisäilmastokysely Sisäilmastokyselyllä selvitetään sisäilmasto-ongelmien tai erilaisten tutkimusprojektien yhteydessä sisäilmasto-olosuhteita sekä henkilöillä esiintyviä oireita. Kyselyllä voidaan myös seurata tehtyjen korjausten vaikutusta. Sisäilmastokysely tulisi tehdä aina kaikille, joita ongelma voi koskea. Kyselyn tulkinta edellyttää erityisasiantuntemusta. Terveystietojen vuoksi kyselyvastaukset ovat luottamuksellisia. Kyselytuloksissa koettuja terveysoireita käsitellään niin yleisellä tasolla eikä sairauksia yksilöidä. Usein käytetty kysely on niin sanottu Örebro-kysely (MM-40 kysely).
Sisäilmastoselvitys Rakennusterveysasiantuntijan tai vastaavan asiantuntijaryhmän tekemä tekninen selvitys, jonka tavoitteena on selvittää sisäilmasto-ongelmien laajuutta, mahdollisia ongelmien aiheuttajia ja niiden syitä sekä ehdottaa toimenpiteitä, joilla ongelmien aiheuttajia merkittävästi vähennetään tai poistetaan. Sisäilmastoselvityksessä selvitetään yleensä rakennus- ja taloteknisiä tekijöitä sekä sisäilman laatua ja olosuhteita. Selvityksen sisältö suunnitellaan taustatietojen, käyttäjähavaintojen sekä mahdollisen arviointikäynnin ja sisäilmastokyselyn tulosten perusteella.
Altistuminen Altistuminen tarkoittaa sitä, että työntekijä altistuu työympäristössä terveydelle haitalliselle tai vaaralliselle tekijälle eli altisteelle.
Altistumisolosuhteiden arviointi Altistumisolosuhteiden arviointi on kokonaisvaltainen rakennus- ja talotekninen sekä sisäilman laadun arvio niistä rakennukseen liittyvistä tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa altistumisen määrään, laatuun ja kestoon. Altistumisolosuhteiden arvioinnin tulee sisältää asiantuntijan kannanoton vaurioituneiden rakenteiden mahdollisesti aiheuttamasta terveyshaitasta tai -vaarasta.