Työelämän muut vapaat - Perhevapaat - 1.8.2022 alkaen

Perhevapaiden tarkoituksena on auttaa työntekijöitä sovittamaan yhteen perhe-elämää ja työntekoa.

Työntekijällä on työsopimuslain mukaan oikeus saada vapaaksi työstä aika, jolta hän saa raskaus-, erityisraskaus- tai vanhempainrahaa. Perhevapaiden tarkoituksena on lähes aina oman lapsen hoitaminen. Pakottava perhesyy voi kuitenkin tarkoittaa muutakin perhettä kohdannutta äkillistä tapahtumaa, joka vaatii työntekijän läsnäoloa.

Perhevapaita voivat käyttää lapsen kanssa samassa taloudessa asuvat vanhemmat. Oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen on myös lapsen sillä vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa.

Perhevapaalla tarkoitetaan sitä, että työntekijä

  • jää raskaus-, erityisraskaus- tai vanhempainvapaalle
  • jää osittaiselle vanhempainvapaalle
  • jää hoitovapaalle
  • jää osittaiselle hoitovapaalle
  • jää tilapäiselle hoitovapaalle
  • on poissa pakottavista perhesyistä
  • jää määräaikaisesti pois perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi
  • jää omaishoitovapaalle.

Työntekijällä on oikeus perhevapaisiin, kunhan työntekijä ilmoittaa vapaasta työnantajalle laissa säädetyllä tavalla. Osittaisen vanhempainvapaan ja osittaisen hoitovapaan osalta työnantaja voi tietyissä tapauksissa kieltäytyä antamasta vapaata.

Ansiot ja etuudet perhevapaiden aikana

Työsopimuslain mukaan työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa perhevapaiden ajalta. Monissa työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu palkan maksamisesta muun muassa raskausvapaan ja lapsen äkillisestä sairastumisesta johtuvien lyhytaikaisten poissaolojen eli tilapäisen hoitovapaan ajalta.

Lapsen syntyessä ja kasvaessa vanhemmilla on oikeus erilaisiin Kelan maksamiin etuuksiin. Jos työnantaja maksaa vapaalla olevalle työntekijälleen vapaiden ajalta palkkaa ja lomapalkkaa tai lomakorvausta, voi työnantaja hakea niistä korvausta Kelasta. Lisätietoja kela.fi-verkkopalvelusta.

Vapaasta ilmoittamisen määräajat

Raskaus- ja vanhempainvapaasta sekä hoitovapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa.

Erityistilanteet vapaan ilmoittamisessa:

  • Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on yksi kuukausi.
  • Adoptiolapsen hoidon vuoksi pidettävästä vapaasta ilmoitettaessa on, jos mahdollista, noudatettava kahden kuukauden ilmoitusaikaa.
  • Jos kahden kuukauden ilmoitusaikaa ei ole mahdollista noudattaa puolison työhön menon tai siitä johtuvan lapsen hoidon järjestämisen takia, työntekijällä on oikeus jäädä vanhempainvapaalle kuukauden ilmoitusajalla. Se kuitenkin edellyttää, ettei työnantajan toiminnalle aiheudu vakavaa haittaa. Tällöin työnantajan on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisen perusteena olevista seikoista.

Jos työntekijä ja työnantaja eivät toisin sovi, perhevapaan voi keskeyttää tai sen ajankohtaa siirtää ainoastaan perustellusta syystä. Yleensä tämä edellyttää, että lapsen hoitojärjestelyt muuttuvat  merkittävästi.

Vapaan ajankohdan muuttamisessa huomioitavaa:

  • Työntekijä saa perustellusta syystä muuttaa vapaan ajankohdan ja pituuden ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutosta.
  • Työntekijä saa aikaistaa raskausvapaan sekä muuttaa synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun vapaan ajankohdan, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen tai vanhemman terveydentilan vuoksi. Muutoksesta on tällöin ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista.
  • Adoptiolapsen vanhempi saa perustellusta syystä muuttaa ennen vapaan alkamista vapaan ajankohtaa ilmoittamalla siitä työnantajalle niin pian kuin se on mahdollista.

Työhön paluu perhevapaiden päättyessä

Perhevapaiden päättyessä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on työntekijälle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa, työsopimuksen mukaista työtä. Jos tämäkään ei ole mahdollista, on työntekijälle tarjottava muuta työsopimuksen mukaista työtä.

Vuosiloman kertyminen

Raskaus-, erityisraskaus- tai vanhempainvapaan, tilapäisen hoitovapaan ja pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon tai omaishoitovapaan aikana kertyy vuosilomaa. Vuosilomaa kerryttävää työssäolon veroista aikaa on yhteensä enintään 160 arkipäivää. Työssäolon veroista aikaa seurataan kutakin synnytystä tai adoptiota kohden, ei lomanmääräytymisvuosien mukaan. 

Hoitovapaalla työntekijä ei ansaitse vuosilomaa. Hoitovapaa ei kuitenkaan katkaise työsuhdetta, joten hoitovapaa otetaan huomioon työsuhteen kestoaikaa laskettaessa. Lomanmääräytymisvuonna pidetty hoitovapaa ei siis vähennä lomakertymää työssäolokuukausilta. Jos työsuhde on kestänyt yli vuoden, työntekijä ansaitsee siis edelleen 2,5 päivää lomaa kuukaudessa, vaikka hän olisi ollut osan vuotta hoitovapaalla.

SDG-palkki


Linkki Euroopan komission Your Europe -portaaliin.

 

Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi?