Vuorotteluvapaa

Muut vapaat työstä - Vuorotteluvapaa - Ingressi

Vuorotteluvapaa tarjoaa työntekijälle mahdollisuuden pidempiaikaiseen vapaaseen, jonka hän voi käyttää haluamallaan tavalla. Vuorotteluvapaa edistää työntekijän työssä jaksamista. Lisäksi vuorotteluvapaan ajalle palkattu työtön työntekijä työllistyy ja saa työkokemusta määräaikaisen työsuhteen aikana. Vuorotteluvapaan ajalta maksetaan vapaata pitävälle työntekijälle vuorottelukorvausta. Vuosilomaa vuorotteluvapaalta ei kerry.

Työelämän muut vapaat - Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä työnantajansa kanssa tekemän vuorottelusopimuksen mukaisesti vapautuu määräajaksi palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta. Työnantaja sitoutuu vastaavaksi ajaksi palkkaamaan työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön.

Vuorotteluvapaasta on säädetty vuorotteluvapaalaissa. Lakia sovelletaan työ- ja virkasuhteessa. Vuorotteluvapaalain noudattamista valvovat yhteistyössä työvoima- ja työsuojeluviranomaiset.

Vuorotteluvapaan edellytykset

Vuorotteluvapaaseen on mahdollisuus työntekijällä, jolla

  • palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkua vähintään 13 kuukautta. Aikaan voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa.
  • työaika on vähintään 75 % alalla noudatettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta
  • työssäoloaikaa on kertynyt ennen vuorotteluvapaan alkamista vähintään 20 vuotta
  • työssäoloaikaa edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä on vähintään viisi vuotta.

Työssäoloaikaa laskettaessa otetaan huomioon työeläkelain (395/2006, 3 §) ja työttömyysturvalain (1290/2002, 6 luku 11 § 2 mom.) säädökset. Työssäoloaikaan huomioidaan myös perhevapaat sekä varusmies- tai siviilipalvelusaika. Myös ulkomaantyö huomioidaan tietyin edellytyksin.

Vuorotteluvapaan kesto ja pidentäminen

Vuorotteluvapaa voi kestää vähintään 100 ja enintään 180 kalenteripäivää. Myönnettyä vuorotteluvapaata on mahdollista pidentää työnantajan kanssa sopien. Pidentämisestä on sovittava kaksi kuukautta ennen kuluvan vuorotteluvapaan päättymistä.

Vuorottelusopimus

Vuorottelusopimus tehdään kirjallisesti työntekijän ja työnantajan kesken. Vuorottelusopimuksessa työnantaja sitoutuu palkkaamaan vuorotteluvapaalle jäävälle työntekijälle sijaisen. Sijaisen on oltava työttömänä työnhakijana oleva henkilö. Vuorottelusopimus ja muut selvitykset on toimitettava työ- ja elinkeinotoimistolle ennen vuorotteluvapaan alkua.

Vuorottelukorvaus

Vuorotteluvapaalla olevalla työntekijällä on oikeus saada vuorottelukorvausta. Vuorottelukorvauksen maksamisen edellytyksenä on työttömän työnhakijan palkkaaminen vapaan ajalle. Vuorottelukorvausta voi saada, vaikka palkatun sijaisen palvelussuhde päättyisikin aiemmin kuin vuorotteluvapaa.

Työ- ja elinkeinotoimisto tutkii vuorottelukorvauksen maksamisen edellytykset ja antaa maksamisen osalta esteettömän lausunnon. Lausunnon saatuaan vuorottelukorvausta haetaan kirjallisesti Kelalta tai työttömyyskassalta.

Vuorottelukorvauksen suuruus on 70 % siitä työttömyyspäivärahasta, jota saisi työttömäksi jäädessään. Lapsikorotuksia ei vuorottelukorvauksen laskennassa oteta huomioon.

Muun työn tekeminen vuorotteluvapaan aikana

Vuorotteluvapaan tarkoitus on edistää työntekijän työssä jaksamista. Näin ollen muun työn tekeminen vuorotteluvapaan aikana ei ole lain tarkoituksen mukaista. Työntekoa ei vapaan aikana ole kuitenkaan kielletty. Huomioitavaa on, että vuorottelukorvausta vähentävät palkka- ja muut mahdolliset työtulot.

Vuorotteluvapaan keskeyttäminen, tilapäinen työhön paluu ja päättyminen

Työntekijän on sovittava työnantajan kanssa, mikäli haluaa keskeyttää myönnetyn vuorotteluvapaan ennen sen päättymistä tai tilapäisesti palatakseen työhön. Tilapäisen työhön paluun aikana vuorotteluvapaa kuluu, mikäli sen pidentämisestä ei erikseen sovita.

Vuorotteluvapaa katsotaan päättyneeksi, jos vuorottelijalle

  • syntyy oikeus äitiys- erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaan
  • myönnetään yli 18 arkipäivää kestävä, vuorotteluvapaan ajalle sijoittuva vapaa raskauden, synnytyksen, lapsen hoidon tai erityishoitorahan perusteella.

Vuorotteluvapaan katsotaan keskeytyneen, jos edellä mainituin perustein syntyvä oikeus tai myönnetty vapaa kestää enintään 18 arkipäivää.

Vuorotteluvapaan päätyttyä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos se ei ole mahdollista, vapaalta palaavalle on tarjottava aikaisempaa työsopimuksen tai palvelussuhteen mukaista työtä. Muussa tapauksessa tehtävästä työstä on sovittava työntekijän ja työnantajan kesken.

Muut vapaat työstä - Vuorotteluvapaa - Lainsäädäntö

 

Lainsäädäntö

Työelämän muut vapaat - Vuorotteluvapaa/Muualla verkossa