Työntekijän palkkasaatavat

Palkka - Työntekijän palkkasaatavat (Väärin maksettu palkka)

Työntekijällä on oikeus viivästyskorkoon, jos palkanmaksu myöhästyy.

Työnantajan tehtävänä on huolehtia, että palkka on laskettu oikein ja maksettu työntekijälle sen erääntymispäivänä. Työntekijän tehtävänä on toimittaa työnantajalle kaikki palkan laskentaan tarvittavat tiedot, kuten esimerkiksi tuntikortit, sovittuna ajankohtana.

Palkanmaksun myöhästyminen

Työsuhteen aikana työntekijällä on oikeus korkolain mukaiseen viivästyskorkoon, jos palkanmaksu myöhästyy sovitusta palkanmaksupäivästä. Viivästyskoron laskeminen alkaa eräpäivää seuraavasta päivästä.

Työsuhteen päätyttyä työntekijällä on oikeus sekä viivästyskorkoon että mahdollisesti odotuspäivien palkkaan, jos palkan tai sen osan maksaminen myöhästyy. Viivästyskorkoa ja odotuspäivien palkkaa voi hakea työnantajalta palkkasaatavailmoituslomakkeilla.

Lomakkeet (doc-tiedostoja):
Palkkasaatavailmoitus työsuhteen aikana
Palkkasaatavailmoitus työsuhteen päätyttyä

Työntekijän oikeus odotuspäivien palkkaan

Työntekijällä on oikeus saada viivästyskoron lisäksi täysi palkkansa odotuspäiviltä, kuitenkin enintään kuudelta kalenteripäivältä. Kalenteripäivien laskeminen alkaa palkan erääntymispäivää seuraavasta päivästä riippumatta siitä, olisivatko nämä päivät olleet työsuhteen jatkuessa työntekijän työpäiviä.

Se mikä olisi työntekijän täysi palkka, tulee arvioitavaksi aina tapauskohtaisesti. Jos työntekijä työskentelee yksinomaan aikapalkalla, pääsääntöisesti odotuspäivien palkka määräytyy tuon aikapalkan perusteella.

Työntekijällä on oikeus odotuspäivien palkkaan vain, jos hän on huomauttanut työnantajaa suorituksen viivästymisestä kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä, eikä työnantaja ole suorittanut saatavaa kolmen arkipäivän kuluessa huomautuksesta. Sama oikeus säilyy, vaikka viivästynyt palkka ei olisi selvä ja riidaton tai palkan viivästyminen on johtunut laskuvirheestä.

Palkkasaatavan hakeminen

Jos palkka on työntekijän mielestä virheellinen, työntekijän on pyydettävä työnantajalta palkanmaksun oikaisua. Palkanmaksun oikaisulla tarkoitetaan, että työntekijä huomauttaa työnantajaa maksamattomista palkoistaan tai työnantajan liikaa maksamista palkoista.

Palkanmaksun oikaisu tulisi ensisijaisesti pyrkiä ratkaisemaan työnantajan ja työntekijän kesken neuvottelemalla ja sopimalla. Jos asiaa ei pystytä sopimaan, voi järjestäytynyt työntekijä kääntyä oman ammattiliittoonsa puoleen. Järjestäytymätön työntekijä voi ottaa yhteyttä esim. oikeusaputoimistoon tai asianajotoimistoon. 

Työsuojelun valvontaan ei kuulu palkkasaatavan laskeminen tai sen hakeminen. Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet toki antavat ohjeita ja neuvoja palkanmaksuasioissa, mutta eivät toimi riita-asiassa avustajina eivätkä vie riita-asiaa tuomioistuimen käsittelyyn, missä asia voidaan sitovasti ratkaista.

Palkkasaatavien vanhentuminen ja kanneaika

Vanhentumisaika tarkoittaa aikaa, jolloin työnantajan velvollisuus maksaa palkkasaatava lakkaa. Kanneaika on määräaika sille, että palkkasaatavan maksamiseen liittyvä vaatimus pannaan vireille tuomioistuimessa.

Palkkasaatavien vanhentuminen työsuhteen kestäessä

Palkkasaatavan vanhentumisaika on viisi vuotta. Vanhentumisaika koskee peruspalkkaa ja erilaisia lisäkorvauksia riippumatta siitä, perustuvatko ne työsopimukseen, työehtosopimukseen tai työsopimuslain vähimmäispalkkasäännökseen.

Vanhentumisaika alkaa kulua, kun palkka erääntyy maksettavaksi. Kuluvan vanhentumisajan katkaisee nostettu kanne tai muu todistettavasti tehty muistutus. Katkaisun jälkeen alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika.

Työaikalakiin perustuvien työaikakorvauksien, kuten esimerkiksi ylityösaatavien vanhentumisaika on kaksi vuotta. Oikeus muun muassa ylityökorvauksiin syntyy, kun työntekijä on tehnyt kyseistä ylityötä. Vanhentumisaika alkaa sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin oikeus saatavaan syntyi tai rahakorvauksen sijasta annettava vapaa-aika olisi tullut antaa. Oikeus edellä mainittuihin ylityökorvauksiin raukeaa, ellei kannetta ole nostettu kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, kun ylityötä tehtiin.

Vuosilomalain mukaan oikeus vuosilomapalkkaan tai lomakorvaukseen vanhenee kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, milloin vuosiloma olisi tullut antaa tai lomakorvaus maksaa. Jos vuosiloma on siirretty työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella pidettäväksi lomakautta (2.5.-30.9) seuraavaan vuoteen, vanhenee siirrettyä lomaa vastaava saatava kahden vuoden kuluessa sovitun kalenterivuoden päättymisestä. Oikeuskäytännössä on lomaltapaluurahan ja lomarahan katsottu vanhenevan samassa ajassa kuin vuosilomapalkka ja lomakorvaus.

Palkkasaatavien vanhentuminen työsuhteen päätyttyä

Työsopimuslakiin ja työaikalakiin perustuvien saatavien kanneaika on kaksi vuotta työsuhteen päättymisestä, elleivät saatavat ole vanhentuneet jo ennen työsuhteen päättymistä. Vastaavaa aikaa noudatetaan myös vuosilomalakiin perustuvien saatavien osalta.

Työehtosopimukseen perustuvan saatavan vanhentumisaika on viisi vuotta, jos

  • saatavan perusteena olevia työehtosopimuksen määräyksiä on pidettävä ilmeisen tulkinnanvaraisina
  • määräysten soveltamisesta on työsuhteen päätyttyä syntynyt erimielisyyttä.