Lisätyötä on työ, joka sijoittuu sovitun työajan ja työaikalain mukaisen säännöllisen työajan enimmäismäärän väliin. Ylityötä on työ, joka ylittää työaikalain mukaisen säännöllisen työajan enimmäismäärän. Lisä- ja ylityön tekeminen edellyttää aina työnantajan aloitetta ja hyväksyntää.

Lisä- ja ylityöt edellyttävät työntekijän suostumusta

Lisä- ja ylityön teettämiseen tarvitaan aina työntekijän suostumus. Lähtökohtaisesti suostumus on saatava ennen lisä- tai ylityön aloittamista. Työntekijän vapaaehtoisesti omasta aloitteesta tekemä sovitun tai säännöllisen työajan ylittävä työ ei pääsääntöisesti ole lisä- tai ylityötä.

Olosuhteista riippuen lisä- tai ylityötä voi syntyä poikkeuksellisesti myös työnantajan hiljaisen suostumuksen perusteella. Sen edellytyksenä on, että työn teettämisestä vallitsee molemminpuolinen yhteisymmärrys. Liukuvassa työajassa ja joustotyöajassa lisä- ja ylityö edellyttää aina työnantajan määräystä lisä- ja ylityön tekemiseen.

Suostumus lisätyöhön

Lisätyön teettäminen vaatii työntekijän suullisen tai kirjallisen suostumuksen, joka voidaan antaa kullekin kerralle erikseen, määräajaksi tai toistaiseksi. Lisätyöstä voidaan sopia jo työsopimusta solmittaessa, jolloin työntekijä sitoutuu tekemään lisätyötä työnantajan määräyksestä.

Vaikka lisätyöstä olisi sovittu työsopimuksessa, työntekijällä on perustellusta henkilökohtaisesta syystä oikeus kieltäytyä lisätyöstä työvuoroluetteloon merkittyinä vapaapäivinä. Tällaisena syynä voidaan pitää esimerkiksi opiskelua, kuten osallistumista tenttiin, lastenhoitojärjestelyjä, terveydellisiä syitä, omia tai lähisukulaisten juhlapäiviä sekä hautajaisia tai matkoja, joita ei voida ilman kustannuksia peruuttaa. Lisäksi perusteltuna henkilökohtaisena syynä pidetään sitä, että osa-aikainen työntekijä on sitoutunut tekemään työvuoron toisen työnantajan palveluksessa.

Jos työsopimuksessa sovittu työaika vaihtelee (työsopimuslain 11 § mukainen vaihteleva työaika), työnantaja saa teettää lisätyötä työvuoroluetteloon merkityn työajan lisäksi vain siinä tapauksessa, että työntekijä on antanut suostumuksensa kutakin kertaa varten tai lyhyehköksi ajaksi kerrallaan.

Suostumus ylityöhön

Ylityötä saa teettää vain työntekijän kutakin kertaa varten erikseen antamalla suostumuksella. Suostumus ylityöhön voidaan kuitenkin antaa määrätyksi lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan, jos tämä on työn järjestelyjen kannalta tarpeen. Suostumusta antaessaan työntekijän tulee tietää ajanjakson pituus. Kysymys voi olla lyhytaikaisista ja satunnaisista ruuhkahuipuista tai äkillisistä sijaisuuksista aiheutuvien tarpeiden kattamisesta.

Koska ylityösuostumus on vapaamuotoinen, se voidaan antaa suullisesti, kirjallisesti tai hiljaisesti. Jotta hiljaisesti annettu suostumus on pätevä, tulee työntekijän tietää suoritettavan työn olevan ylityötä.

Ylityön tekeminen perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Työntekijältä ei voi edellyttää ylityön tekemistä eikä hän voi itse työsopimuksella sitoutua tekemään ylityötä tarvittaessa.

Mitä on lisätyö?

Lisätyötä on työ, jota tehdään työnantajan aloitteesta ja sovitun työajan lisäksi ja joka ei ylitä laissa säädettyä säännöllistä työaikaa. Säännöllistä työaikaa lyhyempi työaika voi perustua joko työsopimukseen tai työehtosopimukseen.

Lisätyön muodostuminen riippuu siitä, miten työntekijän säännöllinen työaika on järjestetty. Tavallisesti lisätyötä syntyy, kun osa-aikainen työntekijä tekee työtä enemmän kuin hänen työajakseen on sovittu.

Korvaukset lisätyöstä

Lisätyö korvataan säännöllisen työajan palkan mukaisesti, ellei korotetun palkan maksamisesta ole erikseen sovittu. Lisätyön korvaamisesta voi olla laista poikkeavia määräyksiä työehtosopimuksissa, minkä lisäksi korotetun palkan maksaminen voi perustua myös työsopimukseen tai työpaikalla noudatettuun käytäntöön.

Työnantaja ja työntekijä voivat keskenään sopia lisätyöstä maksettavan korvauksen vaihtamisesta työntekijän säännöllisenä työaikana pidettävään korvausta vastaavaan vapaa-aikaan. Korvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vapaaseen joko kokonaan tai osittain.

Vapaa on annettava kuuden kuukauden kuluessa lisätyön tekemisestä, elleivät työnantaja ja työntekijä sovi toisin. Vapaan ajankohdasta tulee pyrkiä sopimaan työnantajan ja työntekijän kesken. Jos ajankohdasta ei voida sopia, työnantajalla on oikeus määrätä vapaan ajankohta, ellei työntekijä ei vaadi korvauksen suorittamista rahana. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että vapaa-aika siirretään työaikapankkiin tai yhdistetään vuosilomalaissa tarkoitettuun säästövapaaseen.

Mitä on ylityö?

Ylityötä on työ, joka ylittää työaikalaissa tarkoitetun säännöllisen työajan enimmäismäärän. Säännöllisen työajan ylittävä työ on ylityötä vain, jos sitä tehdään työnantajan aloitteesta ja hyväksymänä.

Ylityön teettäminen edellyttää aina myös työntekijän suostumuksen. Työntekijä voi antaa suostumuksensa vain kutakin kertaa varten erikseen. Työntekijä voi kuitenkin antaa suostumuksensa määrätyksi lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan, jos tämä on työn järjestelyjen kannalta tarpeen. Työntekijältä ei voi edellyttää ylityön tekemistä eikä hän voi työsopimuksella sitoutua tekemään ylityötä tarvittaessa.

Korvaukset ylityöstä

Ylityöstä on maksettava korotettu palkka. Korotetun palkan suuruus riippuu siitä, onko kyse vuorokautisesta, viikoittaisesta tai jaksotyössä tehdystä ylityöstä sekä tehtyjen ylityötuntien määrästä.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia ylityökorvauksen vaihtamisesta myös kokonaan tai osaksi vastaavaan palkalliseen vapaa-aikaan. Korvauksena annettavan vapaa-ajan pituus määräytyy ylityökorvauksia koskevien korotusprosenttien mukaisesti. Vapaa-aika on annettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä, jollei toisin sovita. Esimerkiksi yhdestä 50 prosentilla korotetulla palkalla korvattavasta ylityötunnista tulee antaa puolitoista tuntia vapaa-aikaa.

Työehtosopimuksissa voi olla ylitöiden korvaamisesta määräyksiä, jotka poikkeavat laista. Työnantajan tulee ottaa huomioon nämä määräykset.