Lisä- ja ylityöt

Työaika - Lisä- ja ylityöt - Yleistä

Suostumus teettämisen edellytys | Mitä on lisätyö? | Korvaus lisätyöstä | Mitä on ylityö? | Ylityö liukuvassa ja joustotyöajassa | Ylityökorvaukset | Lainsäädäntö


Lisätyötä on työ, joka sijoittuu sovitun työajan ja työaikalain säännöllisen työajan enimmäismäärän väliin. Ylityötä on työ, joka ylittää työaikalain mukaisen säännöllisen työajan enimmäismäärän. Lisä- ja ylityön tekeminen edellyttää aina työnantajan aloitetta ja hyväksyntää. Vastaavasti työnantajalla tulee olla työntekijän suostumus lisä- ja ylityön teettämiseen.

Suostumus lisä- ja ylityön teettämisen edellytyksenä

Työntekijän vapaaehtoisesti omasta aloitteesta tekemä sovitun tai säännöllisen työajan ylittävä työ ei pääsääntöisesti voi tulla lisä- tai ylityönä korvattavaksi. Olosuhteista riippuen lisä- tai ylityötä voi syntyä poikkeuksellisesti myös työnantajan hiljaisen suostumuksen perusteella. Tällöin lisä- tai ylityön muodostumisen edellytyksenä on, että työn teettämisestä vallitsee molemminpuolinen yhteisymmärrys. Liukuvassa työajassa ja joustotyöajassa lisä- ja ylityö edellyttää aina työnantajan nimenomaista määräystä lisä- ja ylityön tekemiseen.

Lisä- ja ylityön teettämiseen tarvitaan aina työntekijän suostumus. Lähtökohtaisesti työntekijän suostumus on saatava ennen lisä- tai ylityön aloittamista.

Lisätyön teettäminen vaatii työntekijän suullisen tai kirjallisen suostumuksen, joka voidaan antaa kullekin kerralle erikseen, määräajaksi tai toistaiseksi. Lisätyöstä voidaan sopia jo työsopimusta solmittaessa, jolloin työntekijä sitoutuu tekemään lisätyötä työnantajan määräyksestä. Vaikka lisätyöstä olisi sovittu työsopimuksessa, työntekijällä on perustellusta henkilökohtaisesta syystä oikeus kieltäytyä lisätyöstä työvuoroluetteloon merkittyinä vapaapäivinä. Tällaisena henkilökohtaisen perusteltuna syynä voidaan pitää esimerkiksi opiskelua, kuten valmistautumista ja osallistumista tenttiin, lastenhoitojärjestelyjä tai muita perheenjäsenten hoitojärjestelyjä, terveydellisiä syitä, omia tai lähisukulaisten juhlapäiviä sekä hautajaisia taikka matkoja, joita ei voida kustannuksia aiheuttamatta enää peruuttaa. Lisäksi perusteltuna henkilökohtaisena syynä pidetään sitä, että osa-aikainen työntekijä on sitoutunut tekemään työvuoron toisen työnantajan palveluksessa. Jos työsopimuksessa sovittu työaika vaihtelee työsopimuslain 11 §:ssä tarkoitetulla tavalla (vaihteleva työaika), työantaja saa teettää lisätyötä työvuoroluetteloon merkityn työajan lisäksi vain siinä tapauksessa, että työntekijä on antanut suostumuksensa kutakin kertaa varten tai lyhyehköksi ajaksi kerrallaan.

Ylityötä saa teettää vain työntekijän kutakin kertaa varten erikseen antamalla suostumuksella. Suostumus ylityöhön voidaan kuitenkin antaa määrätyksi lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan, jos tämä on työn järjestelyjen kannalta tarpeen. Suostumusta antaessaan työntekijän tulee tietää sen jakson pituus, jota varten suostumus annetaan. Kysymys voi olla lyhytaikaisista ja satunnaisista ruuhkahuipuista tai äkillisistä sijaisuuksista aiheutuvien työvoimatarpeiden kattamisesta. Koska ylityösuostumus on vapaamuotoinen, se voidaan antaa suullisesti, kirjallisesti tai hiljaisesti. Jotta hiljaisesti annettu suostumus on pätevä, tulee työntekijän tietää suoritettavan työn olevan ylityötä.

Ylityön tekeminen perustuu aina työntekijän vapaaehtoisuuteen. Näin ollen työntekijältä ei voi edellyttää ylityön tekemistä eikä hän voi itse työsopimuksella sitoutua tekemään ylityötä tarvittaessa.

Mitä on lisätyö?

Lisätyötä on työ, jota tehdään työnantajan aloitteesta ja sovitun työajan lisäksi ja joka ei ylitä laissa säädettyä säännöllistä työaikaa. Lakisääteistä säännöllistä työaikaa lyhyempi työaika voi perustua joko työsopimukseen tai työehtosopimukseen.

Lisätyön muodostuminen riippuu siitä, miten työntekijän säännöllinen työaika on järjestetty. Lisätyötä muodostuu, kun työnantajan aloitteesta työtä tehdään sovitun työajan lisäksi kuitenkaan ylittämättä työaikalaissa säädettyä säännöllistä työaikaa. Lakisääteistä säännöllistä työaikaa lyhyempi työaika voi perustua joko työsopimukseen tai työehtosopimukseen. Tavallisesti lisätyötä syntyy, kun osa-aikainen työntekijä tekee työtä enemmän kuin hänen työajakseen on sovittu.

Esimerkki:

  • Työntekijän sovittu säännöllinen vuorokautinen työaika on kuusi tuntia.
  • Hän tekee kahdeksan tunnin työpäivän.
  • Lisätyötä on sovitun työajan ja tehdyn työajan erotus eli kaksi tuntia.

Korvaus lisätyöstä

Lisätyö korvataan säännöllisen työajan palkan mukaisesti, ellei korotetun palkan maksamisesta ole erikseen sovittu. Lisätyön korvaamisesta voi olla laista poikkeavia määräyksiä työehtosopimuksissa, minkä lisäksi korotetun palkan maksaminen voi perustua myös työsopimukseen tai työpaikalla noudatettuun käytäntöön.

Työnantaja ja työntekijä voivat keskenään sopia lisätyöstä maksettavan korvauksen vaihtamisesta työntekijän säännöllisenä työaikana pidettävään korvausta vastaavaan vapaa-aikaan. Korvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vapaaseen joko kokonaan tai osittain. Vapaa on annettava kuuden kuukauden kuluessa lisätyön tekemisestä, elleivät työnantaja ja työntekijä sovi toisin. Vapaan ajankohdasta tulee pyrkiä sopimaan työnantajan ja työntekijän kesken. Jos ajankohdasta ei voida sopia, työnantajalla on oikeus määrätä vapaan ajankohta, ellei työntekijä ei vaadi korvauksen suorittamista rahana. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että vapaa-aika siirretään työaikapankkiin tai yhdistetään vuosilomalaissa tarkoitettuun säästövapaaseen.

Mitä on ylityö?

Ylityötä on työ, joka ylittää työaikalaissa tarkoitetun säännöllisen työajan enimmäismäärän. Säännöllisen työajan ylittävä työ on ylityötä vain, jos sitä tehdään työnantajan aloitteesta ja hyväksymänä.

Vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää laissa säädetyn vuorokautisen säännöllisen enimmäistyöajan. Viikoittaista ylityötä taas on työ, joka ylittää laissa säädetyn viikoittaisen säännöllisen enimmäistyöajan vuorokautista ylityötä mukaan lukematta.

Yleistyöaikaa noudatettaessa vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää kahdeksan tuntia vuorokaudessa. Viikoittaista ylityötä on työ, joka ylittää 40 tuntia viikossa, ja jota ei lueta vuorokautiseksi ylityöksi. Esimerkiksi jos työntekijä on tehnyt maanantaista perjantaihin 8 tuntia päivässä (yht. 40 tuntia) ja työskentelee lauantaina 12 tuntia, ensimmäiset 8 tuntia ovat viikoittaista ylityötä ja tunnit 9–12 ovat vuorokautista ylityötä – joita ei siis lasketa viikoittaiseen ylityöhön.

Ylityön teettäminen edellyttää aina myös työntekijän suostumuksen. Työntekijä voi antaa suostumuksensa vain kutakin kertaa varten erikseen. Työntekijä voi kuitenkin antaa suostumuksensa määrätyksi lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan, jos tämä on työn järjestelyjen kannalta tarpeen. Näin ollen työntekijältä ei voi edellyttää ylityön tekemistä eikä hän voi itse työsopimuksella sitoutua tekemään ylityötä tarvittaessa.

Keskimääräistä säännöllistä työaikaa käytettäessä vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi. Viikoittaista ylityötä on säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole vuorokautista ylityötä.

Jaksotyössä ylityötä on työ, joka ylittää kahden tai kolmen viikon jakson sovitun säännöllisen työajan. Jaksotyössä ylityön syntyminen voidaan siten selvittää vasta jakson päättyessä. Esimerkiksi ylityötä syntyy, kun kolmen viikon tasoittumisjaksoa käytettäessä työaika ylittää 120 tuntia.

Esimerkki ylityön syntymisestä, kun säännöllinen työaika on yleisäännön (työaikalain 5 §:n 1 mom.) mukaan 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa:

  Ma Ti Ke To Pe La Su Yht.
Sovittu työaika
(työsopimuksessa sovittu tai työ-
vuoroluetteloon merkityt tunnit)
8 8 8 8 8 - - 40
Tehty työ 12 12 12 12 12 12 12 84
Vuorokautista ylityötä
(8 tunnin ylittävää)
4 4 4 4 4 4 4 28
Viikoittaista ylityötä
(vuorokautista ylityötä mukaan lukematta;
12-8 tuntia)
- - - - - 8 8 16
 

Ylityön muodostuminen liukuvassa työajassa ja joustotyöajassa

Käytettäessä liukuvaa työaikaa vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää kahdeksan tuntia vuorokaudessa. Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänä ja joka ylittää 40 tuntia olematta vuorokautista ylityötä.

Käytettäessä joustotyöaikaa vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää kahdeksan tuntia vuorokaudessa. Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään joustotyösopimuksessa sovitun viikoittaisen vapaan aikana työn olematta vuorokautista ylityötä.

Jos käytössä on liukuva työaika tai joustotyöaika, lisä- ja ylityön tekemisestä on nimenomaisesti sovittava. Vuorokautiseksi ylityöksi ei lasketa sitä, kun työntekijä pidentää omasta aloitteestaan työaikaansa liukuman tai joustotyösopimuksen puitteissa.

Pääsäännön mukaan työntekijälle voi syntyä ylityötä heti, kun tämä on työskennellyt yli kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja ylittävä työ tehdään työnantajan aloitteesta. Jos liukuvalle työajalle on asetettu tasoittumisjakso, voi ylityökynnys vaihdella tilanteen mukaan.

Työnantajan ja työntekijän on hyvä sopia täsmällisesti lisä- ja ylityön laskentaan liittyvistä käytänteistä liukuvassa työajassa ja joustotyöajassa. On tärkeää, että osapuolilla on ennakolta tiedossa, milloin työ tehdään erityisesti työnantajan aloitteesta ja katsotaan näin ylityöksi eikä kyse ole työntekijän liukuman tai vapaan käytöstä.

Kun liukuvassa työajassa liukumasaldon enimmäiskertymä on täynnä, työntekijä ei voi enää käyttää liukumia. Jollei muuta ole sovittu, paras laskentatapa näissä tilanteissa lienee seuraava: ylitys on ylityötä, jos työntekijä tekee työnantajan aloitteesta säännöllisen työajan ylittäviä tunteja ja työnantajalla on tiedossa enimmäiskertymän täyttyminen.

Ylityöstä maksettavat korvaukset

Ylityöstä on maksettava korotettu palkka. Korotetun palkan suuruus riippuu, onko kyse vuorokautisesta, viikoittaisesta tai jaksotyössä tehdystä ylityöstä sekä tehtyjen ylityötuntien määrästä.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia ylityökorvauksen vaihtamisesta myös kokonaan tai osaksi vastaavaan palkalliseen vapaa-aikaan. Korvauksena annettavan vapaa-ajan pituus määräytyy ylityökorvauksia koskevien korotusprosenttien mukaisesti. Vapaa-aika on annettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä, jollei toisin sovita. Esimerkiksi yhdestä 50 prosentilla korotetulla palkalla korvattavasta ylityötunnista tulee antaa puolitoista tuntia vapaa-aikaa.

Työehtosopimuksissa voi olla ylitöiden korvaamisesta määräyksiä, jotka poikkeavat laista. Työnantajan tulee ottaa huomioon nämä määräykset.

Vuorokautinen ja viikoittainen ylityökorvaus

Vuorokautisesta ylityöstä on kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta maksettava 50 prosentilla korotettu palkka ja niitä seuraavilta ylityötunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Viikoittaisesta ylityöstä on maksettava 50 prosentilla korotettu palkka.

Vuorokautinen ja viikoittainen ylityö on korvattava erikseen, jos säännöllinen työaika määräytyy työaikalain yleissäännön mukaan ollen enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Ylityökorvaukset jaksotyössä

Jaksotyössä ylityötä ei jaeta vuorokautiseen ja viikoittaiseen ylityöhön. Jaksotyön luonteen vuoksi ylityöksi muodostuva työaika selviää vasta käytössä olevan kahden tai kolmen viikon pituisen jakson tai vastaavasti kolmen kaksiviikkoisjakson tai kahden kolmiviikkoisjakson päätyttyä.

Kun työ on jatkunut keskeytymättömänä koko jakson ajan, ovat ylityöstä suoritettavat korvaukset

  • käytettäessä kahden viikon jaksoa, jonka aikana säännöllinen työaika on enintään 80 tuntia: 12:lta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka
  • käytettäessä kolmen viikon jaksoa, jonka aikana säännöllinen työaika on enintään 120 tuntia: 18:lta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Jos jaksotyö keskeytyy sen vuoksi, että työntekijän työsuhde on päättynyt tai ettei työntekijä ole voinut tehdä töitä loman, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, lasketaan, kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika kesken jääneenä ajanjaksona on työhön käytettyinä vuorokausina kahdeksaa tuntia pidempi. Tämän tuntimäärän kahdelta ensimmäiseltä keskimääräiseltä ylityötunnilta on maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Esimerkki:

  ma ti ke to pe la su keskimääräinen työaika =
Säännöllinen työaika 10 8 10 9 8 - - 9 h / päivä

Jakso katkeaa ensimmäisen viikon jälkeen hyväksyttävästä syystä perjantaihin.

9 h – 8 h = 1h ylitöitä / päivä

1 h x 5 = 5 h ylitöitä / katkennut jakso

Koska katkenneen jakson ylityön määrä päivää kohti ei ylitä kahta tuntia, ylityö korvataan 50 prosentilla korotetulla palkalla.

Työaika Lisä- ja ylityöt - Lainsäädäntö

 

Lainsäädäntö