Lisä- ja ylityöt

Työaika 2020 - Lisä- ja ylityöt

Huom! Työaikalaki uudistui 1.1.2020. Tämä sisältö on uuden lain mukainen. Vanhan lain mukaisen sisällön löydät täältä.

Mitä on lisätyö?

Lisätyö määritellään työksi, jota tehdään työnantajan aloitteesta ja sovitun työajan lisäksi ja joka ei ylitä laissa säädettyä säännöllistä työaikaa. Lakisääteistä säännöllistä työaikaa lyhyempi työaika voi perustua joko työsopimukseen tai työehtosopimukseen.

Esimerkki:

  • Työntekijän sovittu säännöllinen vuorokautinen työaika on kuusi tuntia.
  • Hän tekee kahdeksan tunnin työpäivän.
  • Lisätyötä on sovitun työajan ja tehdyn työajan erotus eli kaksi tuntia.

Jos työsopimuksessa sovittu työaika vaihtelee työsopimuslain 11 §:ssä tarkoitetulla tavalla (vaihteleva työaika), työantaja saa teettää lisätyötä työvuoroluetteloon merkityn työajan lisäksi vain siinä tapauksessa, että työntekijä on antanut suostumuksensa kutakin kertaa varten tai lyhyehköksi ajaksi kerrallaan.

Korvaus lisätyöstä

Työaikalain mukaan lisätyöstä on maksettava vähintään sovitulta ajalta maksettavaa palkkaa vastaava korvaus. Maksettava korvaus on myös mahdollista vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan. Korvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vapaaseen joko kokonaan tai osittain.

Jos korvaus annetaan vapaana, se on annettava työntekijän säännöllisenä työaikana ja kuuden kuukauden kuluessa lisätyön tekemisestä, ellei työntekijän ja työnantajan kesken sovita toisin.

Lisätyön korvaamisesta on laista poikkeavia määräyksiä useissa työehtosopimuksissa.

Mitä on ylityö?

Ylityötä on työ, joka ylittää työaikalaissa tarkoitetun säännöllisen työajan enimmäismäärän. Säännöllisen työajan ylittävä työ on ylityötä vain, jos sitä tehdään työnantajan aloitteesta ja hyväksymänä.

Ylityön teettäminen edellyttää aina myös työntekijän suostumuksen. Työntekijä voi antaa suostumuksensa vain kutakin kertaa varten erikseen. Työntekijä voi kuitenkin antaa suostumuksensa määrätyksi lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan, jos tämä on työn järjestelyjen kannalta tarpeen. Näin ollen työntekijältä ei voi edellyttää ylityön tekemistä eikä hän voi itse työsopimuksella sitoutua tekemään ylityötä tarvittaessa.

Vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää laissa säädetyn vuorokautisen säännöllisen enimmäistyöajan. Viikoittaista ylityötä taas on työ, joka ylittää laissa säädetyn viikoittaisen säännöllisen enimmäistyöajan vuorokautista ylityötä mukaan lukematta. Esimerkiksi jos työntekijä on tehnyt maanantaista perjantaihin 8 tuntia päivässä (yht. 40 tuntia) ja työskentelee lauantaina 12 tuntia, ensimmäiset 8 tuntia ovat viikoittaista ylityötä ja tunnit 912 ovat vuorokautista ylityötä – joita ei siis lasketa viikoittaiseen ylityöhön.

Jaksotyössä ylityötä on työ, joka ylittää kahden tai kolmen viikon jakson sovitun säännöllisen työajan. Jaksotyössä ylityön syntyminen voidaan siten selvittää vasta jakson päättyessä.

Esimerkki ylityön syntymisestä, kun säännöllinen työaika on yleisäännön (työaikalain 5 §:n 1 mom.) mukaan 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa:

  Ma Ti Ke To Pe La Su Yht.
Sovittu työaika
(työsopimuksessa sovittu tai työ-
vuoroluetteloon merkityt tunnit)
8 8 8 8 8 - - 40
Tehty työ 12 12 12 12 12 12 12 84
Vuorokautista ylityötä
(8 tunnin ylittävää)
4 4 4 4 4 4 4 28
Viikoittaista ylityötä
(vuorokautista ylityötä mukaan lukematta;
12-8 tuntia)
- - - - - 8 8 16

 

Ylityön muodostuminen liukuvassa työajassa ja joustotyöajassa

Käytettäessä liukuvaa työaikaa vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja viikoittaista ylityötä työ, jota tehdään työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänä ja joka ylittää 40 tuntia olematta vuorokautista ylityötä.

Käytettäessä joustotyöaikaa vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja viikoittaista ylityötä työ, jota tehdään joustotyösopimuksessa sovitun viikoittaisen vapaan aikana työn olematta vuorokautista ylityötä.

Jos käytössä on liukuva työaika tai joustotyöaika, lisä- ja ylityön tekemisestä on nimenomaisesti sovittava. Vuorokautiseksi ylityöksi ei lasketa sitä, kun työntekijä pidentää omasta aloitteestaan työaikaansa liukuman tai joustotyösopimuksen puitteissa.

Pääsäännön mukaan työntekijälle voi syntyä ylityötä heti, kun tämä on työskennellyt yli kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja ylittävä työ tehdään työnantajan aloitteesta. Jos liukuvalle työajalle on asetettu tasoittumisjakso, voi ylityökynnys vaihdella tilanteen mukaan.

Työnantajan ja työntekijän on hyvä sopia täsmällisesti lisä- ja ylityön laskentaan liittyvistä käytänteistä liukuvassa työajassa ja joustotyöajassa. On tärkeää, että osapuolilla on ennakolta tiedossa, milloin työ tehdään erityisesti työnantajan aloitteesta ja katsotaan näin ylityöksi eikä kyse ole työntekijän liukuman tai vapaan käytöstä.

Kun liukuvassa työajassa liukumasaldon enimmäiskertymä on täynnä, työntekijä ei voi enää käyttää liukumia. Jollei muuta ole sovittu, paras laskentatapa näissä tilanteissa lienee seuraava: ylitys on ylityötä, jos työntekijä tekee työnantajan aloitteesta säännöllisen työajan ylittäviä tunteja ja työnantajalla on tiedossa enimmäiskertymän täyttyminen.

Ylityöstä maksettavat korvaukset

Ylityöstä on maksettava korotettu palkka. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia ylityökorvauksen vaihtamisesta myös kokonaan tai osaksi vastaavaan palkalliseen vapaa-aikaan. Korvauksena annettavan vapaa-ajan pituus määräytyy ylityökorvauksia koskevien korotusprosenttien mukaisesti. Vapaa-aika on annettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä, jollei toisin sovita.

Työehtosopimuksissa voi olla ylitöiden korvaamisesta määräyksiä, jotka poikkeavat laista. Työnantajan tulee ottaa huomioon nämä määräykset.

Vuorokautinen ja viikoittainen ylityökorvaus

Vuorokautisesta ylityöstä on kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta maksettava 50 prosentilla korotettu palkka ja niitä seuraavilta ylityötunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Viikoittaisesta ylityöstä on maksettava 50 prosentilla korotettua palkkaa.

Vuorokautinen ja viikoittainen ylityö on korvattava erikseen, jos säännöllinen työaika määräytyy työaikalain yleissäännön mukaan.

Ylityökorvaukset jaksotyössä

Kun työ on jatkunut koko jakson ajan, ovat ylityöstä suoritettavat korvaukset

  • käytettäessä kahden viikon jaksoa: 12:lta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka
  • käytettäessä kolmen viikon jaksoa: 18:lta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Työaikalaissa on määritelty, miten ylityökorvaus lasketaan niissä tilanteissa, kun työnteko on keskeytynyt jaksoksi sovitun kahden tai kolmen viikon ajanjakson aikana.