Vaihteleva työaika

Työaika - Vaihteleva työaika

Vaihtelevan työajan työsopimuksissa ei ole kiinteää tuntimäärää, vaan työntekijän työaika vaihtelee sovitun vähimmäis- ja enimmäismäärän välillä. Työtuntimääräksi voidaan sopia esimerkiksi 0–40 tuntia viikossa tai 10–30 tuntia viikossa. Kun työn vähimmäismääräksi on sovittu nolla tuntia viikon tai pidemmän tarkastelujakson aikana, puhutaan ns. nollatuntisopimuksista. Vaihtelevan työajan järjestelystä on kyse myös silloin, kun työntekijä tekee työtä tarvittaessa töihin kutsuttaessa.

Muutoksia työsopimus- ja työaikalakeihin

Vaihtelevaa työaikaa tekevien työntekijöiden oikeuksia vahvistettiin 1.6.2018 voimaan tulleilla lainsäädäntöuudistuksilla niin, että heidän asemansa sairaus- ja irtisanomistilanteissa on turvatumpi ja työntekijät pystyvät suunnittelemaan paremmin työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Lainsäädännön siirtymäaika päättyi 31.12.2018.

Lainsäädäntöuudistukset toteutettiin lisäyksillä työsopimuslakiin ja työaikalakiin ja ne pitävät sisällään seuraavaa:

  • vaihtelevasta työajasta sopimisen edellytykset
  • vähimmäistyöaikaa koskevat neuvottelut
  • työnteon keskeisistä ehdoista annettava selvitys noudatettaessa vaihtelevaa työaikaa
  • sairausajan palkka
  • irtisanomisajan palkka
  • työntekijän suostumus lisätyöhön
  • työntekijän kuuleminen vähimmäistyöajan ylittävistä työvuoroista.

Lisäysten sisällöstä on tarkempaa tietoa tämän verkkosivun väliotsikkojen alla.

Minkälaisia sopimuksia tämä koskee?

  • Työaikaehto, jossa ei ole sovittu vähimmäistyöaikaa, mutta on sovittu säännöllisen työajan enimmäismäärä (esim. 0–40 t/vk)
  • Työaikaehto, jossa on sovittu säännöllisen työajan vähimmäis- ja enimmäismäärä (esim. 15–35 t/vk)
  • Sopimus, jonka nojalla työntekijä kutsutaan erikseen työhön ja jossa ei ole sovittu säännöllistä työaikaa (0 t/vk).

Entä minkälaisia ei?

  • Keskimääräinen työaika ja liukuva työaika
  • Työaikajärjestely, jossa työntekijä saa itse päättää työajan pituudesta, kuten provisio- tai muuhun suoritepalkkaukseen perustuva työ, jossa työntekijä itse määrittelee, kuinka paljon hän tekee työtä
    • Näissä sopimussuhteissa työaikalaki ei pääsääntöisesti sovellu.
  • Järjestely, jossa osapuolten välillä sovitaan erikseen kutakin työskentelykertaa varten määräaikaisesta työsuhteesta
    • Ns. puitesopimusmalli (vrt. tarvittaessa töihin kutsuttava)

Vaihtelevasta työajasta sopimisen edellytykset (TSL 1:11 §:n 2 mom.)

  • Työntekijän aloitteesta (työsopimukseen hyvä kirjata syy, esim. opiskelu)
  • Työnantajan aloitteesta, kun työvoiman tarve ei ole kiinteä
    • Jos työaika osoittautuu tosiasiassa kiinteäksi, on vaihteleva ehto pätemätön ja työaikaehtoa tulee tulkita kiinteänä.
    • Ei saa sopia työnantajan aloitteesta todellista tarvetta pienemmäksi

Vähimmäistyöaikaa koskevat neuvottelut (TSL 1:11 §:n 3 mom.)

  • Jos toteutuma osoittaa, että työaikaehto on sovittu liian pieneksi (esim. vaihteluväli 0–40 t/vko), työntekijä voi pyytää neuvottelua työaikaehdon muuttamisesta.
    • Tarkastelujakso 6 kk
    • Edellyttää työntekijän aktiivisuutta
      • Saa käyttää neuvotteluissa avustajaa
  • Jos neuvottelut eivät johda ehdon muuttamiseen, tulee työnantajan toimittaa asiassa kirjallinen selvitys niistä perusteista, joiden mukaan työaikaehto edelleen vastaa todellista työvoiman tarvetta.

Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista (TSL 2:4 §:n 2 mom.)

  • Pitää olla tieto työajasta työsopimuksessa tai kirjallisessa selvityksessä
  • Vaihtelevassa työajassa työnantajan on lisäksi annettava selvitys työvoimatarpeesta.
    • Erillinen selvitys tai osa sopimusta/selvitystä
    • Ei sitova, vaan informatiivinen
    • Kuvaa niitä tilanteita, milloin työpanokselle on todennäköisesti tarve

Sairausajan palkka vaihtelevassa työajassa (TSL 2:11 §:n 2 mom.)

  • Työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan, mikäli hän työkykyisenä olisi ollut töissä.
    • Käytännössä tämä osoitetaan esim.
      • Työvuoroluettelon merkinnöin
      • Jos työntekijän vuoroja ei ole merkitty työvuoroluetteloon, työntekijä on oikeutettu sairausajan palkkaan:
        • Kun työvuorosta on muutoin sovittu tai
        • Kun olosuhteisiin nähden voidaan muutoin pitää selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut työssä (esim. töissä aina maanantaisin)
  • Voidaan poiketa työehtosopimuksella

Irtisanomisajan palkka vaihtelevassa työajassa (TSL 6:4a §)

  • Pääsääntönä tavanomainen palkka
  • Jos työnantajan irtisanomisaikana tarjoaman työn määrä alittaa viimeistä työvuoroa viimeksi edeltäneiden 12 viikon keskimääräisen työn määrän, työnantajan on korvattava alituksesta aiheutuva ansionmenetys.
    • Ei, jos työsuhde kestänyt alle 1 kk

Työaikaa koskevat määräykset noudatettaessa vaihtelevaa työaikaa

Suostumus lisätyöhön (TAL 18.3 §)

  • Lisätyötä voidaan teettää työvuoroluetteloon merkityn työajan lisäksi vain työntekijän suostumuksella.
  • Suostumusta on rajoitettu - voidaan antaa vain
    • Kutakin työkertaa varten tai
    • Lyhyehköä ajanjaksoa varten (esim. ruuhkahuiput)

Työntekijän kuuleminen vähimmäistyöajan ylittävistä työajoista (TAL 35.3 §)

  • Vähimmäistyöajan (esim. 10-30 t/vko) osalta työntekijän asema vastaa kiinteää työaikaa noudattavan työntekijän asemaa.
  • Työnantajan halutessa merkitä työvuoroluetteloon vähimmäistyöajan ylittäviä vuoroja, työntekijälle on varattava tilaisuus määräaikaan mennessä ilmoittaa, missä määrin ja millä edellytyksillä hän voi ottaa vastaan vuoron.
    • Kuulemismahdollisuuden varaaminen riittää
      • Ei muotomääräyksiä kuulemiselle
      • Esim. voi ilmoittaa päivät, jotka eivät ainakaan sovi
  • Voidaan poiketa työehtosopimuksella

Esimerkki: Sopimuksen mukainen työaika 10–30 tuntia viikko:

Vaihteleva työaika -esimerkkikaavio

Työaika - Vaihteleva työaika - Muualla Tyosuojelu.fissä