Vaihteleva työaika

Työaika - Vaihteleva työaika

Vaihtelevan työajan työsopimuksissa ei ole kiinteää tuntimäärää, vaan työntekijän työaika vaihtelee sovitun vähimmäis- ja enimmäismäärän välillä. Työtuntimääräksi voidaan sopia esimerkiksi 0–40 tuntia viikossa tai 10–30 tuntia viikossa. Kun työn vähimmäismääräksi on sovittu nolla tuntia viikon tai pidemmän tarkastelujakson aikana, puhutaan ns. nollatuntisopimuksista. Vaihtelevan työajan järjestelystä on kyse myös silloin, kun työntekijä tekee työtä tarvittaessa töihin kutsuttaessa.

Vaihtelevaa työaikaa koskevia säännöksiä on työsopimuslaissa 55/2001, ja työaikalaissa 872/2019.

Näissä laeissa olevat säännökset sisältävät:

  • vaihtelevasta työajasta sopimisen edellytykset (TSL 1 luku 11 §) 
  • vähimmäistyöaikaa koskevat neuvottelut (TSL 1 luku 11 §) 
  • työnteon keskeisistä ehdoista annettava selvitys noudatettaessa vaihtelevaa työaikaa (TSL 2 luku 4 §) 
  • sairausajan palkka (TSL 2 luku 11 §) 
  • irtisanomisajan palkka (TSL 6 luku 4 a §) 
  • työntekijän suostumus lisätyöhön (työaikalaki 17 §) 
  • työntekijän kuuleminen vähimmäistyöajan ylittävistä työvuoroista (työaikalaki 30 §). 

Minkälaisia sopimuksia tämä koskee?

  • Työaikaehto, jossa ei ole sovittu vähimmäistyöaikaa, mutta on sovittu säännöllisen työajan enimmäismäärä (esim. 0–40 t/vk)
  • Työaikaehto, jossa on sovittu säännöllisen työajan vähimmäis- ja enimmäismäärä (esim. 15–35 t/vk)
  • Sopimus, jonka nojalla työntekijä kutsutaan erikseen työhön ja jossa ei ole sovittu säännöllistä työaikaa (0 t/vk).

Entä minkälaisia ei?

  • Keskimääräinen työaika ja liukuva työaika
  • Työaikajärjestely, jossa työntekijä saa itse päättää työajan pituudesta, kuten provisio- tai muuhun suoritepalkkaukseen perustuva työ, jossa työntekijä itse määrittelee, kuinka paljon hän tekee työtä
    • Näissä sopimussuhteissa työaikalaki ei pääsääntöisesti sovellu.
  • Järjestely, jossa osapuolten välillä sovitaan erikseen kutakin työskentelykertaa varten määräaikaisesta työsuhteesta
    • Ns. puitesopimusmalli (vrt. tarvittaessa töihin kutsuttava)

Vaihtelevasta työajasta sopimisen edellytykset

  • Työntekijän aloitteesta (työsopimukseen hyvä kirjata syy, esim. opiskelu)
  • Työnantajan aloitteesta, kun työvoiman tarve ei ole kiinteä
    • Jos työaika osoittautuu tosiasiassa kiinteäksi, on vaihteleva ehto pätemätön ja työaikaehtoa tulee tulkita kiinteänä.
    • Ei saa sopia työnantajan aloitteesta todellista tarvetta pienemmäksi

Vähimmäistyöaikaa koskevat neuvottelut

  • Jos toteutuma osoittaa, että työaikaehto on sovittu liian pieneksi (esim. vaihteluväli 0–40 t/vko), työntekijä voi pyytää neuvottelua työaikaehdon muuttamisesta.
    • Tarkastelujakso 6 edeltävää kuukautta
    • Edellyttää työntekijän aktiivisuutta
    • Työntekijä saa käyttää neuvotteluissa avustajaa
  • Jos neuvottelut eivät johda ehdon muuttamiseen, tulee työnantajan toimittaa työntekijälle asiassa kirjallinen selvitys niistä perusteista, joiden mukaan työaikaehto edelleen vastaa todellista työvoiman tarvetta.

Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista

  • Pitää olla tieto työajasta työsopimuksessa tai kirjallisessa selvityksessä työnteon keskeisistä ehdoista 
  • Vaihtelevassa työajassa työnantajan on lisäksi annettava selvitys työvoimatarpeesta.
    • Erillinen selvitys tai osa työsopimusta/selvitystä työnteon keskeisistä ehdoista
    • Ei sitova, vaan informatiivinen
    • Selvitys kuvaa niitä tilanteita, jolloin työnantajalla on työpanokselle todennäköisesti tarve

Sairausajan palkka vaihtelevassa työajassa

  • Työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan, mikäli hän työkykyisenä olisi ollut töissä.
  • Käytännössä tämä osoitetaan esim. työvuoroluettelon merkinnöin
  • Jos työntekijän vuoroja ei ole merkitty työvuoroluetteloon, työntekijä on oikeutettu sairausajan palkkaan, kun;
    • työvuoroista on muutoin sovittu tai
    • olosuhteisiin nähden voidaan muutoin pitää selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut työssä (esim. ollut töissä aina maanantaisin).
  • Sairausajan palkasta voidaan poiketa työehtosopimuksella

Irtisanomisajan palkka vaihtelevassa työajassa

  • Pääsääntönä tavanomainen palkka
  • Jos työnantajan irtisanomisaikana tarjoaman työn määrä alittaa viimeistä työvuoroa viimeksi edeltäneiden 12 viikon keskimääräisen työn määrän, työnantajan on korvattava alituksesta aiheutuva ansionmenetys.
    • Ei, jos työsuhde kestänyt alle 1 kk

Työaikaa koskevat määräykset noudatettaessa vaihtelevaa työaikaa

Suostumus lisätyöhön

  • Lisätyötä voidaan teettää työvuoroluetteloon merkityn työajan lisäksi vain työntekijän suostumuksella.
  • Suostumusta on rajoitettu ja se voidaan antaa vain
    • kutakin työkertaa varten tai,
    • lyhyehköä ajanjaksoa varten (esim. ruuhkahuiput).

Työntekijän kuuleminen vähimmäistyöajan ylittävistä työajoista

  • Vähimmäistyöajan (esim. 10-30 t/vko) osalta työntekijän asema vastaa kiinteää työaikaa noudattavan työntekijän asemaa.
  • Työnantajan halutessa merkitä työvuoroluetteloon vähimmäistyöajan ylittäviä vuoroja, työntekijälle on varattava tilaisuus määräaikaan mennessä ilmoittaa, missä määrin ja millä edellytyksillä hän voi ottaa vastaan vuoron.
  • Kuulemismahdollisuuden varaaminen riittää
    • kuulemiselle ei ole muotomääräyksiä
    • työntekijä voi esim. ilmoittaa päivät, jotka eivät ainakaan sovi
  • Kuulemisesta voidaan poiketa työehtosopimuksella

Esimerkki: Sopimuksen mukainen työaika 10–30 tuntia viikko:

Vaihteleva työaika -esimerkkikaavio.

Työaika - Vaihteleva työaika - Muualla Tyosuojelu.fissä