Työaika - Vaihteleva työaika

Vaihtelevan työajan työsopimuksissa ei ole kiinteää tuntimäärää, vaan työntekijän työaika vaihtelee sovitun vähimmäis- ja enimmäismäärän välillä. Työtuntimääräksi voidaan sopia esimerkiksi 0–40 tuntia viikossa tai 10–30 tuntia viikossa. Kun työn vähimmäismääräksi on sovittu nolla tuntia viikon tai pidemmän tarkastelujakson aikana, puhutaan ns. nollatuntisopimuksista. Vaihtelevan työajan järjestelystä on kyse myös silloin, kun työntekijä tekee työtä tarvittaessa töihin kutsuttaessa.

Vaihtelevaa työaikaa koskevia säännöksiä on työsopimuslaissa 55/2001 ja työaikalaissa 872/2019.

Näissä laeissa olevat säännökset sisältävät seuraavat asiat:

  • vaihtelevasta työajasta sopimisen edellytykset (TSL 1 luku 11 §) 
  • vaihtelevaa työaikaa koskeva ehto (TSL 1 luku 11 §)
  • työnteon keskeisistä ehdoista annettava selvitys noudatettaessa vaihtelevaa työaikaa (TSL 2 luku 4 §) 
  • sairausajan palkka (TSL 2 luku 11 §) 
  • irtisanomisajan palkka (TSL 6 luku 4 a §) 
  • työntekijän suostumus lisätyöhön (työaikalaki 17 §) 
  • Vaihtelevan työajan sopimuksia koskevat vaatimukset työvuorosuunnittelussa (työaikalaki 30 a §). 

Minkälaisia sopimuksia tämä koskee?

  • Työaikaehtoa, jossa ei ole sovittu vähimmäistyöaikaa, mutta on sovittu säännöllisen työajan enimmäismäärä (esim. 0–40 t/vk)
  • Työaikaehtoa, jossa on sovittu säännöllisen työajan vähimmäis- ja enimmäismäärä (esim. 15–35 t/vk)
  • Sopimusta, jonka nojalla työntekijä kutsutaan erikseen työhön ja jossa ei ole sovittu säännöllistä työaikaa (0 t/vk).

Entä minkälaisia ei?

  • Keskimääräistä työaikaa ja liukuvaa työaikaa
  • Työaikajärjestelyä, jossa työntekijä saa itse päättää työajan pituudesta, kuten provisio- tai muuhun suoritepalkkaukseen perustuva työ, jossa työntekijä itse määrittelee, kuinka paljon hän tekee työtä
    • Näissä sopimussuhteissa työaikalaki ei pääsääntöisesti sovellu.
  • Järjestelyä, jossa osapuolten välillä sovitaan erikseen kutakin työskentelykertaa varten määräaikaisesta työsuhteesta
    • Ns. puitesopimusmalli (vrt. tarvittaessa töihin kutsuttava).

Vaihtelevasta työajasta sopimisen edellytykset

  • Työntekijän aloitteesta (työsopimukseen hyvä kirjata syy, esim. opiskelu)
  • Työnantajan aloitteesta, kun työvoiman tarve ei ole kiinteä
    • Jos työaika osoittautuu tosiasiassa kiinteäksi, on vaihteleva ehto pätemätön ja työaikaehtoa tulee tulkita kiinteänä.
    • Ei saa sopia työnantajan aloitteesta todellista tarvetta pienemmäksi.

Työaikaehtoa on tarkasteltava vuosittain

  • Työnantajan on vähintään 12 kuukauden välein tarkasteltava työsopimuksessa sovitun työaikaehdon toteutumista.
  • Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle työaikaehdon tarkastelun ajankohta.
  • Työnantajan on työntekijän tai hänen edustajansa pyynnöstä esitettävä kirjallinen selvitys tarkastelun tuloksesta ja sen perusteena olevista seikoista.
    • Jos selvitystä ei saa, voi pyytää apua työsuojeluviranomaiselta.
  • Jos tarkastelujaksolla toteutuneiden työtuntien määrä ja työnantajan työvoiman tarve osoittavat, että työsopimuksessa sovittu vähimmäistyöaika olisi määriteltävissä korkeammaksi, työnantajan on kuukauden kuluessa tarkastelun suorittamisesta tarjottava työntekijälle sopimusta työaikaehdon muuttamisesta siten, että se vastaa tarkastelun tulosta.
    • Työntekijä voi kieltäytyä työaikaehdon muutoksesta.
  • Jos työnantaja lopettaa työn tarjoamisen kokonaan, työnantajan on työntekijän pyynnöstä selvitettävä kirjallisesti tarjolla olevan työn vähentymisen syyt.

Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista

  • Työsopimuksessa tai kirjallisessa selvityksessä työnteon keskeisistä ehdoista pitää olla tieto työajasta.
  • Jos työntekijän työaika vaihtelee, pitää työnantajan pitää lisäksi antaa selvitys:
    • missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoiman tarvetta 
      • kuvaa niitä tilanteita, jolloin työnantajalla on työpanokselle todennäköisesti tarve.
      • ei sitova, vaan informatiivinen
    • viikonpäivät ja kellonajat, joina työnantaja voi työaikalain 30 a §:n mukaisesti teettää työtä ilman työntekijän kutakin kertaa varten antamaa suostumusta.

Sairausajan palkka vaihtelevassa työajassa

  • Työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan, jos hän työkykyisenä olisi ollut töissä.
  • Käytännössä tämä osoitetaan esim. työvuoroluettelon merkinnöin.
  • Jos työntekijän vuoroja ei ole merkitty työvuoroluetteloon, työntekijä on oikeutettu sairausajan palkkaan, kun
    • työvuoroista on muutoin sovittu tai
    • olosuhteisiin nähden voidaan muutoin pitää selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut työssä (esim. ollut töissä aina maanantaisin).
  • Sairausajan palkasta voidaan poiketa työehtosopimuksella.

Irtisanomisajan palkka vaihtelevassa työajassa

  • Pääsääntönä on tavanomainen palkka.
  • Jos työnantajan irtisanomisaikana tarjoaman työn määrä alittaa viimeistä työvuoroa viimeksi edeltäneiden 12 viikon keskimääräisen työn määrän, työnantajan on korvattava alituksesta aiheutuva ansionmenetys.
    • Ei, jos työsuhde kestänyt alle 1 kk.

Työaikaa koskevat määräykset noudatettaessa vaihtelevaa työaikaa

Suostumus lisätyöhön

  • Lisätyötä voidaan teettää työvuoroluetteloon merkityn työajan lisäksi vain työntekijän suostumuksella.
  • Suostumusta on rajoitettu ja se voidaan antaa vain
    • kutakin työkertaa varten tai
    • lyhyehköä ajanjaksoa varten (esim. ruuhkahuiput).

Työntekijän suostumus työvuoroluetteloon merkittävistä työvuoroista

  • Vähimmäistyöajan (esim. 10–30 t/vko) osalta työntekijän asema vastaa kiinteää työaikaa noudattavan työntekijän asemaa.
  • Vaihtelevan työajan sopimusten osalta työvuoron merkitseminen työvuoroluetteloon edellyttää työntekijän suostumusta, jos työaika:
    • sijoittuisi työsopimuslain 2 luvun 4 §:n 3 momentin 9 kohdassa tarkoitettujen viikonpäivien tai kellonaikojen ulkopuolelle
    • ylittäisi vaihtelevan työajan sopimuksessa sovitun vähimmäistyöajan määrän.
  • Suostumukselle ei ole asetettu määrämuotoa.
    • Työntekijä voi esimerkiksi ilmoittaa työnantajalleen olevansa valmis ottamaan määrättynä ajanjaksona työvuoroja vastaan niiden kellonaikojen tai viikonpäivien ulkopuolella, jotka hänelle on ilmoitettu työnteon ehtoja koskevassa kirjallisessa selvityksessä. 
    • Lisäksi hän voi antaa työnantajalle suostumuksen ottaa vastaan työsopimuksessa sovitun vähimmäistyöajan ylittäviä työtunteja.
    • Työntekijällä on oikeus myös asettaa suostumukselleen reunaehtoja, kuten ilmoittaa, että tiettyyn ajankohtaan sijoittuvat työvuorot eivät hänelle sovi.
  • Suostumuksesta voidaan poiketa työehtosopimuksella.

Esimerkki: Sopimuksen mukainen työaika 10–30 tuntia viikko:

Vaihteleva työaika -esimerkkikaavio.

Lisätietoa verkkoseminaarin tallenteessa ja podcastissa

Vaihtelevasta työajasta kerrotaan tarkemmin alla olevassa verkkoseminaarin tallenteessa. Lisäksi verkkoseminaariyleisön kysymyksiin vastataan Työsuojelua puhekielellä -podcastissa. Podcast ja tilaisuuden esitysmateriaali löytyvät sivulta Verkkoseminaari: Vaihteleva työaika.

SDG-palkki


Linkki Euroopan komission Your Europe -portaaliin.

 

Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi?