Hyvitykset

Yhdenvertainen kohtelu ja syrjintäkielto - Hyvitys syrjinnästä

Syrjinnän tai vastatoimien kohteeksi joutuneella on oikeus saada hyvitys työnantajalta. Hyvityksen tulee olla oikeudenmukainen suhteessa teon vakavuuteen. Teon vakavuutta arvioidaan ottamalla huomioon rikkomuksen laatu, laajuus ja kesto. Hyvitykselle ei ole ala- eikä ylärajaa.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia hyvityksestä ja sen määrästä. Jos työnantaja ja työntekijä eivät pääse sopimukseen hyvityksestä, hyvitystä on vaadittava käräjäoikeudessa. Syrjintää koskeva kanne on nostettava tuomioistuimessa kahden vuoden kuluessa syrjintäteosta. Jos syrjintä on jatkuvaa, kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa syrjinnän päättymisestä. Työhönottotilanteissa kanne on kuitenkin nostettava jo vuoden kuluessa siitä, kun työnhakija on saanut tiedon valintapäätöksestä.

Kun syrjintää käsitellään tuomioistuimessa, noudatetaan niin sanottua jaettua todistustaakkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijän tai työnhakijan tulee ensin esittää syrjintäväitteensä tueksi sellaisia konkreettisia tosiseikkoja ja selvitystä, jonka perusteella voidaan olettaa, että häntä on syrjitty (syrjintäolettama). Pelkkä väite syrjinnästä ei siis riitä. Tämän jälkeen työnantajan on osoitettava, ettei syrjinnän tai vastatoimen kieltoa ole rikottu.

Tuomioistuin voi hyvityksestä päättäessään ottaa huomioon työnantajan pyrkimykset estää tai poistaa menettelyn vaikutukset sekä työnantajan taloudellisen aseman.

Hyvityksen saaminen ei estä saamasta korvausta vahingonkorvauslain tai muun lain mukaan.

SDG-palkki


Euroopan komission Your Europe -portaalin logo.

 

Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi?