Riskien hallinta

Vaarojen ja haittojen arvionti - Riskin arvioiminen

Riskien hallinnan tavoitteena on ehkäistä vaaratilanteiden syntyminen.

Riskien hallinta on järjestelmällistä ja suunnitelmallista toimintaa, jolla työolosuhteet tehdään turvallisiksi.

Riskien hallinnassa on kolme vaihetta:

  1. tunnistaa vaarat ja haitat
  2. arvioida vaaroihin liittyvien riskien merkitys työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle
  3. estää, poistaa tai pienentää riskejä.

Kaavio: riskien hallinnan vaiheet riskianalyysista riskien hallintaan.

 

Riskien hallinnan osa-alueet. Riskien hallinta tarkoittaa systemaattista toimintaa, jolla riskit tunnistetaan, arvioidaan ja pienennetään.

Luokittelu kertoo riskin vakavuuden

Työnantajan pitää pyrkiä poistamaan kaikki työhön liittyvät vaarat. Käytännössä kaikkia ei voida kuitenkaan kokonaan poistaa (esim. väkivaltaisesti käyttäytyvät asiakkaat). Silloin on arvioitava jäljelle jäävän vaaran merkitys työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle eli riskin suuruus.

On erilaisia menetelmiä, joiden avulla voidaan laskea riskin suuruudelle numeroarvo. Työpaikalla on suositeltavaa ottaa käyttöön tällainen menetelmä, koska sen avulla voidaan todentaa työturvallisuuden kehittyminen arviointien välillä. 

Riskin suuruus määritellään tapahtuman seurausten vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella. Mitä vakavampi seuraus ja todennäköisempi tapahtuma, sitä suurempi riski. Riskit voidaan luokitella esimerkiksi alla olevan taulukon avulla seuraavalla asteikolla:
1 merkityksetön, 2 siedettävä, 3 kohtalainen, 4 merkittävä ja 5 sietämätön.

 

Esiintymistodennäköisyys

Vähäiset seuraukset

Haitalliset seuraukset

Vakavat seuraukset

Epätodennäköinen

1 Merkityksetön riski

2 Siedettävä riski

3 Kohtalainen riski

Mahdollinen

2 Siedettävä riski

3 Kohtalainen riski

4 Merkittävä riski

Todennäköinen

3 Kohtalainen riski

4 Merkittävä riski

5 Sietämätön riski

 

Taulukko 1. Riskien luokittelumalli

Riskejä pitää vähentää aktiivisesti

Mitä suurempi riski, sitä kiireellisempi toteutusaikataulu.

Työnantajan on otettava riskit hallintaan eli alennettava ne vähintään sellaiselle tasolle, että lakien ja säännösten vähimmäisvaatimukset täyttyvät ja työntekijä vaarantuu mahdollisimman vähän.

Matalan, merkityksettömän riskin kohdalla katsotaan, että riskin pienentämisellä ei tavoiteta merkittävää turvallisuustason kasvua. Kun riski on kohonnut lievästi, voidaan puhua siedettävästä riskistä. Tällöin riskille altistavat vaarat on otettava erityistarkkailuun ja tarvittaessa ryhdyttävä toimiin riskin pienentämiseksi. Riskejä kannattaa kuitenkin aina pienentää, jos se lisää työn sujuvuutta.

Mitä merkittävämmäksi riski on arvioitu, sitä nopeammassa aikataulussa on käynnistettävä toimet sen ehkäisemiseksi. Riski voi olla myös niin suuri eli sietämätön, että työtä ei saa aloittaa tai jatkaa, ennen kuin riskiä on pienennetty.

 

RISKI

TOIMIEN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA

MERKITYKSETÖN

  • Ei tarvita erityistoimenpiteitä.
  • Työoloja seurattava jatkuvasti.

SIEDETTÄVÄ JA KOHTALAINEN

  • Pitää varmistaa, että työntekijät tuntevat turvalliset työmenetelmät.
  • Seurannan avulla pitää varmistaa, että riski pysyy hallinnassa.
  • Tarvittaessa ryhdyttävä toimiin riskin pienentämiseksi.

Pohdi: Voisiko turvallisuutta parantaa yksinkertaisesti toteutettavilla ratkaisuilla?

MERKITTÄVÄ JA SIETÄMÄTÖN

  • Riskin kohotessa olosuhteita on tarkkailtava jatkuvasti.
  • Riskin pienentämiseksi on ryhdyttävä toimiin.
  • Toimet on toteutettava määrätyn ajan kuluessa.
  • Jos riski on sietämätön, työtä ei saa aloittaa eikä jatkaa, ennen kuin riskiä on pienennetty.

Pohdi: Ovatko työnantajan toimet turvallisuuden hallitsemiseksi  riittäviä?

 

Taulukko 2. Toimien suunnittelussa huomioitavaa

Riskien vähentämisen periaatteet ja kriteerit

Riskejä vähentäessään työnantajan on pyrittävä noudattamaan työturvallisuuslain periaatteita:

  • ensisijaisesti vaarojen syntyminen estetään
  • ellei syntymisen estäminen ole mahdollista, vaarat poistetaan
  • ellei vaarojen poistaminen ole mahdollista, vaara korvataan vähemmän vaarallisella
  • yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimet toteutetaan ennen yksilöllisiä (esim. ensisijaista on  koteloida meluava kone ja vasta toissijaista se, että hankitaan työntekijöille kuulonsuojaimet, jos melu on vielä koteloinnin jälkeen yli sallitun)
  • tekniikan ja muiden keinojen kehittyminen otetaan huomioon. 

Riskien vähentämiseksi valittavia toimenpiteitä voidaan arvioida myös seuraavien kriteerien mukaan:

  • Turvallisuustason kasvu: mitä tehokkaammin saadaan pienennettyä suurimpia riskejä, sen parempi.
  • Vaikutusten laajuus: mitä useampaan riskiin tai useamman turvallisuuteen toimenpide vaikuttaa, sitä parempi se on.
  • Vaatimusten täyttyminen: jos toimenpiteellä voidaan korjata puutteet lainsäädännön, sidosryhmien tai omien tavoitteiden saavuttamisessa, se kannattaa toteuttaa.
  • Toiminnan sujuvuuden lisääntyminen: jos toimenpiteen ansiosta työn sujuvuus lisääntyy, se kannattaa toteuttaa, vaikka vaikutus työn turvallisuuteen olisikin vähäinen.
  • Kustannustehokkuus: parhaat toimenpiteet eivät välttämättä ole kalliita. Usein hyvinkin pienillä parannuksilla saadaan aikaan merkittäviä tuloksia, lähes ilmaiseksi.

Riskien hallinnasta turvallisuuden hallintaan

Riskien hyvä hallinta vaatii jatkuvaa toiminnan seuraamista ja kehittämistä. On tarkkailtava työympäristöä ja kerättävä tietoa vaaroista esimerkiksi työpaikkakierroksilla ja henkilöstökyselyillä. Myös työterveyshuollon työpaikkaselvityksen kehittämisehdotukset on otettava huomioon. Lisäksi työnantajan pitää seurata sairauspoissaoloja ja tapaturmatilastoja. Vaaralliset tilanteet ja niihin johtaneet tekijät on selvitettävä sekä terveyttä vaarantavat olosuhteet korjattava.

Jatkuvan seurannan ja kehittämisen tavoitteena on turvallisuustason pysyvä paraneminen. Silloin voidaankin puhua turvallisuuden hallinnasta, ja turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimet otetaan huomioon organisaation kaikkien osien toiminnassa. Turvallisuuden hallinnan tavoitteet johdetaan työsuojelun toimintaohjelmasta. Sen pohjana taas ovat vaarojen arvioinnissa havaitut kehittämistarpeet sekä työhön ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. 

Kun työturvallisuus on hallinnassa, työtapaturmat, sairastumiset ja poissaolot vähenevät. Samalla työpaikan tuottavuus paranee.