
Työterveys ja -tapaturmat
Ensiapu kemikaalitapaturmissa ja -onnettomuuksissa
Ensiapu kemikaalitapaturmissa ja -onnettomuuksissa - Sisältö
Lähde: Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet -turvallisuusohjeet, Työterveyslaitos.
Jos kemikaalin ensiapuohjeet eivät ole selvillä, ne täytyy tarkistaa käyttöturvallisuustiedotteesta. Käyttöturvallisuustiedote annetaan myös pelastushenkilöstölle heti paikalle tultaessa. Näin pelastushenkilöstökin saa tarpeellisen tiedon kemikaalin vaaroista, oikeasta suojautumisesta ja ensiapuohjeista. Tämän vuoksi erityisen vaarallisten kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteiden tulee olla helposti saatavilla kemikaalien käyttö- tai varastointipaikalla.
Ensiapua antavan henkilön on suojauduttava tarpeen mukaan. Esimerkiksi hengityksensuojaimia tarvitaan kloorilta ja ammoniakilta suojautumiseen sekä kestäviä suojakäsineitä vahvojen emästen ja happojen roiskevahinkojen ensiavussa. Altistunut potilas pidetään levossa ja lämpimänä. Ärsyttävää kaasua hengittäneelle potilaalle puoli-istuva tai istuva asento on suositeltava.
Yleiset toimintaperiaatteet kemikaalionnettomuudessa
Kemikaalionnettomuudessa toimiminen on riskialtista. Sen vuoksi onnettomuuspaikalle tulevan lääkintäryhmän on seurattava palokunnan ja paikalla olevan henkilöstön ohjeita turvallisesta lähestymistiestä ja toimintapaikasta. Henkilökunnan täytyy myös suojautua tarkoituksenmukaisesti henkilönsuojaimilla, kuten riittävän lämpimän vaatetuksen päälle vedetyllä kertakäyttöisellä, esimerkiksi polyeteenistä valmistetulla kemikaalisuojapuvulla, kumisilla tai muovisilla suojakäsineillä, kumisaappailla ja kemikaalille soveltuvalla suodattimella varustetulla kokokasvonsuojaimella.
Kemikaaleille altistuneiden potilaiden puhdistaminen on tärkeää. Jos potilaiden vaatteet ovat likaantuneet myrkyllisestä tai syövyttävästä aineesta tai jos vaatetuksesta vapautuva kaasu tai höyry ärsyttää vakavasti limakalvoja, on potilaat riisuttava ja vaatetettava uudelleen heti kun se on mahdollista. Hoitopaikkaan otettaessa on varauduttava ihon pesemiseen. Ulkona kylmissä olossa puhdistamista on vaikea toteuttaa, sillä vaatteiden poistaminen aiheuttaa välittömän hypotermiavaaran. Siksi on tärkeää varautua ennakolta hankkimalla tilapäisasusteita, kuten huopia, viittoja, makuupusseja ja makuualustoja.
Ensiapu kemikaalitapaturmissa ja -onnettomuuksissa - plussisällöt
-
Hengitysteitse tapahtuneessa altistumisessa altistunut siirretään raittiiseen ilmaan ja annetaan tarvittaessa tekohengitystä, joka on tehokkainta palkeella. Palkeeseen voidaan kytkeä happivirtaus painepullosta. Hapen antaminen on erityisen tärkeää hiilimonoksidin, rikkivedyn ja syanidien aiheuttamissa myrkytyksissä.
-
Hapot, emäkset ja muut myrkylliset kemikaalit aiheuttavat vaurioita roiskuessaan silmään. Erityisesti emäkset ja hyvin vahvat hapot tunkeutuvat nopeasti kudoksiin aiheuttaen silmässä vaurioita jo muutamassa kymmenessä sekunnissa. Silmän huuhteleminen runsaalla vedellä on aloitettava viivytyksettä.
Jos silmään on päässyt emäksiä tai proteiineja denaturoivia aineita, kuten lipeää ja formaliinia, on silmää huuhdeltava vedellä vähintään 15–20 minuuttia, tarvittaessa koko jatkohoitoon kuljetuksen ajan.
Jos silmään on roiskunut happoa, huuhteluaika on 5–15 minuuttia.
Muiden ärsyttävien aineiden, kuten orgaanisten liuottimien roiskeissa silmää huuhdellaan huolellisesti runsaalla vedellä.
-
Altistunut ihoalue huuhdotaan mahdollisimman nopeasti runsaalla vedellä vesimäärällä. Vakavissa syövyttävien aineiden onnettomuuksissa huuhtelu (hätäsuihku) on syytä aloittaa vaatteet päällä.
On kuitenkin huomattava, että tietyt syövyttävät aineet, kuten esimerkiksi kloorisulfonihappo, muodostavat myrkyllisiä kaasuja reagoidessaan veden kanssa. Tämän kaltaisissa erityistapauksissa on harkittava erityisohjeita
Hätäsuihkun jälkeen likaantunut vaatetus riisutaan ja eristetään tarvittaessa. Ihoa pestään saippualla ja vedellä ja kuivataan. Lopuksi vammat peitetään steriilillä sidoksella. Joidenkin aineiden, kuten fenolin ja fluorivetyhapon onnettomuuksissa suositellaan erityisaineita ihon puhdistamiseen ja vaikutuksen neutraloimiseen. Niukasti vesiliukoisten aineiden, kuten rasvaliukoisten torjunta-aineiden poistamiseen iholta voidaan käyttää myös adsorboivia jauheita, esimerkiksi kaoliinia.
-
Vaarallisten aineiden nielemisonnettomuuksissa aineen kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet, myrkyllisyys, aineen nielemisestä kulunut aika sekä potilaan kliininen tila vaikuttavat siihen, millaisiin ensiaputoimenpiteisiin on ryhdyttävä.
Orgaanisten aineiden imeytymistä mahasuolikanavasta voidaan yleensä rajoittaa juottamalla potilaalle veteen lietettyä lääkehiiltä. Välitön oksennuttaminen voi tulla kysymykseen, jos aine on erittäin myrkyllinen ja nielty annos on todennäköisesti hengenvaarallinen.
Syövyttäviä aineita niellyttä ei pidä oksennuttaa, vaan aineen pitoisuutta tulee laimentaa juottamalla potilaalle vettä ja huuhtomalla potilaan suu. Jos potilas on niellyt orgaanista liuotinta, häntä ei pidä oksennuttaa, koska tällöin ainetta pääsee helposti keuhkoihin, missä se voi aiheuttaa vakavan tulehduksen.
Jos potilaan tajunta ei ole normaali tai hän kouristelee, ei hänelle saa antaa mitään nieltäväksi.