Sisältöjulkaisija

null Asiantuntijatyön työaikakysymykset

Asiantuntijatyön työaikakysymykset

11.3.2021

Uusi työaikalaki astui voimaan 1.1.2020. Uudistuksessa lisättiin työaikajoustoja ja päivitettiin muutenkin lakia vastaamaan modernin työelämän ja tietoyhteiskunnan tarpeita. 

Tässä tekstissä lakimies Aki Eriksson käy läpi asiantuntijatyön näkökulmasta lain keskeisiä muutoksia. Ne liittyvät lain soveltamisalaan, liukuvaan työaikaan, joustotyöaikaan ja työaikapankkiin. Syvällisemmin asiaan pureudutaan 5.5.2021 kaikille avoimessa ja maksuttomassa verkkoseminaarissa, johon voi ilmoittautua täällä

Keneen lakia tulee soveltaa?

Aluksi työnantajan on tarkasteltava, mihin töihin työaikalakia sovelletaan. Työaikalakiuudistuksessa lain soveltamisalaa muokattiin siten, että uusia aloja ja työtehtäviä saattoi siirtyä soveltamisalan piiriin. 

Käytännössä katse tulee kohdistaa soveltamisalapoikkeuksiin. Uusi laki peräänkuuluttaa työaika-autonomiaa: työntekijä voi jäädä lain soveltamisen ulkopuolelle vain, jos hän saa aidosti päättää työaikansa määrästä ja sijoittelusta. Tämän lisäksi tutut elementit johtavasta asemasta, uskonnollisista toimituksista ja perheenjäsenen työstä ovat edelleen mukana. Aiemmin omassa asetuksessaan mainitut syyttäjät ja oikeusavustajat pääsivät nyt lain soveltamisalapykälään. 

Kaikkien näiden soveltamisalapoikkeusten lähtökohtana on kuitenkin se, että työntekijäkohtaisesti arvioidaan työntekijän mahdollisuus päättää itse työajastaan. Tällöin herää kysymys, onko johtajan, isännöitsijän tai perheenjäsenen työ enää lain soveltamisalan ulkopuolella? 

Yksi iso joukko lain soveltamisalaan siirtyvää työtä on etätyö. Laki ei enää erottele työn suorittamisen paikkaa kodin ja työpaikan välillä. On myös syytä huomata, että lain soveltaminen tapahtuu jatkossa on/off -periaatteella eli oudosta työtehtävä- tai päiväkohtaisesta arviosta päästiin eroon.

Vastapainoksi joustoja ja vapautta 

Uusi työaikalaki toi työaikoihin lisää joustoa ja vapautta. Liukuvan työajan rajoja lavennettiin ja työn pilkkominen päivän aikana useampaan jaksoon tehtiin mahdolliseksi. Joustotyöaika oli lainsäätäjän kädenojennus niille ryhmille, jotka siirtyivät lain soveltamisen piiriin, mutta toimivat silti hyvin vapaasti.

Joustotyöajassa työnantaja ja työntekijä sopivat säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen työaikaehdosta, jonka mukaan vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Tässä työaikamallissa työaikaa rajoitetaan käytännössä työajan enimmäismäärän, viikkolevon ja yötyön osalta. Myös työaikakirjanpitovelvollisuuden painopistettä siirrettiin työntekijän suuntaan siten, että työntekijän on palkanmaksukausittain toimitettava työnantajalle luettelo säännöllisenä työaikana tekemistään tunneista siten, että siitä ilmenevät viikoittainen työaika ja viikkolepo. Viimesijainen vastuu työaikakirjanpidosta säilyi kuitenkin työnantajalla. 

Työaikapankki on joillain toimialoilla jo ennestään tuttu. Järjestely on kuitenkin aina perustunut työehtosopimukseen ja ollut käytössä vain ns. järjestäytyneessä kentässä eli silloin, kun työnantaja on kuulunut työnantajaliittoon. Nyt uuden lain myötä työaikapankki on sovittavissa kaikilla työpaikoilla, ja työehtosopimuksella ei edes voi estää pankista sopimista. 

Työaikapankin käyttöönotto ja sinne siirrettävät erät perustuvat aina sopimiseen ja vapaaehtoisuuteen. Tämä ei siis ole järjestely, jolla työntekijä pakotetaan luopumaan rahanarvoisista korvauksista, vaan yhteistyössä käytettävä työaikajoustojen apuväline.

Työaikakuormituksen hallinta on asiantuntijatyössä erityisen tärkeää

Työaika tulee nyt arvioida osana työpaikan yleistä vaarojen selvitystä ja arviointia. Asiantuntijatyössä työajan kuormittavuus liittyy tyypillisesti työn järjestelyihin. Haitallista kuormitusta voivat aiheuttaa esimerkiksi liiallinen työn määrä ja siitä johtuvat pitkät työpäivät, kohtuuton aikapaine työssä, työajoista johtuvat haittatekijät kuten vuorotyö, yötyö tai työhön sidonnaisuus, työaikaan kuulumaton runsas työhön liittyvä matkustaminen sekä liikkuva työ. 

Jos vaarojen arviointi osoittaa, että jostakin kuormitustekijästä aiheutuva terveysvaara (riski) on merkittävä, tulee toimien kohdistua ensisijaisesti syihin eli haitallista kuormitusta aiheuttavaan tekijään. Tällöin estetään se, että kuormitustekijästä aiheutuu vaaraa työntekijöille. Toimissa voi olla kyse henkilöstöresurssien varmistamisesta, työprosessien selkeyttämisestä, työn suunnittelusta ja mitoituksesta, esimiestyön kehittämisestä, tiedonkulkukanavien luomisesta ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien varmistamisesta.

Yksi hyvä lähtökohta on se, että työaikojen seuranta ja hallinta on kunnossa.

Lisätietoa verkkoseminaarissa 5.5.2021

Heräsikö aiheesta kysymyksiä? Tervetuloa työsuojeluhallinnon verkkoseminaariin Asiantuntijatyön työaikakysymykset 5.5.2021 klo 15-16.30. Verkkoseminaari on maksuton ja kaikille avoin. Voit ilmoittautua sivulla www.tyosuojelu.fi/live7. Ilmoittautuessasi voit kertoa, mihin kysymyksiin toivoisit saavasi verkkoseminaarissa vastauksen.


Lakimies Aki Eriksson
Lounais-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue