Havaintoja rakennusalan turvallisuuskehityksestä
Aloitin työsuojelutarkastajan viran lokakuussa 2009. Havahduin tästä muutama päivä sitten, että tässä on jo 14 vuotta saanut tutustua rakennusalaan Etelä-Pohjanmaan lakeuksilta katsottuna. Olen saanut toimia myös erilaisissa valtakunnallisissa kokoonpanoissa eri tahojen kanssa, jolloin näkemystä on tullut myös valtakunnallisella tasolla. Niputan nyt yhteen muutamilla omilla havainnoilla, mitä tässä yli kymmenessä vuodessa on tapahtunut rakennustyömaan turvallisuuskehityksessä. Mitään syväanalyysiä en tee, muutama lyhyt havainto vain.
Tarkastajauran alkuaikoina sai havahtua monella työmaalla, että suojakypärä oli jäänyt työntekijöillä jonnekin. Päässä niitä ei näkynyt. Isoimpien rakennusurakoitsijoiden työmailla kyllä, mutta pienimmillä harvemmin. Lähinnä valitusta siitä, että ”eihän täällä mitään päähän tipu”. Tilanne on nyt onneksi vähän toinen. Suojakypäriä havaitaan jo monilla pienemmilläkin työmailla. Suojakypärät ovat muuttuneet vuodesta 2009 ”päätä kiristävällisestä mallista” muodikkaan näköiseen helposti päässä pidettävään leukahihnalliseen suojakypärään, joka pysyy päässä myös kaatuessa ja tätä ominaisuutta olen korostanut tarkastuksilla. Näin ei toki vieläkään jokaisella rakennustyömaalla, mutta suunta kehitykselle on oikea.
Virkaurani alkuaikoina oli juuri tullut voimaan asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009. Oleellisin muutos aiempaan lainsäädäntöön oli putoamissuojauksen järjestäminen kolmesta metristä kahteen metriin. Heti tarkastustaipaleen alkuaikoina huomasin, että tässä muuten riittää työsarkaa varsinkin pienemmillä työmailla ja niin kävi. Ja taas voin nyt todeta, että suunta kehitykselle on ollut oikea. Nyt näkee omakotitalojen kattoremontteja, joissa 1- kerroksisten talojen katoilla on kaiteet työntekijöiden turvaksi. Valtakunnassa on ollut suunnannäyttäjätyönantajia tälle kehitykselle, jotka ovat muuttaneet tämäntyyppisten rakennustyömaiden turvallisuuskulttuuria parempaan suuntaan.
Yksi suuri muutos työmailla on ollut se, että aina ei enää ole perinteisiä työsuhteisia työntekijöitä ollenkaan. Osassa työmaita on työsuhteisten työntekijöiden sijaan töissä yrittäjiä yhä enenemissä määrin. Lisäksi täysin uusi ilmiö viime vuosina ovat olleet ns. ”kevytyrittäjät”, joista on käyty paljon keskustelua myös työsuojeluhallinnon sisällä. Edellä mainitut muutokset eivät välttämättä lisää työturvallisuutta, mutta ne ovat kuitenkin osa muuttuvaa maailmaa, jossa me työsuojelutarkastajatkin toimimme.
Siinä vain muutama nosto ja näkemykseni rakennustyömaiden työturvallisuuden kehityksestä ”peltojen” reunalta katsottuna. Vaikka suunta on oikea, tiedossa on, että työsarkaa rakennusalan turvallisuuden kehityksessä on vielä todella paljon. On kuitenkin hyvä tiedostaa sekin, että suunta kehitykselle on oikea ja päivä päivältä rakennustyömaiden työntekijät voivat työskennellä turvallisemmassa työympäristössä.
