Helle nostaa tapaturmariskiä työssä: pidä taukoja ja järjestä palautumiseen viileä paikka

Korkeat lämpötilat herpaannuttavat työntekijää. Tällöin vireys ja valppaus eivät pysy normaalilla tasolla. Riskitilanteita työssä syntyy helpommin ja ne voivat johtaa työtapaturmiin.

Työsuojeluviranomaisten puhelinneuvontaan tulee runsaasti yhteydenottoja työpaikoilta, joissa lämpötilat nousevat korkeaksi. Ulkona työskentelevät altistuvat suoralle auringon paahteelle, mutta kuumuudesta kärsitään myös esimerkiksi ravintola-alan töissä, jossa ruoan valmistus nostaa työskentelypaikan lämpökuormituksen vielä hellettäkin korkeammaksi.

Työsuojeluviranomaisten puhelinneuvontaan tulleissa yhteydenotoissa on kerrottu monenlaisista helteen aiheuttamista ongelmista.

”Puhelinneuvontaan soittaneet ovat kertoneet erilaisista fyysisistä oireista, kuten pahoinvoinnista ja pyörryttämisestä. Työntekijöitä on myös jouduttu laittamaan kesken työvuoron kotiin lepäämään lämpöuupumuksen takia. Lisäksi on tullut esiin, että pitkän työvuoron aikana runsaasta vedenjuomisesta huolimatta ei ole esiintynyt virtsaamistarvetta, tai että työvuoron jälkeen on tuntunut pistelyä jaloissa. Esimerkiksi tällaisia kokemuksia helteen vaikutuksista on meille kuulunut”, kertoo työsuojeluviranomaisten asiakaspalvelusta vastaava ylitarkastaja Jarkko Niemi Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Työssä pitää rajoittaa kuumalle altistumista

Työsuojeluviranomainen muistuttaa, että työnantajan on rajoitettava työntekijöiden altistumisaikaa kuumalle vähintään seuraavalla tavalla:

• 28–33 °C lämpötilassa yhtämittainen työskentelyjakso saa olla enintään 50 minuuttia tunnissa
• yli 33 °C lämpötilassa yhtämittainen työskentelyjakso saa olla enintään 45 minuuttia tunnissa.

Työntekijän on siis voitava joko tehdä työtä 10–15 minuuttia tuntia kohden viileämmässä työtilassa, tai vaihtoehtoisesti tauottaa työtään viileämmässä. Työpaikalle pitäisi järjestää esimerkiksi teknisesti normaaliin työlämpötilaan viilennetty tila, jossa palautuminen kuumassa työskentelystä on mahdollista.

Itsenäisten ammatinharjoittajien pitää yhteisillä työmailla noudattaa työmaan ohjeistuksia. ”Muutenkin heidän tietysti kannattaa pitää huolta terveydestään sekä oman työnsä turvallisuudesta”, Jarkko Niemi muistuttaa.

Tunnista lämpöuupumisen oireet: väsymys, päänsärky ja huonovointisuus

Elimistö yrittää vapautua liiasta lämpökuormasta hikoilemalla. Sydämen syke nousee kuumassa työskenneltäessä, sillä elimistön viilentämiseksi iholle ohjautuu verta sitä enemmän, mitä kuumempi ympäristö on ja mitä raskaampaa työtä tekee. Ulkotöissä suojaamaton iho altistuu auringon UV-säteilylle ja palovammoille. Runsas hikoilu kuumassa ärsyttää ihoa ja altistaa erilaisille ihomuutoksille ja -sairauksille.

Runsas hikoilu vaikuttaa elimistön neste- ja suolatasapainon ylläpitoon. Kuumaan tottunut työntekijä pystyy tuottamaan hikeä jopa litran tunnissa. Jos menetettyä nestettä ei korvata juomalla, elimistö kuivuu. Kuivuminen kuormittaa verenkiertoa, nostaa kehon lämpötilaa ja lisää äkillisten lämpösairauksien riskiä. Pelkän veden juominen ei riitä ylläpitämään suolatasapainoa.

Kuumuus voi heikentää tasapainoa ja lisätä siten onnettomuus- ja kaatumisriskiä. Kuumatyö altistaa työntekijän myös lämpösairauksille, kuten lämpöpyörtymiselle ja lämpöuupumiselle. Ensimmäiset merkit mahdollisesti alkavasta liiallisesta kuuma-altistuksesta ovat väsymys, päänsärky ja huonovointisuus. Näihin oireisiin pitää reagoida heti vähintään tauottamalla työtä viileässä ja varmistamalla riittävä nesteen saanti.

Lue lisää Tyosuojelu.fin sivulta Lämpöolot.
 

Lisätietoja:
Ylitarkastaja, asiakaspalvelun vastaava Jarkko Niemi
0295 016 318, [email protected] 
Työsuojelun vastuualue, Etelä-Suomen aluehallintovirasto