Kodeissa työskentelevien ulkomaalaisten työaika-asioissa vakavia puutteita

Mediatiedote 7.3.2022

Työsuojeluviranomainen valvoi viime vuonna kotitalouksia, jotka käyttävät ulkomaista työvoimaa. Yli puolet tarkastetuista kotitalouksista ei ollut antanut työntekijälle työvuoroja kirjallisesti. Kolmannekselta puuttui työaikakirjanpito, mikä vaikeutti todellisen palkan selvittämistä. Ilmi tuli myös kaksi vakavan työperäisen hyväksikäytön tapausta. Laiminlyöntien määrä oli suuri, ja valvonta jatkuu tänä vuonna.

Työsuojelutarkastajat tekivät vuonna 2021 Etelä-Suomessa yhteensä 30 tarkastusta sellaisiin kotitalouksiin, jotka olivat palkanneet ulkomaisen työntekijän kotiinsa työhön. Valvonnan syynä oli kotona työskentelevien ulkomaalaisten määrän kasvu ja heidän korostunut riski joutua työperäisen hyväksikäytön uhriksi. 

Puutteiden määrä yllätti 

Eniten ongelmia oli työaika-asiakirjoissa. Yli puolet valvotuista kotitalouksista oli laiminlyönyt työvuoroluettelon laatimisen kokonaan. Työnantaja ei siis ollut antanut työntekijälle kirjallisesti tiedoksi työvuoron alkamisen ja päättymisen ajankohtia ja lounastauon sijoittumista.
Noin kolmannekselta puuttui työaikakirjanpito tai se oli merkittävällä tavalla puutteellinen. Jos työajoista ei ole pidetty lainkaan kirjaa, ei todellisen palkan selvittäminen kaikilta osin ole mahdollista. Työaikakirjanpidon laiminlyönti voi olla rikos.

”Vaikka osasimme ennakoida, että työaika-asioissa on valvottavaa, niin puutteiden määrä yllätti”, kertoo tarkastaja Niina Mäki Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.

Tapauksissa, joissa todellinen palkka pystyttiin selvittämään, peruspalkka oli useimmiten kunnossa.

Ylitöihin on aina kysyttävä työntekijän suostumus 

Ylityön määrää oli vaikea arvioida työaikakirjanpidon puutteiden takia. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijältä pyydetään suostumus ylitöiden tekemiseen jokaista kertaa varten erikseen. 

”Kotitaloustyössä työaikaan liittyvien pelisääntöjen läpikäyminen korostuu, koska muuten työ voi huomaamatta laajeta arjen tilanteissa”, Mäki korostaa. 

Ylityöt olivat jääneet joissakin tapauksissa kokonaan korvaamatta rahalla tai vapaalla, tai ne oli korvattu vain osittain. 

Kaksi vakavaa hyväksikäyttötapausta 

Valvonnassa havaittiin kaksi vakavaa työperäisen hyväksikäytön tapausta. Toisessa työntekijälle oli pitkään maksettu huomattavaa alipalkkaa. Lisäksi työntekijällä oli teetetty paljon ylityötä, sunnuntaityötä sekä iltatyötä ilman asianmukaisia korvauksia. Toisessa tapauksessa palkkaa ei ollut maksettu lainkaan. Kumpikaan työnantaja ei ollut pitänyt työaikakirjanpitoa. 

Jokainen kotitalousringin jäsen on työnantaja 

Osa työntekijöitä teki työtä niin sanotussa kotitalous- tai siivousringissä, jossa useampi kotitalous on palkannut yhden ulkomaalaisen työntekijän. Pääosin kyse oli siivoustyöstä. 
”Kaikki rinkiläiset eivät olleet ymmärtäneet, että jokainen heistä on työnantaja-asemassa. Esimerkiksi jokainen rinkiläinen ei ollut tehnyt työsopimusta työntekijän kanssa, ja työterveyshuolto oli vain yhden rinkiläisen nimissä, vaikka sen pitäisi olla kaikkien”, Mäki kertoo.

Kotitalouksien valvonta jatkuu

Valvontatulokset osoittavat, että kotitaloustyön valvonta on tarpeellista ja sitä on syytä jatkaa. Valvontakohteiden etsimisessä tehdään yhteistyötä muun muassa Maahanmuuttoviraston kanssa, ja valvontatuloksista toimitetaan tieto TE-toimistolle. 

”Toivomme, että työntekijät myös itse ottaisivat meihin yhteyttä, jos heidän työssään on ongelmia”, Mäki kertoo.

Työsuojeluviranomaisten puhelinneuvontaan voi soittaa arkisin kello 9–15 numeroon 0265 016 620.


Lisätietoja:
Tarkastaja Niina Mäki, p. 0295 016 134 
Tarkastaja Noora Mattsson, p. 0295 016 383 
sähköpostit muotoa [email protected]
Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue