Mikä työpaikalla on mennyt pieleen, kun työntekijä tekee kuormittumisestaan työsuojeluviranomaiselle valvontapyynnön?
Viime vuonna työsuojeluviranomainen teki 66 tarkastusta liittyen työntekijän kokemaan työssä kuormittumiseen. Mikä johtaa siihen, että työntekijä päätyy pyytämään työsuojeluviranomaiselta apua tilanteen selvittämiseen?
Useimmiten syynä yhteydenottoon on se, että työntekijä ei koe yrityksistään huolimatta saaneensa työpaikallaan apua kokemaansa haitalliseen työssä kuormittumiseen. Näkemykseni mukaan merkittävimmät syyt yksilön kuormittumisen hallinnan epäonnistumiseen ovat seuraavat:
- työpaikalla on epäselvää, miten ja kenelle kuormittumisesta kuuluu ilmoittaa
- kuormittumisen aiheuttaneita syitä ei selvitetä riittävästi
- kuormittumisen aiheuttamaa terveysvaaraa ei selvitetä
- työterveyshuoltoyhteistyössä on puutteita
- toteutettujen toimenpiteiden riittävyyttä työntekijän työkykyyn ei seurata tai työpaikalla ei olla valmiita toteuttamaan lisätoimenpiteitä, elleivät edelliset ole riittäneet.
Selkeät kuormittumisen ilmoittamiskäytännöt ehkäisevät epäselvyyksiä
Tuo alussa mainittu luku 66 tarkastusta on kasvanut edellisestä vuodesta yli puolella. Myös kuormittumiseen liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet. Vaikka omien valvontahavaintojeni perusteella työpaikoilla on hyvin sisäistetty tarve järjestää varhaisen tuen toimintamalli, työsuojeluviranomaisen raportista voidaan päätellä, että työpaikoilla ei kuitenkaan aina ole selvää, miten yksilön työkuormitusta tulisi tosiasiallisesti käsitellä. Voit lukea lisää valvontahavaintoja koskien työntekijöiden tekemiä valvontapyyntöjä kuormittumisesta ja häirinnästä vuoden 2022 raportista täältä.
Kaikki työsuojeluviranomaisella valvontaan etenevät kuormittumisasiat ovat sellaisia, joissa työntekijä on kertomansa mukaan ilmoittanut asiasta esihenkilölleen. Kuitenkin useissa tapauksissa työnantaja toteaa, ettei se ole ollut tietoinen työntekijän kokemuksesta. Haasteita esiintyy etenkin tilanteissa, joissa työntekijän ja esihenkilön vuorovaikutuksessa on haasteita tai tilanteissa, joissa esihenkilö ei tunne työntekijöitään riittävän hyvin. Mikäli työpaikalla on selkeät ohjeet siihen, kuinka kuormittumisesta työnantajalle tulee ilmoittaa, ei epäselvyyksiä pääse syntymään.
Vaikka laki ei velvoita työpaikkoja vaatimaan kirjallista ilmoitusta, voi sellaisen käyttäminen kuitenkin poistaa edellä mainittuja sana sanaa vastaan -tyyppisiä tilanteita. Kirjallisella käsittelyllä osoitetaan asian tietoon saattaminen ja työnantajan toimintavelvollisuuden syntyminen. Se lisää myös asian käsittelyn järjestelmällisyyttä ja sillä työnantaja voi tarvittaessa myös osoittaa käsitelleensä asiaa. Se on myös loistava tiedon siirtämisen apuväline tilanteessa, jossa työntekijän esihenkilö vaihtuu. Jos työpaikalla kaivataan mallia kirjalliseen ilmoitukseen, voidaan apuna käyttää esimerkiksi työsuojeluviranomaisen mallipohjaa, jonka löydät täältä.
Mitä työnantajan tulee tehdä, kun työntekijä kertoo olevansa kuormittunut?
Kun työntekijä tuo kuormittumisen kokemuksensa työnantajan tietoon, tulisi työnantajan ensin selvittää kuormittumisen syyt. Mikä tai mitkä asiat aiheuttavat työntekijän kokemuksen liiallisesta kuormituksesta? Asian selvittely on esihenkilön tehtävä.
Selvittämisessä on tärkeää huomata, että psykososiaalista kuormitusta voi aiheuttaa myös monen eri tekijän summa. Suuri työmäärä ei välttämättä yksinään aiheuta terveyttä vaarantavaa kuormitusta, mutta yhdistettynä esimerkiksi epäselviin ohjeisiin, jatkuviin keskeytyksiin ja hallitsemattomaan tietotulvaan, saattaa se aiheuttaa työntekijän uupumisen. Kuormituksen hallinta voikin epäonnistua siksi, ettei työpaikalla huomata ottaa huomioon erilaisia psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Saattaa olla, ettei työntekijän kokema kuormittuminen vähene ainoastaan työkuormaa vähentämällä, jos taustalla on epäselvyyksiä siitä, miten työtä ylipäätään kuuluu tehdä. Tällöin esihenkilölle voi syntyä kokemus siitä, että työntekijä on vain ammattivalittaja ja työntekijä saattaa taasen kokea, ettei esihenkilö ota hänen asiaansa todesta.
Kuormittumisen selvittämiseen ja arviointiin on esimerkiksi Työturvallisuuskeskus laatinut oivallisen www.kuormitusvaaka.fi -apuvälineen. Sen avulla työntekijä ja esihenkilö voivat yhdessä tunnistaa mikä työntekijää kuormittaa ja arvioida, mihin tekijöihin puuttumalla saadaan työntekijän kuormituskokemus parhaiten hallintaan.
Työterveyshuollolla on tärkeä rooli työntekijän työkyvyn arvioinnissa ja seurannassa
Työsuojeluviranomaiselle päätyvät kuormittumistapaukset ovat yleensä sellaisia, joissa työntekijän tilanne on jo vaatinut sairauslomaa. Työterveyshuollon rooli onkin tärkeä työntekijän terveydentilan arvioinnissa, seurannassa, työkyvyn palauttamisessa ja työn sopeuttamisessa työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin. Kun esihenkilö saa tiedon työntekijän kokemasta kuormittumisesta, tulee hänen herkästi kääntyä asiassa työterveyshuollon puoleen.
Työntekijän tilannetta ei kuitenkaan voi täysin ulkoistaa työterveyshuollolle, vaan asiassa on työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain mukaan tehtävä yhteistyötä. Työnantajan on annettava työterveyshuollolle tietoa työntekijän työstä, työjärjestelyistä ja työpaikan olosuhteista. Riittävän tiedon avulla työterveyshuolto voi arvioida työntekijän työkykyä ja kuormittumisen mahdollisesti aiheuttamaa terveysvaaraa. Työterveyshuolto antaa työnantajalle myös ehdotuksia siitä, millaisia muutoksia työntekijän työhön tarvitaan.
Työstä johtuva terveysvaara on syytä selvittää yhteistyössä työterveyshuollon kanssa
Vaikka työpaikoilla järjestetään työkykyarvioita ja työterveysneuvotteluita, on valvonnassa nähtävillä usein puutteita siinä, ettei kuormittumisen työntekijälle aiheuttamaa terveysvaaraa ja sen vakavuutta ole todellisuudessa työterveysyhteistyössä arvioitu. Tilanne voi johtua tietojen vaihdon puutteesta työnantajan ja työterveyshuollon välillä. Joskus työterveysyhteistyön haasteet näkyvät siten, että työntekijän työkyvyn seuranta on jätetty yksin työterveyshuollolle.
Välillä valvonnassa törmää myös siihen, että työntekijän terveydessä on sellaisia työntekoon vaikuttavia haasteita, joista työnantaja ei ole ollut tietoinen. Vaikka työntekijän ei lain perusteella ole kerrottava terveydentilastaan työnantajalle, on hän velvollinen keskustelemaan asiasta työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuollon tehtävä on arvioida, tarvitaanko työntekijän työolosuhteisiin muutoksia, jottei hänen terveytensä vaarantuisi. Parhaimpaan lopputulokseen päästään, jos asiasta pystytään keskustelemaan avoimesti työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kanssa yhdessä. Koska työ ei saa aiheuttaa vaaraa työntekijän terveydelle, on työterveyshuollon näkemys työntekijän työkyvystä ja kuormittumisen mahdollisesti aiheuttamasta vaarasta työnantajalle ensiarvoisen tärkeä. Etenkin, jos suunnitellaan toimenpiteitä työntekijän kuormittumisen hallitsemiseksi.
Lisää tietoa työterveyshuoltoyhteistyöstä löydät verkkosivuiltamme täältä. Sivuilta löydät myös yleistä tietoa työnantajan velvollisuuksista koskien työterveyshuoltoa ja sen järjestämistä.
Työ tulee sopeuttaa työntekijän edellytyksiin
Esihenkilö voi siis toimivan työterveyshuoltoyhteistyön myötä vaatia työterveyshuollolta selvitystä, aiheuttaako työntekijän kokema työkuormitus työntekijän terveydelle vaaraa. Esihenkilö voi pyytää työterveyshuollolta myös toimenpide-ehdotuksia siitä, millaisia toimia työpaikalla tarvitaan, jotta työ voidaan sopeuttaa työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin. Esihenkilön tulee myös muistaa antaa työterveyshuollolle riittävät tiedot arviota varten. – Ja kyllä, luit oikein: työ tulee sopeuttaa työntekijän edellytyksiin, eikä työntekijää työn edellytyksiin. Työtä tulee todetussa kuormitustilanteessa sopeuttaa työntekijän edellytyksiin myös, vaikka muut samaa työtä tekevät työntekijät eivät kokisi kuormittuvansa samasta työstä.
Joskus toimenpiteitä tarvitaan useampia, ennen kuin kuormitus saadaan vähenemään ja joskus kevennystä tarvitaan vain väliaikaisesti. Siksi on tärkeää, että esihenkilö seuraa toteutettujen toimenpiteiden riittävyyttä. Jos työntekijän kuormittumiskokemukseen puuttuminen tuntuu esihenkilöstä vaikealle, on syytä arvioida, onko esihenkilö saanut asiaan riittävästi perehdytystä voidakseen hoitaa hänelle osoitettua tehtävää. Työpaikan selkeät toimintaohjeet auttavat myös esihenkilöitä toimimaan oikein ja ne vähentävät myös esihenkilöiden kokemaa kuormitusta. Esihenkilön ei tarvitse toimia psykologina, mutta rooli edellyttää sosiaalisia taitoja ja asioiden objektiivista käsittelykykyä sekä mahdollisuuksia toimia työpaikalla työntekijän kuormittumisen vähentämiseksi.
