Ravintola-alan yrittäjille ehdollista vankeutta ihmiskaupasta ja törkeästä kiskonnasta
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi nepalilaisen ravintolan omistavan yrittäjäpariskunnan ihmiskaupasta ja törkeästä kiskonnasta. Molemmat tuomittiin yhden vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä yhdyskuntapalveluun. Kyse on ollut kahdesta asianomistajasta ja yhteisestä rangaistuksesta edellä mainituista rikoksista. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 28.4.2023.
Kotiapulainen teki vuosia töitä ilman vapaapäiviä ja kohtuuttoman pienellä palkalla
Yrittäjäpariskunta oli palkannut Nepalista kotiapulaisen siivous- ja ruoanlaittotehtäviin omaan kotiinsa. Työntekijä oli ollut kielitaidoton, eikä hänellä ollut tietoa työntekijän oikeuksista Suomessa. Työntekijällä ei ollut useita vuosia kestäneen työsuhteensa aikana lainkaan varsinaisia vapaapäiviä eikä riittävästi vuosilomaa, ja hän työskenteli aamusta myöhäiseen iltaan tehden kotitöitä ja palvellen myös kotona vierailemassa käyneitä pariskunnan sukulaisia ja tuttavia. Lisäksi hän työskenteli ainakin satunnaisesti myös työnantajiensa omistamassa ravintolassa.
Työntekijä ei saanut työstään käytännössä lainkaan palkkaa itselleen, vaan hänen Suomessa tekemästään työstä maksettiin ainoastaan pientä korvausta hänen perheenjäsenelleen Nepalissa. Kirjallisella työsopimuksella sovittua palkkaa oli kylläkin maksettu työntekijän nimissä olleelle suomalaiselle pankkitilille, mutta hän ei saanut käyttää tiliään itse, vaan verkkopankkitunnukset ja pankkikortti olivat työnantajan hallussa ja tilille maksettu palkka ohjattiin takaisin työnantajalle. Työntekijä oli lisäksi velkasuhteessa työnantajaansa, osin palkan maksamattomuudesta johtuen. Työntekijän elinpiiri oli rajoittunut työnantajaperheen ympärille, ja hän oli elänyt heitä peläten ja kunnioittaen.
Työstä maksettu korvaus oli käräjäoikeuden arvion mukaan ihmisarvoa loukkaavalla tavalla kohtuuttoman pieni. Lisäksi työntekijän yksityisyyttä oli käräjäoikeuden arvion mukaan loukattu työsuhteen aikana liittyen asumisolosuhteisiin ja siihen, että työnantaja tarkisti työntekijän yksityisiä viestejä tämän puhelimesta. Työntekijällä ei ollut muuta todellista vaihtoehtoa kuin alistua väärinkäyttöön.
Ihmiskaupan keinoina oli käräjäoikeuden mukaan käytetty erehdyttämistä ja erehdyksen hyväksi käyttämistä sekä asianomistajan riippuvaisen aseman ja turvattoman tilan hyväksi käyttämistä. Tekotapana oli käytetty paitsi värväämistä ja majoittamista, myös 1.1.2015 jälkeen voimassa olleessa laissa tarkoitettua määräysvaltaan ottamista. Asianomistaja oli saatettu ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin ja samalla pakkotyöhön.
Ravintolatyöntekijän osalta pariskunta syyllistyi törkeään kiskontaan
Samassa tuomiossa käsiteltiin myös toisen Nepalista Suomeen töihin tulleen työntekijän asiaa ja katsottiin ravintoloitsijapariskunnan syyllistyneen tältä osin törkeään kiskontaan. Työntekijä oli työskennellyt pariskunnan omistamassa ravintolassa tehden hyvin pitkiä työpäiviä ja aluksi kokonaan ilman vapaapäiviä. Lisäksi työntekijä oli joutunut maksamaan niin sanottua kynnysrahaa työllistymisestään. Maksettu palkka oli ollut huomattavassa epäsuhteessa tehtyihin työtunteihin nähden.
Työnantajan edustajat olivat käräjäoikeuden arvion mukaan käyttäneet hyväkseen työntekijän taloudellista ja muuta ahdinkoa sekä ymmärtämättömyyttä ja tietämättömyyttä Suomen lainsäädännöstä ja työntekijöiden oikeuksista. Kyse on ollut huomattavan hyödyn tavoittelemisesta ja erityisestä suunnitelmallisuudesta, ja tekoa on voitu pitää myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä.
Helsingin käräjäoikeuden tuomio, asianumero R 21/9034.
Lisätiedot:
Lakimies Annika Häggman
p. 0295016659, [email protected]
Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue