Työmaan valaistuksen riittämättömyys ja puute putoamissuojauksessa – pääurakoitsijan vastaavalle työnjohtajalle ja aliurakoitsijayhtiön työnjohtajalle sakkoja

Mediatiedote 9.5.2023

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi päätoteuttajayhtiön vastaavan työnjohtajan 25 päiväsakkoon ja elementtiasennusta suorittaneen yhtiön työnjohtajan 40 päiväsakkoon. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 2.5.2023.

Työntekijä oli pudonnut ontelolaattakenttään jääneestä aukosta noin 3,5 metrin matkan, kun hän oli kulkenut katsomaan työkohdettaan. Käräjäoikeudessa käsiteltiin sitä, oliko rakennustyömaalla ollut riittävä ja sopiva valaistus sekä sitä, oliko ontelolaatan ja rakenteilla olleen seinän välinen aukko suojattu putoamiselta. Lisäksi käsiteltiin mainittujen seikkojen vaikutusta työntekijän putoamiselle.

Valaistus

Työmaalla oli ollut kirkkaita valoja, mutta valot oli sijoitettu siten, että työmaalle oli valoista huolimatta jäänyt varjoja. Voimakkaat varjot estivät näkemästä ontelolaatan ja seinän välistä aukkoa. Kulkuväylän valaistus ei siten ollut riittävä ja sopiva.

Riidatonta oli, että kulkuväylien valaistus oli kuulunut pääurakoitsijan vastuulle.

Käräjäoikeudessa oli riidatonta lisäksi se, että pääurakoitsijan vastaava työnjohtaja oli vastuussa rakennustyömaan työturvallisuudesta ja siten myös työturvallisuuden kannalta riittävästä valaistuksesta. Käräjäoikeus katsoi, että vastaavan työnjohtajan työmaalla liikkuessaan on täytynyt havaita valaistuksen sijoittelu ja syntyneet voimakkaat varjot. Hän on ollut tietoinen valaistuksen riittämättömyydestä senkin vuoksi, että työntekijä oli pyytänyt saada lisävalaistusta ennen putoamistaan.

Käräjäoikeus katsoi, että valaistuksen puutteet ja valaistuksesta johtunut varjo olivat olleet osasyynä siihen, että työntekijä ei ole voinut nähdä kulkuväylällä työkohteeseen mennessään ontelolaatan ja rakennuksen seinän välistä aukkoa seurauksella, että hän oli pudonnut aukosta. 

Putoamissuojaus

Käräjäoikeudessa oli riidatonta, että putoamissuojauksesta huolehtiminen oli ollut aliurakoitsijayhtiön työnjohtajan vastuulla. Työnjohtajan mukaan lippusiima oli asetettu putoamissuojaukseksi elementtiasennustyön päätyttyä. Työnjohtajan väitteenä oli, että lippusiima oli irronnut, mutta mitään jälkiä irronneesta lippusiimasta työmaalla ei ollut. Työjohtaja ei ollut itse paikalla tarkistamassa putoamissuojauksen toteutumista elementtiasennustyön päätyttyä kyseiseltä päivältä. Käräjäoikeus katsoi, ettei pääsyä putoamisvaaralliselle alueelle ollut estetty eikä aukkoa ollut teknisin ratkaisuin suojattu muutoinkaan. 

Käräjäoikeus totesi, että työnjohtaja ei ollut valvonut putoamissuojauksen toteutumista. Putoamissuoja olisi estänyt pääsyn aukon luokse ja siten sen puuttuminen oli keskeisesti vaikuttanut työntekijän putoamiseen.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomio 2.5.2023, 23/117874 asiassa R 21/3679

Lisätiedot:
Lakimies Anna-Maija Heino, puh. 02950 16657, [email protected]
​​​​​​
Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue