Työn kuormitustekijät pitää selvittää, arvioida ja ottaa hallintaan

Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä. Näitä voidaan työssä hallita yhtä järjestelmällisesti kuin fyysisen työympäristön epäkohtia: huolehtimalla työn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin ajantasaisuudesta. 

Toimiva työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö auttaa puuttumaan ajoissa sellaisiin psykososiaalisiin kuormitustekijöihin, jotka vaarantavat työntekijöiden terveyden. Työpaikkaselvityksen tuleekin sisältää johtopäätökset terveyteen vaikuttavista kuormitustekijöistä ja tarvittavat toimenpide-ehdotukset.

Työturvallisuuslaki edellyttää, että työnantaja oma-aloitteisesti vähentää työn kuormitustekijöiden aiheuttamaa vaaraa. Tärkeää on ennaltaehkäistä haitallista työkuormitusta eikä vain reagoida jo ilmenneisiin seurauksiin. 

Kyselymenetelmä tukee haitallisen kuormituksen työsuojeluvalvontaa 

Työsuojeluvalvonnan tavoitteena on vaikuttaa työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyöhön siten, että työn haitallinen kuormitus tunnistetaan, ennaltaehkäistään ja vähennetään. Työkuormituksen valvonnassa varmistetaan aina, että vaarojen arvioinnissa ja työterveyshuollon työpaikkaselvityksessä on tunnistettu työn psykososiaaliset kuormitustekijät ja että ne ovat hallinnassa. 

Valvontaa keskitetään niille toimialoille ja työtehtäviin, joissa aiemman valvontatiedon, tutkimustiedon tai sidosryhmiltä saadun palautteen pohjalta tiedetään olevan merkittäviä työn kuormitustekijöitä. Valvonnassa edellytetään, että toimialalle ja työtehtäville tyypilliset haitalliset kuormitustekijät on joko poistettu tai haitallisten terveysvaikutusten syntyminen on ehkäisty. 

Valvontaa kohdennetaan tänä vuonna muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä turvallisuustoimialojen työpaikoille. Lisäksi kohteena on varhaiskasvatuksen ja kuntien teknisen toimen työpaikkoja, kuljetuksen ja teollisuuden toimintoja sekä asiantuntijatyöorganisaatioita. Esihenkilötyön kuormituksen valvonnassa kohteena ovat erityisesti kuntatoimialat, kauppa-, majoitus- ja ravitsemistoimialat, puhdistuspalveluala sekä sosiaali- ja terveydenhuolto. 

Tarkastuksilla voidaan hyödyntää työsuojeluhallinnon yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa rakentamaa Työn psykososiaaliset kuormitustekijät -kyselymenetelmää. Kyselymenetelmän ensisijainen tarkoitus on toimia työsuojeluviranomaisen apuvälineenä psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa. Tämän lisäksi myös työpaikat voivat itse käyttää arviointimenetelmää psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistamisessa ja psykososiaalisen työympäristön tarkkailussa. 

Työsuojeluviranomaiset neuvovat ja ohjaavat

Työsuojeluviranomaiset ovat mukana myös erilaisissa ammattitapahtumissa, kuten messuilla sekä verkkoseminaareissa. Verkkoseminaarien tallenne on yleensä katsottavissa tilaisuuden jälkeenkin. Ajankohtaisuutisia päivitetään työsuojeluhallinnon sosiaalisen median kanaville, joita kannattaa seurata. 

Sekä työnantajat että työntekijät voivat myös soittaa työsuojeluviranomaisten puhelinpalveluun 0295 016 620, josta saa asiantuntijaneuvoja myös haitallisen kuormituksen tunnistamis- ja hallintatoimiin. 

Hyödyllistä tietoa Tyosuojelu.fissä:

• Psykososiaalinen kuormitus
• Työn psykososiaaliset kuormitustekijät -kysely
• Psykososiaalinen kuormitus työssä -opas

Lisätiedot: 
Ylitarkastaja Jari Toivonen, 0295 017 634, etunimi.sukunimi@avi.fi
Työsuojelun vastuualue, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto