Sisältöjulkaisija

null Työntekijälle liian raskaita työtehtäviä kevennettävä apuvälineillä ja parantamalla työn suunnittelua

Työntekijälle liian raskaita työtehtäviä kevennettävä apuvälineillä ja parantamalla työn suunnittelua

7.4.2021

Työsuojeluviranomaiset ovat käynnistäneet haitallisen fyysisen kuormituksen ehkäisemiseksi valvontahankkeen, jonka tavoitteena on työperäisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien väheneminen. Työsuojelutarkastuksina toteutettavan valvonnan lisäksi hankkeessa viedään työpaikoille tietoa hyvistä käytännöistä, joilla haitallista työkuormitusta ehkäistään. Hanke kestää kolme vuotta. 

Vaikka liikkumattomuus työssä on kuluvalla vuosituhannella lisääntynyt, altistaa fyysisesti raskas työ monilla toimialoilla työntekijät edelleen tuki- ja liikuntaelinsairauksille. Raskaat käsin tehtävät nostot ja siirrot sekä toistotyö ovat tyypillisiä erityisesti rakennusalalla, hoitoalan tehtävissä, maataloudessa, kuljetusalalla, puunjalostuksessa sekä kaupan ja kiinteistöpalvelualan töissä. 
    
Työsuojeluviranomaiset korostavat, että työnantajan pitää keventää raskasta työtä, jos siitä aiheutuu vaaraa työntekijöiden terveydelle. Työn kuormittavuuden arvioiminen on työnantajan vastuulla. Se tehdään työpaikalla vaarojen tunnistamisen perusteella, usein yhteistyössä työterveyshuollon kanssa:

 ”Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos työpaikoilla tehdään raskaita nostoja ja siirtoja tai yksipuolista toistotyötä, näitä pitää lähteä suunnitelmallisesti keventämään. Valvontahanke kohdistetaan siihen, että työnantajat huolehtivat tosissaan työn keventämisen velvoitteesta”, kertoo ylitarkastaja Jukka Polari työsuojelun vastuualueelta Lounais-Suomen aluehallintovirastosta.

Raskaan työn keventäminen hankkeen tavoitteena

Raskaiden taakkojen nosto- ja siirtotöitä kevennetään koneilla ja laitteilla, kuten trukeilla, kärryillä ja nostimilla. Käytettävän apuvälineen tulee olla tehtävään työhön soveltuva ja sen käyttöön pitää työpaikalla antaa opastusta. Henkilönsiirroissa, joita tehdään hoitotyössä, työtä kevennetään apuvälineiden lisäksi mahdollistamalla asiakkaan omatoimisuutta esimerkiksi kiinnittämällä tukikahvoja. Myös opastetut turvalliset työasennot, säädettävät kalusteet ja parityöskentely vähentävät terveydelle haitallista fyysistä kuormitusta.

”Työympäristö kannattaa jo etukäteen suunnitella siten, että sillä on myönteinen vaikutus työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen”, ylitarkastaja Jukka Polari muistuttaa. ”Tämä on usein työnantajalle myös edullisempi ratkaisu, kuin jälkikäteen tehtävät korjaustoimenpiteet.” 

Esimerkiksi kiinteistöpalvelualan töissä haasteena on usein työntekijän henkilökohtaisiin ominaisuuksiin nähden raskaiden työvälineiden nostaminen ja kuljettaminen. Yksittäiseen fyysisesti kuormittavaan työsuoritukseen liittyy myös kohonnut venähdystapaturman tai muun loukkaantumisen riski. Erityisesti puhdistuspalvelualan töissä ovat lisäksi tyypillisiä pitkäkestoisesti samanlaisena toistuvat työliikkeet. Tällaisen toistotyön rasitusta kevennetään työn oikealla suunnittelulla, tauotuksella, työtehtävien kierrolla ja apuvälineillä. 

Huomio myös staattiseen työkuormitukseen ja etätyön olosuhteisiin

Pitkäkestoisen istumisen on havaittu vuosien kuluessa lisäävän merkittävästi tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskiä. Työsuojeluviranomaisten hankkeessa valvontaa kohdennetaan myös siihen, että työnantaja tunnistaa staattisesti kuormittavassa työssä esimerkiksi samassa asennossa pitkään istumisesta tai seisomisesta aiheutuvan haitallisen kuormituksen. Myös liikkumattomuudesta aiheutuvat tuki- ja liikuntaelinsairaudet on pyrittävä ehkäisemään tehokkailla keinoilla. 

”Lisääntynyt etätyö on työnantajan kannalta haastavaa sikäli, että kotona työpisteen ergonomisuus ei aina ole työpaikan olosuhteita vastaavaa”, huomauttaa ylitarkastaja Jukka Polari. ”Haitallisen kuormituksen välttämiseksi työnantajan tulee varmistaa, että työolosuhteet ja -välineet ovat kotioloissakin asianmukaiset, ja että työntekijät tauottavat työtään riittävästi. Muistutamme hankkeen tarkastuksilla myös tästä.” 

Tuki- ja liikuntaelinterveys vaikuttaa merkittävästi työkykyyn

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (TULES) ovat Suomessa työkyvyttömyyseläkkeitä aiheuttavien sairauksien kärkijoukossa. Niiden kustannukset vuositasolla ovat noin 250 miljoonaa euroa. Myös yksilön elämänlaadun kannalta vaikutukset ovat merkittäviä. EU-alueen maista Suomessa esiintyy eniten niska-hartiaseudun ongelmia ja selkäsairauksia. 

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttajat ovat muuttuneet yhteiskunnan muutosten myötä. Raskaat fyysiset työt ovat vähentyneet ja niiden tilalle on noussut uusi merkittävä haaste: pitkäkestoinen ja yhtäjaksoinen liikkumattomuus työssä. Työsuojeluviranomaisten fyysisen kuormituksen valvontahanke 2021–23 kannustaa työnantajia tunnistamaan terveydelle haitallisen fyysisen työkuormituksen ja vähentämään sitä niin, että työntekijöille ei aiheudu terveysvaaraa. 

Tunnista, arvioi, poista – ohjeita tarkastukseen valmistautuville työpaikoille

Valvontahankkeen työsuojelutarkastuksia tehdään sekä työpaikoilla että etätarkastuksina virtuaalisen kokoussovelluksen, esimerkiksi Teamsin kautta. Tarkastuksilla voidaan selvittää myös kirjallisella kyselyllä, millainen menetelmä työnantajalla on fyysisen kuormituksen terveyshaittojen ehkäisemiseksi.

Työnantajien kannattaa tarkastuksia varten valmistautua vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

Miten käsin tehtävistä nostoista tai toistotyöstä työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät on selvitetty?

Osataanko työssä käyttää nostoja ja siirtoja tai muuta kuormittumista keventäviä apuvälineitä?

Onko työpisteiden rakenteet ja käytettävät työvälineet valittu, mitoitettu ja sijoitettu työn luonne ja työntekijän edellytykset huomioon ottaen ergonomisesti asianmukaisella tavalla (esim. onko työntekijöillä riittävästi tilaa työn tekemiseen ja mahdollisuus vaihdella työasentoa)?

Jos työpaikalla tehdään toistotyötä, onko sen terveydellinen merkitys arvioitu riittävän kattavasti ja onko kaikki tarvittavat keinot kuormituksen vähentämiseksi otettu käyttöön (esim. keventävien työvälineiden käyttö, työn tauotus ja työkierto)?

Millä tavalla näyttöpäätetyö on huomioitu työn fyysisten kuormitustekijöiden arvioimisessa?

Miten työnantaja seuraa fyysisen kuormituksen vähentämiseksi tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta työntekijöiden terveyteen (mm. selvitetäänkö työperäiseksi epäiltyjen tuki- ja liikuntaelinsairauksien syyt)?

 

Hyödyllistä tietoa Tyosuojelu.fissä:

Fyysinen kuormitus >

Lisätiedot:

Ylitarkastaja Jukka Polari, 0295 018 172, etunimi.sukunimi@avi.fi
Työsuojelun vastuualue, Lounais-Suomen aluehallintovirasto