Laskutuspalvelun käyttäminen – olivatko työntekijät työsuhteessa vastaajayhtiöön
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi asbestipurkutyötä suorittavan yhtiön toimitusjohtajalle 40 päiväsakkoa. Yhtiölle esitetty yhteisösakkovaatimus hylättiin. Käräjäoikeus arvioi asbestipurkutyössä esiin tulleiden laiminlyöntien lisäksi sitä, tulkittiinko laskutuspalvelua käyttäneet asbestinpurkajat kevytyrittäjiksi vai työstä vastanneen yhtiön tai työn laskuttaneen yrityksen työntekijöiksi. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 17.3.2023.
Tapauksessa oli kyse asbestia sisältävän putkiston purkutyöstä, jossa havaittiin asbestipurkutyön turvallisuutta koskevia laiminlyöntejä. Purkutyötä tehneiden asbestialtistumisen seurantamittauksia ei hoidettu asianmukaisesti. Lisäksi työn päättymisen jälkeen alueelta löydettiin asbestia, jolle omaa urakkaansa suorittamaan tulleet muun työnantajan työntekijät altistuivat.
Käräjäoikeudessa tuli esille, että pitkään jatkuneen esitutkinnan ja syyteharkinnan vuoksi vastaajayhtiö oli menettänyt urakoita ja sen liikevaihto oli pienentynyt merkittävästi. Käräjäoikeus katsoi, että toimitusjohtajalle annettu sakkorangaistus oli tällä perusteella riittävä.
Olivatko asbestipurkutyötä suorittaneet vastaajayhtiön työntekijöitä?
Käräjäoikeudessa keskeiseksi arvioitavaksi asiaksi nousi se, olivatko työntekijät vastaajayhtiön työntekijöitä asbestipurkutyötä tehdessään. Toimitusjohtajan mukaan he eivät olleet työntekijöitä, vaan niin kutsuttuja kevytyrittäjiä, koska he olivat laskuttaneet yhtiötä tekemästään työstä laskutuspalvelun kautta.
Laskutuspalvelun kautta toimiva toinen yritys siirsi tehdystä työstä suoritetun maksun työntekijöille tehden samalla ennakonpidätyksen. Vastaajayhtiön toimitusjohtaja esitteli oikeudessa laskussa olleen ohjeen, johon oli kirjattu, että laskutuspalvelun kautta ei voinut ”maksattaa työsuhteista työtä”.
Käräjäoikeuden mukaan oli jossakin määrin tulkinnanvaraista, olivatko työntekijät toimineet vastaajayhtiön työntekijöinä. Toisaalta oikeus piti mahdollisena, että työn tehneet olivat yhtiön työntekijöitä, mutta tämä oli ulkoistanut palkkahallintonsa toiselle, maksun laskutuspalvelun kautta suorittaneelle yritykselle, joka suoritti maksun yhteydessä ennakonpidätyksen vastaajayhtiön puolesta. Toisaalta käräjäoikeus piti mahdollisena, että työn tehneiden voitaisiin katsoa olleen työsuhteessa maksun suorittaneeseen yritykseen, koska tämä oli suorittanut ennakonpidätyksen maksettavasta palkasta.
Käräjäoikeudessa asiaa käsiteltiin myös muiden työsuhteen tunnusmerkistöjen avulla. Käräjäoikeus päätyi arvioinnissaan siihen, että työntekijät olivat muun muassa sitoutuneet henkilökohtaisesti suorittamaan asbestipurkutyön vastaajayrityksen johdon ja valvonnan alaisena vastiketta vastaan. Näin ollen työntekijät olivat olleet vastaajayhtiön työntekijöitä.
Työnantajalla vastuu työturvallisuudesta
Koska käräjäoikeus katsoi työntekijöiden olleen työsuhteessa vastaajayhtiöön, tämä on ollut velvollinen noudattamaan asbestipurkutyössä työturvallisuuslain työnantajaa koskevia säännöksiä. Toimitusjohtaja oli laiminlyönyt työntekijöiden asbestialtistumisen seurantaan vaadittavat mittaukset sekä jättänyt huolehtimatta puhtaudesta asbestipurkutyön päätyttyä.
Työsuojelun lakimies Anna-Maija Heino muistuttaa, että pelkästään laskutuspalvelun käyttäminen ei merkitse työntekijäaseman ulkopuolelle jäämistä. Työnantajalla on työturvallisuusvastuu työntekijöistään.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomio 17.3.2023, 23/111011, asiassa R 22/1069. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Lisätiedot:
Lakimies Anna-Maija Heino, 0295 016 657, [email protected]
Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue