Työnhakija jätettiin valitsematta vammaisuuden perusteella – työnantajan edustajille sakkorangaistus työsyrjinnästä
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi kaupungin vammaispalveluiden kaksi työnantajan edustajaa työsyrjintärikoksesta sekä virkavelvollisuuden rikkomisesta 30 päiväsakkoon. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 16.5.2023.
Tapauksessa työnhakija on kokenut tulleensa syrjityksi vammaisuuden vuoksi. Työnhakija on hakenut kaupungin vammaispalveluissa avoinna olleisiin virkoihin, joita koskevan pätevyysvaatimuksen hän on täyttänyt. Työnhakijalle on järjestetty kaksi työhaastattelua, joista toinen on pidetty läsnäolohaastatteluna. Siinä työnhakija on kertonut vammaisuudestaan, ja sen vuoksi työssä tarvitsemastaan henkilökohtaisesta avustajasta. Työnantaja ei ole lopulta valinnut virkoihin ketään. Työnantajan edustaja on ilmoittanut hakijalle haastattelun jälkeisessä puhelinkeskustelussa pitävänsä asiakkaiden tietoturvan säilymisen kannalta riskinä sitä, että asiakastilanteissa olisi työntekijän ohella ulkopuolinen henkilö. Työnantajan edustajien mukaan työnhakijan valitsematta jättäminen ei johtunut työnhakijan vammaisuudesta, vaan siitä, ettei työnhakijalla ollut riittävästi opinnoista valmistumisen jälkeen hankittua työkokemusta.
Käräjäoikeus kiinnitti huomiota siihen, että työhönottoilmoituksessa soveltuva työkokemus on ilmoitettu eduksi katsottavaksi asiaksi, eikä siten edellytykseksi virkaan valitsemiselle. Asiassa kuultiin todistajina henkilöitä, jotka kertoivat, ettei henkilökohtaisen avustajan käyttäminen aiheuta ongelmaa asiakkaiden tietoturvalle, kun henkilökohtaiselle avustajalle laaditaan salassapitosopimus, jonka perusteella tällä on velvollisuus olla ilmaisematta työssä tietoonsa saamiaan asioita. Käräjäoikeus totesi, ettei työnhakijan tarvetta henkilökohtaisen avustajan käyttämiselle työssä voitu pitää painavana ja hyväksyttävänä perusteena jättää työnhakija valitsematta virkaan.
Käräjäoikeus katsoi, että työnantajan edustajat olivat olleet tietoisia työnhakijan vammaisuudesta, ja sillä oli ollut tosiasiallinen vaikutus siihen, ettei työhakijaa ollut valittu virkaan.
– Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa työnantajaa tekemään vammaisen työnhakijan tai työntekijän tarvitsemat kohtuulliset mukautukset. Mukautusten tarkoituksena on turvata vammaiselle henkilölle yhdenvertaiset mahdollisuudet saada työtä, suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla. Mukautukset voivat liittyä vammaisen henkilön tarpeista riippuen esimerkiksi työoloihin, apuvälineisiin ja työn organisointiin. Työntekijää valittaessa vammaisen henkilön tarvitsemat mukautukset eivät saa vaikuttaa työhönottopäätökseen, toteaa työsuojelun lakimies Laura Kantola Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomio, asianumero R 22/2213
Tuomio ei ole lainvoimainen.