Työnteko-oikeus

Lähetetty työntekijä - Työnteko-oikeus

Lähetetyllä työntekijällä pitää olla työnteko-oikeus Suomessa, mikäli hän on ulkomaalainen. Työnteko-oikeuden peruste riippuu siitä, minkä maan kansalainen lähetetty työntekijä on, millaista työtä hän on tulossa Suomeen tekemään ja kuinka pitkäksi ajaksi.

  • Pohjoismaan, Euroopan unionin jäsenmaan, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalaisen ei tarvitse anoa työntekoa varten erillistä oleskelulupaa Suomeen. He voivat työskennellä Suomessa kansalaisuutensa perusteella.
  • Lähetetty työntekijä, joka on jonkun muun kuin edellä mainitun maan kansalainen, tarvitsee työntekoa varten yleensä joko työntekijän oleskeluluvan tai muun ansiotyöhön oikeuttavan oleskeluluvan.

Ulkomaalaislaissa määritellään myös tilanteet, joissa työnteko Suomessa on sallittu ilman työntekijän oleskelulupaa.Lähetetyn työntekijän työnteko-oikeuden määräytyminen -kaavio.

Lähetetyn työntekijän työnteko-oikeuden määräytyminen -kaavio (pdf) kuvaa työnteko-oikeuden määräytymistä eri tilanteissa. Klikkaa kuvaa nähdäksesi kaavio suurempana.

Varmistamisvelvollisuus työntekijän työnteko-oikeudesta koskee työnantajan lisäksi myös Suomessa toimivaa toimeksiantajaa (pääurakoitsijaa tai pääteettäjää) tilanteissa, joissa ulkomaalaiset työntekijät työskentelevät urakointi- tai aliurakointityössä taikka vuokratyövoimana ja ovat ulkomaisen työnantajan työntekijöitä.

Lisää aiheesta

Tyosuojelu.fi: Työnteko-oikeus
Maahanmuuttovirasto: Työnteko-oikeus Suomessa

SDG-palkki


Linkki Euroopan komission Your Europe -portaaliin.

 

Tämä verkkosivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Löysitkö etsimäsi?