Sisältöjulkaisija

null Koronalle työssä altistuneet työntekijät tulee luetteloida

Koronalle työssä altistuneet työntekijät tulee luetteloida

18.2.2021

Työnantajan on pidettävä luetteloa työtekijöistä, jotka ovat altistuneet työssä vaarallisille biologisille tekijöille, mukaan lukien koronalle. Tämä velvollisuus koskee kaikkia aloja. 

Ennen koronapandemiaa useimpien alojen työpaikoilla ei ole jouduttu pitämään altistuneiden luetteloa. Vakavaa vaaraa tai sairautta aiheuttavia biologisia tekijöitä on esiintynyt lähinnä sosiaali- ja terveysalalla, jäte- ja jätevesihuollossa sekä maa- ja metsätaloudessa. 

”Korona on muuttanut tilannetta, ja sen seurauksena luettelointi on tullut ajankohtaiseksi lähes kaikilla toimialoilla. Moni työnantaja on ollut hämmentynyt siitä, mitä luettelointivelvollisuus tarkoittaa ja ketä se koskee”, kertoo ylitarkastaja Arja-Liisa Sikiö Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Alla on työsuojeluviranomaisen vastauksia luettelointia koskeviin kysymyksiin.

Ketkä luetteloon on laitettava?

Luetteloa pidetään työntekijöistä, jotka ovat työssään altistuneet sellaisille biologisille tekijöille, jotka aiheuttavat vakavaa vaaraa ja sairauksia – kuten esimeriksi Covid19-virukselle. Biologisia vaaratekijöitä ovat bakteerit, virukset, hiiva- ja homesienet sekä loiset. 

Työssä altistuminen ei edellytä sairastumista, vaan tilannetta, jossa työntekijällä on ollut tosiasiallinen mahdollisuus saada tartunta. Tällöin työntekijä on joutunut tekemisiin vaarallisen biologisen tekijän kanssa esimerkiksi ihmisen, materiaalin tai eläimen kautta. Ihmiskontaktit voivat olla asiakkaita, potilaita, oppilaita, työkavereita – keitä tahansa, joiden kohtaaminen liittyy työhön tai työtehtäviin.

Altistuminen arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Covid19-virukselle altistumiseen vaikuttavat esimerkiksi suojainten tai maskien käyttö, tilan koko, ilmanvaihto, etäisyys ja kohtaamisen kesto. Pelkästään maskin käyttö tai käyttämättömyys ei välttämättä kerro, onko altistusta tapahtunut.

THL on määritellyt, että Covid19-virukselle altistuneeksi lasketaan esimerkiksi henkilöt, jotka ovat olleet suljetussa tilassa tai kasvotusten 2 metrin etäisyydellä Covid19-tartunnan saaneen kanssa yhteensä 15 minuutin ajan 24 tunnin sisällä, tai jotka ovat käsitelleet virusta sisältävää materiaalia, tai jotka ovat hoitaneet Covid19 -potilasta ilman asianmukaista suojautumista. Ajantasainen altistumisen määritelmä löytyy THL:n sivulta Toimenpideohje epäiltäessä koronaviruksen COVID-19 aiheuttamaa infektiota.

Jos työyhteisössä jollakin on Covid19-tartunta, niin työssä tapahtuvaksi altistukseksi voidaan laskea esimerkiksi kohtaamiset sosiaalitiloissa ja kahvihuoneessa tai tuotantolinjalla vierekkäin työskentely. Jos työkaveria ei kohtaa työpäivän aikana vaan esimerkiksi illalla kuntosalilla, niin silloin altistuminen ei johdu työstä, eikä sitä kirjata tähän luetteloon. 

Mitä tietoja luetteloon pitää kirjata?

Altistuneiden työntekijöiden luetteloon on merkittävä:

  1. altistuneen työntekijän nimi ja ammatti
  2. työpaikan toimiala ja se, mitä työtä on tehty 
  3. tiedot altistumista aiheuttaneesta biologisesta tekijästä siltä osin, kun on tiedossa
  4. kuvaus siitä, miten ja milloin altistuminen tapahtui.

Saako luetteloa pitää, vaikka siinä on henkilö- ja terveystietoja?

Kyllä. Työturvallisuuslaissa on säädetty, että luetteloa on pidettävä salassapitosäädösten estämättä. 

Ketkä saavat nähdä luettelon?

Luettelo altistuneista muodostaa henkilörekisterin, joten se ei voi olla vapaasti kaikkien nähtävillä. Luettelon voi pyytää nähtäväkseen työsuojeluviranomainen, työterveyshuolto, kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri sekä työpaikan työsuojeluhenkilöstö. Yksittäisellä työntekijällä on oikeus nähdä itseään koskevat tiedot.

Voiko työntekijä kieltää tietojensa kirjaamisen luetteloon?

Ei voi, sillä luettelon pitäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus (Työturvallisuuslaki 738/2002, 40a §). 

Kuinka kauan luetteloa on säilytettävä?

Luetteloa on säilytettävä vähintään 10 vuotta ja erikseen määritellyissä tapauksissa 40 vuotta. Covid19-altistumisten osalta säilytysvelvollisuus on 10 vuotta. Säilytysaika on määritelty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa biologisten tekijöiden luokituksesta (748/2020).

Miksi luettelointi on tärkeää?

Ajantasaisen luettelon avulla työnantaja voi seurata altistumisten kokonaistilannetta ja arvioida työsuojelutoimenpiteiden riittävyyttä. Luettelon tietoja käytetään esimerkiksi ammattitautitapausten selvittämiseen ja pysyvien tai piilevien sairauksien sekä vakavien pitkäaikaisten jälkivaikutusten seurannassa. Työsuojeluviranomainen käyttää luetteloa muun muassa sen arvioimiseen, ovatko työpaikalla käytetyt keinot altistumisen estämiseen ja vähentämiseen olleet tehokkaita. Myös tartuntatautiviranomainen voi tarvita luetteloa.

Miten luettelon pitämistä valvotaan?

Työsuojelutarkastajat valvovat biologisten tekijöiden hallintaa työpaikoilla. Valvonnassa keskitytään erityisesti siihen, miten työpaikat ovat tunnistaneet biologiset vaarat ja arvioineet niiden riskit sekä toteuttaneet altistumista vähentävät toimenpiteet ja seuranneet niiden vaikuttavuutta. Altistuneiden luettelo on yksi valvottavista asioista. 

Covid19-epidemian vuoksi tarkastuksia tehdään myös toimialoille, joilla biologisia tekijöitä ei ole aiemmin juuri huomioitu, kuten kuljetusalalle, kouluihin ja kaupan alalle. Tarkastuksia tehdään koko maassa. 

 

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Arja-Liisa Sikiö, etunimi.sukunimi@avi.fi
Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Tyosuojelu.fi > Biologiset tekijät
Tyosuojelu.fi > Kysymyksiä ja vastauksia koronasta ja työsuojelusta