Kysymyksiä ja vastauksia koronasta ja työsuojelusta

Biologiset tekijät - Korona

Kysymykset on jaettu aiheittain seuraavien otsikoiden alle:

Lomautus | Valmiuslaki | Hätätyö | Lapsen hoito | Koeaika | Takaisinottovelvollisuus | Ulkomaalaisasiat | Kesäloma | Kesätyö | Ulkomaanmatka | Riskien arviointi | Altistuneiden työntekijöiden luettelo | Ammattitauti | Riskiryhmät | Työsuojeluvalvonta Etätyö ja läsnäolo työpaikalla | Koulut ja päiväkodit | Rakennustyömaat ja yhteiset työpaikat | AsbestityötSuojaimet Taukotilat | Hyödyllisiä linkkejä | Lainsäädäntö 

Mikäli et löydä vastausta täältä, voit soittaa työsuojeluviranomaisen puhelinneuvontaan.

Lomautus

Työnantajan mahdollisuus tarjota työtä vähenee koronaviruksen myötä. Voiko työnantaja lomauttaa työntekijän?

Kyllä voi, jos työsopimuslain tarkoittamat taloudelliset ja tuotannolliset perusteet täyttyvät.

Työsopimuslain tilapäisen muutoksen perusteella lomautuksen toteuttamisessa voidaan noudattaa viiden päivän ilmoitusaikaa. Koronatilanteen vuoksi myös työehtosopimuksissa on poikkeavia säännöksiä, joten työehtosopimuksen määräykset on syytä tarkastaa työntekijä- ja työnantajajärjestöjen verkkosivuilta. Lomautusilmoitusaikana työskennellään normaalisti, ja työnantajan pitää maksaa tältä ajalta palkka. Työpaikoilla, joissa on yli 20 työntekijää, tulee myös noudattaa yhteistoimintalain mukaisia menettelyjä lomautuksen osalta. Yhteistoimintamenettelyihin liittyvissä kysymyksissä voi ottaa yhteyttä Yhteistoiminta-asiamieheen. Yhteystiedot löytyvät verkkosivulta https://tem.fi/yhteistoiminta-asiamies.


Voivatko työnantaja ja työntekijä sopia, että lomautus alkaa heti?

Voivat. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia määräaikaisesta lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi. Tällöin on kuitenkin hyvä huomata, että sopimuksella saattaa olla vaikutusta työntekijän työttömyysturvaan.

Työsopimuslaissa säädetystä lomautusilmoitusajasta voidaan sopia toisin myös työehtosopimuksissa. 1.4.2020 voimaan tulleen työsopimuslain muutoksen myötä ilmoitusaika on 5 päivää. Ilmoitusajan tarkoituksena on turvata työntekijälle palkka tältä ilmoitusajalta. Sillä, että lomautuksen osalta noudatetaan työsopimuslain tai työehtosopimuksen mukaisia ilmoitusaikoja on merkitystä siihen, milloin alkaa työntekijän oikeus työttömyysetuuteen lomautuksen ajalta.

Oikeudesta työttömyysetuuteen lomautuksen ajalta löytyy lisätietoa TE-palveluiden sivuilta: Toimi näin, jos sinut lomautetaan.


Sain lomautusilmoituksen, jossa ilmoitusaika oli 14 päivää. Nyt työnantaja tarjoaa uutta lomautusilmoitusta, jossa lomautus alkaakin jo 5 päivän päästä. Onko tämä oikein?

Riippuu siitä, minkä työnantajan palveluksessa työskentelet. Normaalitilanteessa ilmoitusaika on 14 päivää. Koronatilanteen johdosta tehdyn työsopimuslain ja merityösopimuslain tilapäisessä muutoksessa ilmoitusaikaa on kuitenkin lyhennetty 5 päivään. Tämä lakimuutos ei kuitenkaan koske valtiota, kuntaa, kuntayhtymää, Kelaa, Ahvenanmaan maakuntahallitusta, eikä evankelisluterilaista tai ortodoksista kirkkoa näiden toimiessa työnantajana, vaan nämä työnantajat noudattavat edelleen 14 päivän ilmoitusaikaa. Mikäli sinulle on jo ennen lakimuutosta annettu lomautusilmoitus, sinut voidaan lakimuutoksen voimaantulon jälkeen lomauttaa noudattaen viiden päivän ilmoitusaikaa, kunhan työnantajasi ilmoittaa sinulle lomautusilmoitusajan lyhentämisestä viimeistään lomautuksen alkamista edeltävänä päivänä. Lakimuutos on voimassa 31.12.2020 asti.

Muutoksia ilmoitusajan pituuteen on tehty myös työehtosopimuksiin, joten tarkastathan sinua koskevan ilmoitusajan pituuden oman alasi työnantaja- ja työntekijäliittojen sivuilta. 


Voiko työnantaja lomauttaa määräaikaisen työntekijän?

Riippuu siitä, minkä työnantajan palveluksessa työntekijä työskentelee. Normaalisti määräaikaista työntekijää ei voi lomauttaa, paitsi jos hän työskentelee vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa myös vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä. Koronatilanteen johdosta tehdyn työsopimuslain ja merityösopimuslain tilapäisen muutoksen perusteella työnantaja saa kuitenkin lomauttaa myös määräaikaisen työntekijän. Tämä poikkeus ei kuitenkaan koske valtiota, kuntaa, kuntayhtymää, Kelaa, Ahvenanmaan maakuntahallitusta, eikä evankelisluterilaista tai ortodoksista kirkkoa näiden toimiessa työnantajana, vaan nämä työnantajat noudattavat normaalisääntöä.

Lakimuutos on voimassa 31.12.2020 asti.

Valmiuslaki

Missä töissä työnantaja voi poiketa työsopimuslain, vuosilomalain ja työaikalain säännöksistä koronan takia?

Ei enää missään. Kun valmiuslaki oli voimassa, terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa saatiin poiketa esimerkiksi ylitöiden enimmäismääristä ja vuosilomia saatiin siirtää. 16.6.2020 alkaen näin ei voida enää toimia. 

Hätätyö

Voiko koronaepidemian perusteella määrätä työntekijät tekemään hätätyötä?

Vain, jos hätätyön edellytykset täyttyvät. Työaikalain mukaisen hätätyön teettäminen edellyttää ennalta arvaamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantumiseen. Pelkästään se, että käsillä oleva epidemia saattaa johtaa mainittuihin seurauksiin, ei riitä hätätyön perusteeksi.

Työnantajan tulee käytettävissään olevin keinoin varautua vallitseviin olosuhteisiin. Mikäli yhtäaikaiset sairauspoissaolot tai muut ennalta-arvaamattomat tilanteet uhkaavat johtaa edellä mainittuihin seurauksiin, saattavat hätätyön edellytykset täyttyä. Epidemia saattaa rajoittaa työnantajan varautumismahdollisuutta, ja siksi hätätyö saattaa tulla kyseeseen tavanomaista herkemmin.

Mikäli työnantaja päätyy teettämään hätätyötä, siitä tulee tehdä ilmoitus työntekopaikan aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle; yhteystiedot löytyvät täältä. Ilmoitukseen on hankittava luottamusmiehen tai muun henkilöstön edustajan lausuma.

Hätätyön teettämiseen liittyvää ohjeistusta löydät sivuilta Hätätyö.

Lapsen hoito

Onko työntekijällä oikeus saada palkkaa, jos hän joutuu koronan takia jäämään kotiin hoitamaan lasta?

Riippuu siitä, mitä asiasta on sovittu oman alasi työehtosopimuksessa.

Mikäli lapsesi on määrätty karanteeniin tai hän on karanteeninomaisissa olosuhteissa esim. altistumisepäilyn vuoksi, on poissaolosi työpaikalta työsopimuslain mukaan lähtökohtaisesti palkatonta. Työehtosopimuksissa saattaa olla muita määräyksiä, joten tarkista siis asia työsuhteessasi sovellettavasta työehtosopimuksesta. Voit mahdollisuuksien mukaan sopia etätyöjärjestelyistä, jolloin sinulla on oikeus palkkaan. Sinulla voi kuitenkin olla mahdollisuus saada tartuntatautipäivärahaa, mikäli lapsesi on alle 16-vuotias ja olet karanteenin vuoksi estynyt tekemään työtäsi. Lisätietoja tartuntatautipäivärahasta saat Kelan sivuilta.

Mikäli lapsesi sairastuu, voit olla pois työstä enintään neljä työpäivää kerrallaan alle kymmenvuotiaan lapsen hoitamiseksi. Työsopimuslain mukaan tämä on kuitenkin palkatonta poissaoloa. Useimmissa työehtosopimuksissa on tästä poikkeavia määräyksiä, joten tarkista poissaolon palkallisuus työsuhteessasi sovellettavasta työehtosopimuksesta. Joissain työehtosopimuksissa ikäraja on myös nostettu 12 vuoteen. Jos olet sopinut työnantajasi kanssa, että teet tänä aikana etätyötä, on sinulla oikeus saada palkkaa tehdyltä työajalta.

Huomaathan myös, että mikäli olet joutunut ennen 13.5. jäämään palkattomalle vapaalle hoitamaan lastasi, voit olla oikeutettu Kelan maksamaan väliaikaiseen epidemiatukeen.

Koeaika

Voiko työsopimuksen purkaa koeajalla koronaan vedoten?

Kyllä, kunhan muut perusteet täyttyvät. Normaalisti työsopimusta ei voida purkaa tuotannollisin tai taloudellisin perustein, mutta koronatilanteen johdosta tehdyn työsopimuslain ja merityösopimuslain tilapäisen muutoksen perusteella työnantaja saa purkaa työsopimuksen koeajalla myös näillä perusteilla. Purkuoikeus ei kuitenkaan koske valtiota, kuntaa, kuntayhtymää, Kelaa, Ahvenanmaan maakuntahallitusta, eikä evankelisluterilaista tai ortodoksista kirkkoa näiden toimiessa työnantajana.

Työnantaja ei saa purkaa työsopimusta, jos työntekijän voi sijoittaa tai kouluttaa toisiin tehtäviin, jos työantaja on vastikään tai heti koeaikapurun jälkeen palkannut lisää työntekijöitä samankaltaisiin tehtäviin, tai jos töiden uudelleenjärjestely ei tosiasiassa ole aiheuttanut töiden vähenemistä. Lakimuutos on voimassa 31.12.2020 asti.


Olen vielä koeajalla ja työantajani lomautti minut, piteneekö koeaikani lomautuksen takia? 

Ei. Työnantaja voi tietyin edellytyksin pidentää koeaikaa työntekijän perhevapaan tai työkyvyttömyyden takia, mutta ei lomautuksen takia. 

Takaisinottovelvollisuus

Pitääkö työnantajan ottaa minut myöhemmin takaisin töihin, jos hän korona-aikana irtisanoo minut työn vähentymisen vuoksi?

Kyllä, jos sinut on irtisanottu tuotannollisin tai taloudellisin perustein ja olet edelleen työttömänä työnhakijana, kun entinen työnantajasi tarvitsee uutta työvoimaa vastaaviin tehtäviin. Tällöin työnantajan on 9 kuukauden ajan työsuhteen päättymisestä tarjottava sinulle työtä.

Koronatilanteen johdosta tehdyn työsopimuslain ja merityösopimuslain tilapäisessä muutoksessa työnantajan takaisinottovelvollisuutta on pidennetty 9 kuukauteen. Normaalisti tämä aika työsopimuslain mukaan on 4 kuukautta – tai 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Muutos ei kuitenkaan koske valtiota, kuntaa, kuntayhtymää, Kelaa, Ahvenanmaan maakuntahallitusta, eikä evankelisluterilaista tai ortodoksista kirkkoa näiden toimiessa työnantajana. Näiden työnantajien osalta takaisinottovelvollisuus on sama kuin aiemmin. Pidennetty takaisinottovelvollisuus koskee lain voimassaoloaikana (1.4.2020- 31.12.2020) irtisanottuja työsopimuksia.

Ulkomaalaisasiat

Minulla on työntekijän oleskelulupa kokin työhön, mutta minut on koronatilanteen takia lomautettu. Voinko ottaa vastaan minulle tarjottua maataloustyötä?  

Kyllä voit. Lokakuun loppuun saakka (31.10.2020) on voimassa poikkeussäädös, joka koskee maataloustyötä ja muutamia muita välttämättömäksi määriteltyjä tehtäviä. Poikkeussäädöksen mukaan oleskeluluvalla tai kausityölain mukaisilla luvilla oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset voivat vaihtaa työnantajaa ja ammattialaa ilman jatkoluvan hakemista, jos kysymys on tällaisesta välttämättömästä tehtävästä. Lisätietoa saat työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.

Katso myös Maahanmuuttoviraston (Migri) sivuilta Usein kysytyt kysymykset kohdasta ”Työnantajan ja ammattialan vaihtaminen poikkeusolojen aikana


Yrityksessäni työskentelee lähetettyjä työntekijöitä, jotka eivät pääse pois Suomesta. Saavatko he jatkaa työskentelyä kauemmin kuin kolmen kuukauden ajan?  

Eivät saa. Lähetettyjä työntekijöitä koskeviin lakeihin ei ole tehty muutoksia, joten heitä koskevat samat säännöt kuin normaalisti. Mikäli lähetetty työntekijä haluaa työskennellä Suomessa kauemmin kuin kolme kuukautta, tulisi hänelle hakea työntekijän oleskelulupa. 

Kesäloma

Voiko työnantaja siirtää jo myönnettyä kesälomaa koronatilanteen vuoksi? 

Tämä ei poikkeusolojen lakattua ole enää mahdollista edes terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa. 

 

Miten lomautus vaikuttaa vuosilomaan?

Vuosiloma pidetään suunnitellun mukaisesti, vaikka yrityksessä alkaisivat lomautukset. Vuosiloma voidaan pitää myös kesken lomautuksen, jolloin työntekijällä on oikeus vuosilomapalkkaan, mutta ei työttömyysetuuteen.

Lomarahan maksaminen ei perustu lakiin, vaan työehtosopimukseen tai työsopimukseen, joten tämä asia pitää tarkistaa sovellettavasta työehtosopimuksesta tai työsopimuksesta.

Kesätyö

Voiko työnantaja perua jo sovitun kesätyön koronan takia?

Määräaikaista työsopimusta ei voi perua, vaikka tilanne olisi muuttunut. Suullinen työsopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinen. Määräaikaista työsopimusta ei voi myöskään irtisanoa, ellei irtisanomisesta ole sovittu työsopimusta tehtäessä. Myöskään työsuhteen purkua (koeaikapurkuna tai tavallisena purkuna) ei voi tehdä ennen työnteon aloittamista.

Tässä epidemiatilanteessa myös kesätyöntekijän lomauttaminen on mahdollista (ks. kohta Lomautus).

Ulkomaanmatka

Voiko työnantaja velvoittaa työntekijän töihin heti ulkomaanmatkalta palattua?

Riippuu siitä, missä työntekijä on ollut matkalla. Omaehtoista 14 päivän mittaista karanteenia suositellaan yhä kaikille Suomeen saapuville, jotka tulevat ns. riskimaista. Ajantasainen tieto matkustussuosituksista löytyy ulkoministeriön sivulta.

Omaehtoisessa karanteenissa tulee 14 vuorokauden ajan rajoittaa tarpeettomia lähikontakteja. Omaehtoisen karanteenin aikana työntekijän ei suositella menevän työpaikalle. Työnantajan tulee arvioida tartuntariski ja muuttaa tarvittaessa työtehtäviä 14 vuorokauden ajan maahan saapumisesta työyhteisön turvallisuuden varmistamiseksi. Työntekijä voi esimerkiksi tehdä etätöitä. Mikäli työtehtävien muuttaminen tai etätyö ei ole mahdollista, voi työntekijä sopia vuosiloman tai muiden vapaiden käytöstä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, kyse voi olla työn estymisestä työntekijästä johtuvasta syystä, jolloin työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta.

Sosiaali- ja terveysministeriö on tiedottanut, että riskimaista saapuvia ihmisiä voidaan tietyin edellytyksin määrätä myös viralliseen tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin. Karanteenissa oleva henkilö ei saa mennä työpaikalleen, vaan hänen tulee rangaistuksen uhalla noudattaa karanteenipäätöstä. Lue aiheesta lisää kohdasta Etätyö ja läsnäolo työpaikalla > "Voiko työnantaja määrätä työntekijän työpaikalle, jos työntekijä on karanteenissa?".


Tuleeko työnantajan maksaa palkkaa, jos työntekijä on ulkomaanmatkansa takia omaehtoisessa karanteenissa tai karanteenissa ja ei voi tulla töihin?

Asia on arvioitava tapauskohtaisesti. Siihen vaikuttaa muun muassa se, onko työntekijä ollut työmatkalla vai vapaa-ajan matkalla ja mihin matka on kohdistunut. On huomioitava, että vastaavia tilanteita ei ole aiemmin ollut eikä siksi myöskään oikeustapauksia. Viime kädessä tulkinta tehdään vasta tuomioistuimissa, jos kiistanalaiset asiat etenevät oikeusprosesseihin.

Jos työntekijä on ollut työmatkalla ja on sen jälkeen omaehtoisessa karanteenissa, on työntekijällä lähtökohtaisesti oikeus palkkaan. Mikäli työntekijä työmatkan jälkeen määrätään karanteeniin, voi työnantaja saada korvausta maksetusta palkasta Kelalta (tartuntatautipäiväraha).

Mikäli työntekijä on ollut vapaa-ajan matkalla maassa, josta saapuessa suositellaan omaehtoista karanteenia, tulee työnantajan kanssa sopia toimintatavoista kahden viikon ajan matkalta paluun jälkeen. Työpaikalle menemistä ei suositella. Työntekijä voi tehdä etätöitä tai sopia vuosiloman tai muiden vapaiden käytöstä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, kyse voi olla työn estymisestä työntekijästä johtuvasta syystä, jolloin työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta.

Yllä kerrottu perustuu työsopimuslain määräyksiin. Työehtosopimuksissa voi myös olla tarkentavia määräyksiä palkanmaksuvelvollisuudesta. Valtion ja kunnan virkamiesten osalta tilanne on hieman eri, sillä heitä koskevissa palvelussuhdelaeissa ei ole säännöstä palkanmaksuvelvollisuudesta tilanteessa, jossa työ estyy virkamiehestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi.

Riskien arviointi

Onko työnantajan huomioitava koronavirus työpaikan riskien arvioinnissa?

On. Työpaikoilla tulee päivittää vaarojen selvitys ja riskien arviointi koronavirustilanne huomioiden. Työnantajan tulee laatia tarvittavat ohjeet ja menettelytavat koronatilanteeseen liittyen.

Lisätietoa siitä, mitä riskienarvioinnissa on huomioitava koronatilanteessa, löytyy sosiaali- ja terveysministeriön ohjeessa työpaikoille: Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet työntekijöille, jotka ovat alttiita koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin vakavammille muodoille.


Mitä toimenpiteitä työnantajan pitää tehdä riskin arvioinnin perusteella epidemiatilanne huomioiden?

Työnantajan on huolehdittava edelleen tarvittavista toimenpiteistä altistumisvaaran rajoittamiseksi, vaikka poikkeusolot eivät ole enää voimassa. Koronavirustilanteessa ensisijaisena toimenpiteenä työntekijän altistumisen estämiseksi on henkilökontaktien välttäminen. Työnantajan on arvioitava työpaikalle saapumisen tarpeellisuus työntekijöiden terveyden näkökulmasta. Yksi tapa välttää kontakteja on työn tekeminen etänä, ja jos tämä ei ole mahdollista, on työ työpaikalla järjestettävä olosuhteiltaan sellaiseksi, että riski altistumiselle on minimoitu. Näitä toimenpiteitä voi olla mm. tehostettu siivous, hygieniaohjeet työntekijöille, pisaratartuntoja estävien suojaseinien käyttäminen, työntekijöiden ohjeistaminen korona-altistumisten välttämiseksi ja ohjeiden antaminen tilanteisiin, joissa altistumista tai sairastumista epäillään sekä erilaiset työvuorojärjestelyt. Suositeltava toimenpide on myös se, että työpaikalla ei tarpeettomasti keräännytä taukotiloihin.

Jos tartuntariski työssä on merkittävästi kohonnut, on käytettävä henkilönsuojaimia kuten hengityksen suojaimia, suojakäsineitä, suojalaseja ja tarvittaessa suoja-asuja. Henkilösuojainten huollosta, puhdistamisesta ja vaihtamisesta on huolehdittava jatkuvasti.

Altistuneiden työntekijöiden luettelo

Täytyykö työnantajan pitää luetteloa koronavirukselle työssä altistuneista työntekijöistä?

Kyllä, jos voidaan todeta, että altistus on tapahtunut nimenomaan työssä. 

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on pidettävä luetteloa niistä työntekijöistä, jotka ovat altistuneet työssä vakavaa vaaraa tai sairautta aiheuttaville biologisille tekijöille. Tämä velvollisuus koskee vaaraluokkaan 3 ja 4 luokiteltuja biologisia tekijöitä. Työsuojeluviranomainen tulkitsee tämän uuden koronaviruksen kuuluvan luokkaan 3, eli samaan luokkaan kuin SARS-koronavirukset. 

Luetteloa tulee pitää, mikäli voidaan todeta, että työntekijä on työssään ollut kontaktissa koronavirustartunnan saaneeseen henkilöön tai koronavirusta sisältävään materiaaliin. Pelkkä mahdollisuus altistumiselle työssä ei vielä synnytä työnantajalle luettelonpitovelvollisuutta.

Vaaraluokat kuvataan valtioneuvoston asetuksessa työntekijöiden suojelemiseksi biologisista tekijöistä aiheutuvilta vaaroilta (3 §).

Ammattitauti

Voidaanko koronavirustartunta korvata ammattitautina? 

Kyllä, jos työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiset edellytykset täyttyvät. Työsuojeluviranomainen ei ole toimivaltainen määrittelemään ammattitauteja tai ottamaan kantaa edellytysten täyttymiseen. Vakuutusyhtiö päättää, korvataanko sairaus ammattitautina. Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka todennäköisesti on aiheutunut työntekijälle pääosin altistumisesta fysikaaliselle, kemialliselle tai biologiselle tekijälle esimerkiksi työnteon yhteydessä tai työntekopaikan alueella.

Jos lääkäri epäilee ammattitautilaissa tarkoitettua ammattitautia tai työstä johtuvaa muuta työperäistä sairautta, hänen on viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä tehtävä asiasta ilmoitus aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle. Työsuojelun vastuualueen tarkastaja voi ilmoituksen perusteella ottaa yhteyttä sairastuneeseen ja pyytää lupaa käsitellä asiaa työpaikalla työnantajan kanssa. Käsittelyn tarkoituksena on vaikuttaa työoloihin siten, että vastaavia tapauksia ei pääse enää syntymään. 

Lisätietoa aiheesta Tapaturmavakuutuskeskuksen sivuilla: Koronaviruksen aiheuttaman sairauden korvaaminen ammattitautina.

Riskiryhmät

Miten riskiryhmät on huomioitava työssä?

Työnantajan on arvioitava, onko työntekijällä muuhun väestöön verrattuna kohonnut riski saada koronavirustartunta työssä. Riskin arvioinnissa on otettava huomioon lähikontaktien määrä, kesto, todennäköisyys sille, että lähikontaktilla on tartunta sekä suojautumisen mahdollisuus. Tarvittaessa työnantajan on riittävän asiantuntemuksen varmistamiseksi käytettävä riskinarvioinnissa apuna työterveyshuoltoa.

Jos tartuntariski on merkittävästi kohonnut, on työnantajan ryhdyttävä työsuojelullisiin toimenpiteisiin. Ensisijaisena toimenpiteenä työntekijän altistumisen estämiseksi on sosiaalisten kontaktien välttäminen tai kontaktien määrän rajaaminen. Mikäli työn luonteen vuoksi sosiaalisia kontakteja ei voida välttää, on arvioitava, voidaanko riskiä pienentää riittävästi suojausratkaisuilla.

Riittävien toimenpiteiden arvioinnissa korostuu työnantajan velvollisuus yhdessä työterveyshuollon kanssa arvioida, miten riskiryhmään kuuluva työntekijä voi työskennellä turvallisesti. Jos riskiä ei voida työssä muun muassa suojaustoimenpiteillä alentaa riittävän alhaiseksi, on työntekijälle pyrittävä järjestämään muuta työtä, jossa vastaavaa tartuntariskiä ei ole.

Tarkempaa tietoa siitä, mitä riskienarvioinnissa on huomioitava koronatilanteessa, löytyy sosiaali- ja terveysministeriön ohjeesta työpaikoille: Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet työntekijöille, jotka ovat alttiita koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin vakavammille muodoille.


Pitääkö riskiryhmään kuuluvalle työntekijälle maksaa palkkaa, jos hän ei voi tehdä omaa työtään koronaepidemian takia? 

Riippuu tilanteesta. Mikäli työntekijälle terveydelle aiheutuu vaaraa hänen omassa työtehtävässään, tulee työnantajan ryhtyä toimenpiteisiin vaaran ehkäisemiseksi. Jos työnantajalla on tarjota työntekijälle muuta työtä, josta ei aiheudu vastaavaa vaaraa tämän terveydelle, voi hän ensisijaisesti tehdä niin. Jos työnantajalla ei ole tarjota työsopimuksessa sovittua työtä, voi työnantaja sopia työntekijän kanssa myös muunlaisista työtehtävistä. Työntekijälle voidaan myös osoittaa koulutusta. 

Jos lääkäri toteaa, että työntekijä on sairauden takia työkyvytön, maksetaan työntekijälle TES:in ja työsopimuslain määräysten mukaisesti palkkaa sairausajalta normaalisti.

Työnantaja voi myös sopia työntekijöiden lomien, saldovapaiden ja vastaavien vapaiden pitämisestä vuosilomalaki ja työehtosopimukset huomioiden.

Mikäli mikään näistä vaihtoehdoista ei sovi työntekijän tilanteeseen, riippuu työnantajan palkanmaksuvelvollisuus siitä, katsotaanko poissaolon johtuvan työntekijästä vai työnantajasta. Tältä osin on huomioitava, että vastaavia tilanteita ei ole aiemmin ollut eikä siksi myöskään oikeustapauksia. Viime kädessä tulkinta tehdään vasta tuomioistuimissa, jos kiistanalaiset asiat etenevät oikeusprosesseihin.

Riskiryhmään kuuluvien mahdollisuutta työskentelyyn kannattaa arvioida yhdessä työterveyshuollon kanssa. Katso myös yllä oleva vastaus kysymykseen ”Miten riskiryhmät on huomioitava työssä?”.

Työsuojeluvalvonta

Valvooko työsuojeluviranomainen, että hallituksen koronalinjauksia noudatetaan työpaikoilla?

Työsuojeluviranomainen ei lähtökohtaisesti valvo hallituksen linjausten noudattamista, mutta se valvoo, että työskentely työpaikalla on turvallista ja terveellistä myös tässä koronavirusepidemian tilanteessa.

Etätyö ja läsnäolo työpaikalla

Voiko toimistotyössä työnantaja velvoittaa työntekijöitä saapumaan työpaikalle, vai pitääkö työnantajan suostua etätyöhön?

Hallitus on 13.8. tehnyt periaatepäätöksen etätyön suosittelemisesta työtehtävien niin salliessa niillä alueilla, joilla koronavirustartuntojen todetaan olevan lisääntymässä.

Työnantajan on arvioitava työpaikalle saapumisen tarpeellisuus työntekijöiden terveyden näkökulmasta. Työnantajan vastuulla on työturvallisuuslain perusteella huolehtia tartuntariskin minimoimisesta työssä. Se tapahtuu tehokkaimmin rajaamalla tarpeettomia kontakteja työntekijöiden välillä. Toimistotyössä helpoin ja varmin tapa välttää kontakteja on etätyön tekeminen. Työnantaja vastaa työntekijöiden turvallisuudesta myös silloin, jos hän velvoittaa työntekijät saapumaan toimistolle. Jos työnantaja sallii tai velvoittaa työntekijöitä saapumaan toimistolle, on työntekijöille tällöin annettava ohjeistus siitä, miten työ suoritetaan tartuntariski välttäen esimerkiksi huomioimalla turvavälit.


Voiko työpaikan työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies passittaa flunssaoireisen työntekijän kotiin?

Työsuojeluvaltuutettu voi, jos siihen on painavat perusteet. Luottamusmiehellä ei vastaavaa oikeutta ole. 

Työsuojeluvaltuutettu voi keskeyttää työn, jos työstä aiheutuu välitöntä ja vakavaa vaaraa työntekijän hengelle tai terveydelle. Kynnys työn keskeyttämiseen on korkea. Tällainen tilanne saattaisi koronan kohdalla tulla kyseeseen esimerkiksi, jos oireileva työntekijä työskentelee kontaktissa riskiryhmään kuuluvan työntekijän kanssa.

Työsuojeluvaltuutetun tulee ilmoittaa työn keskeyttämisestä työnantajalle. Sairastunutta tulee kehottaa poistumaan työpaikalta ja ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon tai julkiseen terveydenhuoltoon. Koronavirustartuntaa epäiltäessä ei tule mennä suoraan vastaanotolle.

Luottamusmiehellä ei ole vastaavaa lakiin perustuvaa oikeutta keskeyttää työtä.


Voiko työnantaja määrätä työntekijän työpaikalle, jos työntekijä on karanteenissa?

Ei voi. Mikäli lääkäri on määrännyt työntekijän tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin, tulee työntekijän rangaistuksen uhalla noudattaa karanteenipäätöstä. Tällöin kyseessä on hänestä itsestään ja työnantajasta riippumaton pakottava syy, joka estää työpaikalle saapumisen. Tämä tilanne työntekijän pitää saattaa työnantajan tietoon. Työnantaja on puolestaan velvollinen huomioimaan tässä tilanteessa myös toisten työntekijöiden turvallisuuden työssä. Mikäli työntekijä pystyy tekemään etätöitä, voi työnantaja kuitenkin edellyttää työntekijän työskentelevän myös karanteenin aikana.

Koulut ja päiväkodit

Miten työntekijöitä tulee suojata koronatartunnalta kouluissa ja päiväkodeissa?

Työnantajan on varmistettava opetuksen ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden turvallisuus esimerkiksi kontaktien määrän minimoimisella, hyvällä yskimis- ja käsihygienialla sekä huomioimalla riskiryhmät.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ovat laatineet ohjeen opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana

Katso myös ohje Työntekijöiden paluu työhön peruskouluissa. Ohjeen ovat tehneet yhteistyössä KT Kuntatyönantajat, Kuntaliitto, Sivistystyönantajat, OAJ, Helsingin yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Työterveyslaitos.

Katso lisätietoa myös tältä sivulta kohdista Riskien arviointi ja Riskiryhmät.

Rakennustyömaat ja yhteiset työpaikat

Mitä rakennustyömaalla tai muulla yhteisellä työpaikalla tulee tehdä koronaviruksen leviämisen estämiseksi?

Rakennustyömailla ja muilla yhteisillä työpaikoilla työskenneltäessä ensisijaisena toimenpiteenä tulisi olla henkilökontaktien välttäminen. Työpaikalla tehtävät työt tulisi suunnitella ja toteuttaa siten, että työpaikalla työskentelevät työntekijät eivät ole tarpeettomasti kosketus- tai lähikontaktissa toisiinsa.

Yhteisellä työpaikalla tulee kiinnittää erityistä huomiota henkilöstötilojen ja muiden tilojen jatkuvaan siivoukseen. Rakennustyömaan päätoteuttajan ja yhteisellä työpaikalla määräysvaltaa käyttävän työnantajan on huolehdittava työntekijöiden henkilöstötilojen siisteydestä siten, että tiloja siivotaan ja puhdistetaan jatkuvasti. Työntekijöiden on osaltaan huolehdittava, että he eivät tarpeettomasti aiheuta epäsiisteyttä henkilöstötiloissa. Porrastamalla työn aloitus- ja lopetusaikoja sekä ruoka- ja kahvitaukoja voidaan vähentää henkilöstötilojen yhtäaikaista henkilömäärää. 

Työpaikalla tulee varmistaa, että kaikilla siellä toimivilla työntekijöillä on mahdollisuus peseytymiseen ja erityisesti käsien pesuun. Työpaikalla olisi tässä epidemiatilanteessa tarpeellista olla hygieniaohjeet työntekijöille mm. käsien puhdistamisesta, kuivaamisesta ja muustakin hygieniasta, joka estää koronaviruksen leviämistä. Tarvittaessa työpaikalle on hankittava käsihuuhdetta työntekijöiden käytettäväksi.

Käytettäessä työpaikalla yhteiskäytössä olevia työvälineitä, olisi huolehdittava, että niitä käytettäessä koronaviruksen leviäminen ei ole mahdollista. Tässä auttaa, jos työvälineitä käyttäessä pidetään käsineitä, mikäli tämä on työturvallisuuden kannalta mahdollista. Lisäksi yhteiskäytössä olevat työvälineet olisi puhdistettava huolellisesti aina käytön jälkeen koronan leviämisen estämiseksi.

Mikäli työntekijällä tai työntekijän perheenjäsenellä on todettu koronavirus, tai työntekijä on ollut lähikontaktissa muun koronaan sairastuneen henkilön kanssa, työntekijän tulee olla viipymättä yhteydessä työnantajaansa. Työnantajan tulee olla tarvittaessa yhteydessä rakennustyömaan päätoteuttajaan tai yhteisen työpaikan määräysvaltaa käyttävään työnantajaan.

Katso myös sosiaali- ja terveysministeriön ja ympäristöministeriön tarkempi ohjeistus: Ohjeet asuinrakennusten korjaushankkeisiin koronavirusepidemian aikana.

Asbestityöt

Miten toimitaan, jos asbestityöhön ei ole saatavilla hengityksensuojaimia tai kertakäyttöhaalaria?

Asbestitöitä ei voi tehdä ilman asianmukaisia hengityksensuojaimia. Mikäli kertakäyttöisiä suojahaalareita ei ole käytettävissä, on toiminta ja työvaatetus järjestettävä siten, että purkualueelta/osastosta poistuttaessa asbestia ei kantaudu työvaatetuksen mukana osaston ulkopuolelle. Suojavaatetuksen tulee olla suojausominaisuuksiltaan asbestityöhön soveltuvat. 


Miten toimitaan, jos asbestityöhön liittyvää maskimittausta tai terveystarkastusta ei voida yleisen koronatilanteen takia tehdä?

Terveystarkastukset tai maskimittaukset on tehtävä poikkeavan tilanteen jälkeen välittömästi, kun terveystarkastuksia ja maskimittauksia tekevät tahot niitä suorittavat ja niiden teko on turvallista. Jos tarkastukset tai mittaukset liittyvät asbestipurkutyön lupiin, on asiasta sovittava erikseen lupaviranomaisen Länsi-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen kanssa.

Suojaimet

Voiko työntekijää suojaavana henkilönsuojaimena käyttää mitä tahansa suojaimia?

Jos suojaimen on tarkoitus suojata työntekijää sairastumisen vaaralta työssä eli sitä käytetään henkilönsuojaimena, käytetään vain sellaisia suojaimia, jotka täyttävät niitä koskevat vaatimukset. Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut henkilönsuojainten turvallisuusvaatimuksia koronavirustilanteen aikana. Linjaus koskee henkilönsuojaimien markkinoille saattamista: STM:n linjaus koronavirukselta suojaavien henkilönsuojainten myynnistä

Esimerkiksi asiakkaiden suojelemiseksi työssä voidaan käyttää myös muita suojaimia, joiden laatuvaatimukset ja käyttö perustuvat työnantajan riskinarviointiin. Henkilönsuojainten ja muiden suojainten eroista löytyy tietoa Työterveyslaitoksen ohjeista.


Voiko työnantaja olla hankkimatta sairaanhoitajille suojavarusteita koronavirustartunnan varalta?

Suojainten tarve riippuu työtehtävistä. Jos sairaanhoitaja tutkii tai hoitaa henkilöitä, joiden epäillään tai tiedetään saaneen koronavirustartunnan, on työnantajan hankittava hänelle tarvittavat suojaimet. Näitä ovat muun muassa suu- ja hengityssuojaimet, kasvosuojain ja suojahansikkaat. Työnantajan on huolehdittava siitä, että sairaanhoitajat osaavat käyttää suojaimia oikein.

Lisätietoa sosiaali- ja terveysministeriön ohjeessa: Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön henkilösuojainten käyttö.


Voiko työntekijä kieltäytyä asiakaspalvelutyöstä, jos työnantaja ei hanki koronalta suojaavia henkilönsuojaimia?

Vain, jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle. Tilanne on arvioitava tapauskohtaisesti.

Esimerkiksi terveydenhuollossa, jossa kohdataan virustartunnan saaneita, on välttämätöntä käyttää suojaimia ja työnantajan on ne hankittava. Jos suojaimia ei ole, työstä kieltäytyminen voi tulla kysymykseen.

Muissa asiakaspalvelutehtävissä työnantaja arvioi tapauskohtaisesti suojaimien kuten hengityssuojainten ja suojakäsineiden käytön. Tällöin, jos työstä ei katsota aiheutuvan työturvallisuuslain tarkoittamaa vakavaa vaaraa, oikeutta työstä kieltäytymiseen ei lähtökohtaisesti ole. Asiaa on kuitenkin syytä tarkastella tapauskohtaisesti huomioiden tehtävien luonne, asiakaskontaktit ja muut työolosuhteet sekä työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet. 

Työturvallisuuslain mukaan työntekijän altistuminen terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville biologisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle. Yksi keino vähentää altistumista on hankkia työntekijöille henkilösuojaimet.

Taukotilat

Voiko työnantaja koronan takia poistaa käytöstä taukotilat/sosiaalitilat?

Voi, jos työnantaja katsoo sen tarpeelliseksi estääkseen tartunnan leviämistä. Työnantaja tekee päätöksen vaarojen ja riskien arvioinnin perusteella. Työnantajan on kuitenkin huolehdittava, että työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä on työntekijöiden käytettävissä työn luonne ja kesto sekä työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen riittävät ja asianmukaisesti varustetut peseytymis-, pukeutumis- ja vaatteiden säilytystilat, ruokailu-, lepo- ja käymälätilat sekä muut henkilöstötilat.

Hyödyllisiä linkkejä

Työterveyslaitoksen ohjeita työpaikoille

Työterveyslaitoksen ohjeita työpaikoille koronavirusepidemian ehkäisyyn ja turvalliseen työhön paluuseen.

Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet
Sosiaali- ja terveysministeriön antamat viranomaisohjeet koronavirustilanteessa.

Turvallinen työhön paluu
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston suosituksia turvalliseen työhön paluuseen

Hengityssuojainten turvallisuus
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes), Työterveyslaitoksen ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean yhteistiedote: Itse tehty maski ei suojaa koronavirukselta – hengityksensuojainten pitää olla turvallisia ja taata riittävä suoja.

Ohje opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohje opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana (pdf)

Aluehallintoviraston kysymykset ja vastaukset
Työsuojeluviranomaisen tehtävää hoitavat aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet. Aluehallintovirastojen muut vastuualueet vastaavat esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimeen, oppilaitoksiin, varhaiskasvatukseen ja yleisötilaisuuksiin liittyvistä asioista. Niihin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia on koottu tälle aluehallintoviraston sivulle.

Työ- ja elinkeinoministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriön kysymyksiä ja vastauksia koronasta ja työelämästä.

Tartuntalain mukainen päiväraha

Jos haluat tietää, oletko oikeutettu tartuntalain mukaiseen päivärahaan, löydät ajankohtaista tietoa asiasta Kelan verkkosivuilta.

Lainsäädäntö

Koronaepidemian johdosta on tehty seuraavat väliaikaiset säädösmuutokset, jotka liittyvät työsuojelua tai työsuhdetta koskeviin kysymyksiin:

Laki ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta 208/2020, voimassa 31.10.2020 saakka.

Laki ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta 487/2020, voimassa 31.10.2020 saakka.

Laki kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 209/2020, voimassa 31.10.2020 saakka.

Laki kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 210/2020, voimassa 31.10.2020 saakka.

Laki kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 211/2020, voimassa 31.10.2020 saakka.

Laki työsopimuslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta 498/2020, voimassa 31.12.2020 saakka.

Laki merityösopimuslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta 499/2020, voimassa 31.12.2020 saakka.