Kysymyksiä ja vastauksia koronasta ja työsuojelusta

Biologiset tekijät - Korona

Työsuojeluviranomainen neuvoo työnantajia ja työntekijöitä työsuhteeseen ja työturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Lisäksi työsuojeluhallinto valvoo, että työnantaja noudattaa työsuhteeseen ja työturvallisuuteen liittyviä säädöksiä.

Koronavirusepidemiaan liittyviä ohjeita on kerätty näihin Usein kysyttyihin kysymyksiin. Mikäli et löydä vastausta täältä, voit soittaa työsuojeluviranomaisen puhelinneuvontaan.

Työsuojeluviranomaisen tehtävää hoitavat aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet. Aluehallintovirastojen muut vastuualueet vastaavat esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimeen, oppilaitoksiin, varhaiskasvatukseen ja yleisötilaisuuksiin liittyvistä asioista. Niihin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia on koottu tälle aluehallintoviraston sivulle.

Lomautus | Valmiuslaki | Hätätyö | Lapsen hoito | Kesäloma | Kesätyö | Ulkomaanmatka | Riskien arviointi | Työsuojeluvalvonta Etätyö ja läsnäolo työpaikalla | Suojaimet Taukotilat | Hyödyllisiä linkkejä

Lomautus

Työnantajan mahdollisuus tarjota työtä vähenee koronaviruksen ja valmiuslain myötä. Voiko työnantaja lomauttaa työntekijän?

Kyllä voi, jos työsopimuslain tarkoittamat taloudelliset ja tuotannolliset perusteet täyttyvät.

Tämänhetkisen (19.3.) lain mukaan lomautuksen toteuttamisessa tulee ottaa huomioon työsopimuslain mukainen 14 päivän, tai työsuhteessa sovellettavan työehtosopimuksen mukainen ilmoitusaika lomautuksen alkamisesta. Tältä lomautusilmoitusajalta työnantajan pitää maksaa vielä palkka. Työpaikoilla, joissa on yli 20 työntekijää, tulee myös noudattaa yhteistoimintalain mukaisia menettelyjä lomautuksen osalta. Yhteistoimintamenettelyihin liittyvissä kysymyksissä voi ottaa yhteyttä Yhteistoiminta-asiamieheen. Yhteystiedot löytyvät verkkosivulta https://tem.fi/yhteistoiminta-asiamies.

Työmarkkinajärjestöt ovat tehneet 18.3. Suomen hallitukselle esityksen lakimuutoksista mm. lomautuksiin liittyen, joten lomautukseen liittyvät säädökset voivat muuttua nopeasti. Ajantasainen tieto mahdollisista uusista työehtosopimusten määräyksistä kannattaa tarkistaa työntekijä- ja työnantajajärjestöjen verkkosivuilta.


Voivatko työnantaja ja työntekijä sopia, että lomautus alkaa heti?

Eivät voi, elleivät työmarkkinajärjestöt näin ole sopineet.

Tällä hetkellä (19.3.) työsopimuslaissa säädetystä lomautusilmoitusajasta voidaan sopia toisin vain työehtosopimuksissa. Lain mukaan tämä lomautusilmoitusajasta poikkeaminen ei siis ole toisin sovittavissa työantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. Ilmoitusajan tarkoituksena on turvata työntekijälle palkka tältä ilmoitusajalta. Sillä, että lomautuksen osalta noudatetaan työsopimuslain tai työehtosopimuksen mukaisia ilmoitusaikoja on merkitystä siihen, milloin alkaa työntekijän oikeus työttömyysetuuteen lomautuksen ajalta. Oikeudesta työttömyysetuuteen lomautuksen ajalta löytyy lisätietoa TE-palveluiden sivuilta.

Työmarkkinajärjestöt ovat tehneet 18.3. Suomen hallitukselle esityksen lakimuutoksista mm. lomautuksiin liittyen, joten lomautukseen liittyvät säädökset voivat muuttua nopeasti. Ajantasainen tieto mahdollisista uusista työehtosopimusten määräyksistä kannattaa tarkistaa työntekijä- ja työnantajajärjestöjen verkkosivuilta.


Sain lomautusilmoituksen, jossa ilmoitusaika oli 14 päivää. Nyt työnantaja tarjoaa uutta lomautusilmoitusta, jossa lomautus alkaakin jo 5 päivän päästä. Onko tämä oikein?

Riippuu siitä, millä alalla työskentelet. Joillakin aloilla lomautuksen ilmoitusaikaa lyhennettiin työehtosopimuksissa koronatilanteen takia. Tällöin työnantaja voi lyhentää ilmoitusaikaa. Ajantasaisen tiedon oman alasi osalta saa työnantaja- ja työntekijäliittojen sivuilta.

Jos alallasi ei ole työehtosopimusta, ilmoitusaika muuttuu vasta, kun asiasta on säädetty työsopimuslaissa. Tällä hetkellä ei ole tarkkaa tietoa siitä, milloin muutokset tulevat voimaan. Päivitämme tiedon tähän vastaukseen, kun laki on muuttunut.


Voiko työnantaja lomauttaa määräaikaisen työntekijän?

Lähtökohtaisesti ei voi. Määräaikaisen työntekijän voi lomauttaa vain, jos hän toimii sellaisen työntekijän sijaisena, jonka työnantaja voisi lomauttaa.

Työmarkkinajärjestöt ovat tehneet 18.3. Suomen hallitukselle esityksen lakimuutoksesta, jossa mahdollistettaisiin myös määräaikaisen työntekijän lomauttaminen. Ajantasainen tieto kannattaa tarkistaa työntekijä- ja työnantajajärjestöjen verkkosivuilta.

Valmiuslaki

Missä töissä työnantaja voi poiketa työsopimuslain, vuosilomalain ja työaikalain säännöksistä koronan takia?

Valtioneuvoston säätämät väliaikaiset poikkeukset koskevat terveydenhuoltoa ja sosiaalitointa, pelastustointa, hätäkeskustoimintaa ja poliisia. Poikkeusjärjestelyt koskevat työaikaa ja vuosilomia sekä irtisanomisaikaa työntekijän irtisanoutuessa työstään. Irtisanomisajan pidentämistä ei kuitenkaan sovelleta poliisitoimessa.

Työnantaja voi keskeyttää tarvittaessa työntekijän loman tai siirtää sen antamisen ajankohtaa. Lisäksi työnantaja voi poiketa velvollisuudesta hankkia työntekijältä suostumus ylityön tekemiseen sekä poiketa lepoaikasäännöksistä. Työnantaja voi myös pidentää työntekijän noudatettavaksi säädettyä irtisanomisaikaa neljään kuukauteen, jos työnantajaa uhkaa virusepidemiasta johtuva työvoimapula. Jos työnantaja käyttää näitä poikkeusmahdollisuuksia, tulee työntekijöiden terveyteen ja työturvallisuuteen kiinnittää erityistä huomiota. Poikkeusten pitää olla väliaikaisia.

Hätätyö

Voiko koronaepidemian perusteella määrätä työntekijät tekemään hätätyötä?

Vain, jos hätätyön edellytykset täyttyvät. Työaikalain mukaisen hätätyön teettäminen edellyttää ennalta arvaamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantumiseen. Pelkästään se, että yleisesti vallitseva poikkeustila ja käsillä oleva epidemia saattaa johtaa mainittuihin seurauksiin, ei riitä hätätyön perusteeksi. Valtioneuvosto on antanut asetuksen, jonka perusteella hätätyön teettämiselle ei ole tarvetta aloilla, joissa ei poikkeustilan aikana sovelleta lepoaikoihin, ylityöhön tai työajan enimmäismääriin liittyviä työaikalain säännöksiä.

Työnantajan tulee käytettävissään olevin keinoin varautua vallitseviin olosuhteisiin. Mikäli yhtäaikaiset sairauspoissaolot tai muut ennalta-arvaamattomat tilanteet uhkaavat johtaa edellä mainittuihin seurauksiin, saattavat hätätyön edellytykset täyttyä. Epidemia saattaa rajoittaa työnantajan varautumismahdollisuutta, ja siksi hätätyö saattaa tulla kyseeseen tavanomaista herkemmin.

Mikäli työnantaja päätyy teettämään hätätyötä, siitä tulee tehdä ilmoitus työntekopaikan aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle; yhteystiedot löytyvät täältä. Ilmoitukseen on hankittava luottamusmiehen tai muun henkilöstön edustajan lausuma.

Hätätyön teettämiseen liittyvää ohjeistusta löydät sivuilta Hätätyö.

Lapsen hoito

Onko työntekijällä oikeus saada palkkaa, jos hän joutuu jäämään kotiin hoitamaan karanteenissa olevaa tai koronavirukseen sairastunutta lasta?

Riippuu siitä, mitä asiasta on sovittu oman alasi työehtosopimuksessa.

Mikäli lapsesi on määrätty karanteeniin tai hän on karanteeninomaisissa olosuhteissa esim. altistumisepäilyn vuoksi, on poissaolosi työpaikalta työsopimuslain mukaan lähtökohtaisesti palkatonta. Työehtosopimuksissa saattaa olla muita määräyksiä, joten tarkista siis asia työsuhteessasi sovellettavasta työehtosopimuksesta. Voit mahdollisuuksien mukaan sopia etätyöjärjestelyistä, jolloin sinulla on oikeus palkkaan. Sinulla voi kuitenkin olla mahdollisuus saada tartuntatautipäivärahaa, mikäli lapsesi on alle 16-vuotias ja olet karanteenin vuoksi estynyt tekemään työtäsi. Lisätietoja tartuntatautipäivärahasta saat Kelan sivuilta.

Mikäli lapsesi sairastuu, voit olla pois työstä enintään neljä työpäivää kerrallaan alle kymmenvuotiaan lapsen hoitamiseksi. Työsopimuslain mukaan tämä on kuitenkin palkatonta poissaoloa. Useimmissa työehtosopimuksissa on tästä poikkeavia määräyksiä, joten tarkista poissaolon palkallisuus työsuhteessasi sovellettavasta työehtosopimuksesta. Joissain työehtosopimuksissa ikäraja on myös nostettu 12 vuoteen. Jos olet sopinut työnantajasi kanssa, että teet tänä aikana etätyötä, on sinulla oikeus saada palkkaa tehdyltä työajalta.

Kesäloma

Voiko työnantaja määrätä pitämään ensi kesän kesälomia jo nyt?

Ei voi määrätä. Työntekijä ja työnantaja voivat kuitenkin sopia loman pitämisestä jo ennen 2.5.2020 alkavaa lomakautta.

Kesätyö

Voiko työnantaja perua jo sovitun kesätyön koronan takia?

Määräaikaista työsopimusta ei voi perua, vaikka tilanne olisi muuttunut. Suullinen työsopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinen. Määräaikaista työsopimusta ei voi myöskään irtisanoa, ellei irtisanomisesta ole sovittu työsopimusta tehtäessä. Myöskään työsuhteen purkua (koeaikapurkuna tai tavallisena purkuna) ei voi tehdä ennen työnteon aloittamista.

Ulkomaanmatka

Voiko työnantaja velvoittaa työntekijän töihin heti ulkomaanmatkalta palattua?

Työsuojeluviranomaisella ei ole mahdollisuutta puuttua asiaan, jos työnantaja määrää työntekijän töihin välittömästi ulkomaanmatkan jälkeen. Vastoin työnantajan tahtoa töistä voi jäädä pois vain, jos lääkäri on tehnyt tartuntatautilain mukaisen karanteenipäätöksen. Valtioneuvosto on kuitenkin antanut vahvan suosituksen, että ulkomaamatkan jälkeen työntekijä olisi ”karanteenin kaltaisissa” olosuhteissa etätöissä tai muuten poissa töistä.


Tuleeko työnantajan maksaa palkkaa, jos työntekijä on ulkomaanmatkansa takia karanteeninomaisissa olosuhteissa ja ei voi tulla töihin?

Asia on arvioitava tapauskohtaisesti. Siihen vaikuttaa muun muassa se, onko työntekijä ollut työmatkalla vai vapaa-ajan matkalla, ja onko matkalle lähdetty ennen 12.3.2020. On huomioitava, että vastaavia tilanteita ei ole aiemmin ollut eikä siksi myöskään oikeustapauksia. Viime kädessä tulkinta tehdään vasta tuomioistuimissa, jos kiistanalaiset asiat etenevät oikeusprosesseihin.

Ulkoministeriö antoi 12.3.2020 ohjeet ulkomaanmatkojen välttämiseksi ja hallitus suositti, että epidemia-alueilta palaavien työntekijöiden tulisi sopia työhön paluunsa ajankohdasta ja kahden viikon poissaolosta yhdessä työnantajansa kanssa. Etätyötä tulee suosia, jos työtehtävät sen mahdollistavat. Lisäksi muista kuin välttämättömistä työmatkoista on syytä luopua ja lomamatkoja siirtää.

Jos työntekijä on ollut työmatkalla ja joutuu sen jälkeen karanteeninomaisiin olosuhteisiin, on työntekijällä lähtökohtaisesti oikeus palkkaan. Jos kyse on vapaa-ajan matkasta ja työntekijä on matkustanut ulkomaille 12.3.2020 hallituksen ja ulkoministeriön antaman ohjeistuksen jälkeen, kyse voi olla työn estymisestä työntekijästä johtuvasta syystä, jolloin työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. Jos matkalle on lähdetty ennen edellä mainittua ohjeistusta ja työnantaja määrää työntekijän 14 päivän varoajaksi kotiin, voidaan lähtökohtaisesti katsoa, että työnteko ei ole estynyt työntekijästä johtuvasta syystä ja työntekijällä olisi oikeus palkkaan.

Yllä kerrottu perustuu työsopimuslain määräyksiin. Työehtosopimuksissa voi myös olla tarkentavia määräyksiä palkanmaksuvelvollisuudesta.

Valtion ja kunnan virkamiesten osalta tilanne on hieman eri, sillä heitä koskevissa palvelussuhdelaeissa ei ole säännöstä palkanmaksuvelvollisuudesta tilanteessa, jossa työ estyy virkamiehestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi.

Riskien arviointi

Onko työnantajan huomioitava koronavirus työpaikan riskien arvioinnissa?

On. Työpaikoilla tulee päivittää vaarojen selvitys ja riskien arviointi koronavirusepidemia huomioiden. Työnantajan tulee laatia tarvittavat ohjeet ja menettelytavat koronatilanteeseen liittyen.

Lisätietoa siitä, mitä riskienarvioinnissa on huomioitava koronatilanteessa, löytyy sosiaali- ja terveysministeriön ohjeessa työpaikoille: Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet työntekijöille, jotka ovat alttiita koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin vakavammille muodoille.


Mitä toimenpiteitä työnantajan pitää tehdä riskin arvioinnin perusteella epidemiatilanne huomioiden?

Työnantajan on huolehdittava työturvallisuudesta myös poikkeusoloissa. Koronavirustilanteessa ensisijaisena toimenpiteenä työntekijän altistumisen estämiseksi on henkilökontaktien välttäminen. Työnantajan on arvioitava työpaikalle saapumisen tarpeellisuus työntekijöiden terveyden näkökulmasta. Yksi tapa välttää kontakteja on työn tekeminen etänä, ja jos tämä ei ole mahdollista, on työ työpaikalla järjestettävä olosuhteiltaan sellaiseksi, että riski altistumiselle on minimoitu. Näitä toimenpiteitä voi olla mm. tehostettu siivous, hygieniaohjeet työntekijöille, pisaratartuntoja estävien suojaseinien käyttäminen, työntekijöiden ohjeistaminen korona-altistumisten välttämiseksi ja ohjeiden antaminen tilanteisiin, joissa altistumista tai sairastumista epäillään sekä erilaiset työvuorojärjestelyt. Suositeltava toimenpide on myös se, että työpaikalla ei tarpeettomasti keräännytä taukotiloihin.

Jos tartuntariski työssä on merkittävästi kohonnut, esim. työssä, jossa on jatkuvaa henkilökontaktia, on käytettävä henkilönsuojaimia kuten hengityksen suojaimia, suojakäsineitä, suojalaseja ja tarvittaessa suoja-asuja. Henkilösuojainten huollosta, puhdistamisesta ja vaihtamisesta on huolehdittava jatkuvasti.

Työsuojeluvalvonta

Valvooko työsuojeluviranomainen, että hallituksen koronalinjauksia noudatetaan työpaikoilla?

Työsuojeluviranomainen ei lähtökohtaisesti valvo hallituksen linjausten noudattamista, mutta se valvoo, että työskentely työpaikalla on turvallista ja terveellistä myös tässä koronavirusepidemian tilanteessa.

Etätyö ja läsnäolo työpaikalla

Voiko toimistotyössä työnantaja velvoittaa työntekijöitä saapumaan työpaikalle, vai pitääkö työnantajan suostua etätyöhön?

Julkisen sektorin osalta hallitus on suosittanut, että työnantaja määrää työntekijänsä etätöihin. Yksityisen sektorin osalta työnantajan on arvioitava työpaikalle saapumisen tarpeellisuus työntekijöiden terveyden näkökulmasta. Työnantajan vastuulla on työturvallisuuslain perusteella huolehtia tartuntariskin minimoimisesta työssä. Se tapahtuu tehokkaimmin rajaamalla tarpeettomia kontakteja työntekijöiden välillä. Toimistotyössä helpoin ja varmin tapa välttää kontakteja on etätyön tekeminen. Työnantaja vastaa työntekijöiden turvallisuudesta myös silloin, jos hän velvoittaa työntekijät saapumaan toimistolle. Jos työnantaja sallii tai velvoittaa työntekijöitä saapumaan toimistolle, on työntekijöille tällöin annettava ohjeistus siitä, miten työ suoritetaan tartuntariski välttäen esimerkiksi huomioimalla turvavälit.


Voiko työnantaja määrätä yli 70-vuotiaan työntekijän lähtemään töistä kotiin?

Valtioneuvosto on antanut toimintaohjeen, jonka mukaan yli 70-vuotiaiden tulisi olla karanteenia vastaavissa olosuhteissa. Näin ollen yli 70-vuotiaiden ei ole suositeltavaa käydä tällä hetkellä töissä, pois lukien kansanedustajat, valtiojohto ja kunnalliset luottamushenkilöt. Kyseessä on suositus, eikä lakiin perustuva kielto. Työnantaja voi direktio-oikeuttaan käyttäen kieltää yli 70-vuotiasta työntekijäänsä saapumasta työpaikalle. Työturvallisuuslain mukaan työntekijällä on myös oikeus pidättäytyä työstä, joka vaarantaa hänen omansa tai muiden hengen tai terveyden. Mahdollisuuksien mukaan työnantaja voi myös ohjata työntekijän etätöihin.


Voiko työpaikan työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies passittaa flunssaoireisen työntekijän kotiin?

Työsuojeluvaltuutettu voi tietyin edellytyksin. Luottamusmies ei varsinaisesti voi passittaa sairastunutta kotiin, mutta hän voi toki kehottaa näin tekemään, kuten voivat muutkin työpaikan työntekijät.

Nykyisessä epidemiatilanteessa ohjeena on, että oireileva henkilö ei saa mennä töihin, vaikka oireet olisivat vähäisiä. Työsuojelun valvontalain mukaan työsuojeluvaltuutetulla on oikeus keskeyttää välitöntä ja vakavaa vaaraa aiheuttava työ. Tällainen tilanne voi olla kysymyksessä silloin, jos oireet selkeästi viittaavat koronaan ja henkilö työskentelee kontaktissa muiden työntekijöiden kanssa. Työsuojeluvaltuutetun tulee ilmoittaa työn keskeyttämisestä työnantajalle. Sairastunutta tulee kehottaa poistumaan työpaikalta ja ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon tai julkiseen terveydenhuoltoon. Koronavirustartuntaa epäiltäessä ei tule mennä suoraan vastaanotolle.

Luottamusmiehellä ei ole vastaavaa lakiin perustuvaa oikeutta keskeyttää työtä, mutta toki tässä tilanteessa on järkevää kenen tahansa kehottaa flunssaista työkaveria lähtemään kotiin.

Suojaimet

Voiko työnantaja olla hankkimatta sairaanhoitajille suojavarusteita koronavirustartunnan varalta?

Suojainten tarve riippuu työtehtävistä. Jos sairaanhoitaja tutkii tai hoitaa henkilöitä, joiden epäillään tai tiedetään saaneen koronavirustartunnan, on työnantajan hankittava hänelle tarvittavat suojaimet. Näitä ovat muun muassa suu- ja hengityssuojaimet, kasvosuojain ja suojahansikkaat. Työnantajan on huolehdittava siitä, että sairaanhoitajat osaavat käyttää suojaimia oikein.

Lisätietoa sosiaali- ja terveysministeriön ohjeessa: Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön henkilösuojainten käyttö.


Voiko työntekijä kieltäytyä asiakaspalvelutyöstä, jos työnantaja ei hanki koronalta suojaavia henkilönsuojaimia?

Vain, jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle. Tilanne on arvioitava tapauskohtaisesti.

Esimerkiksi terveydenhuollossa, jossa kohdataan virustartunnan saaneita, on välttämätöntä käyttää suojaimia ja työnantajan on ne hankittava. Jos suojaimia ei ole, työstä kieltäytyminen voi tulla kysymykseen.

Muissa asiakaspalvelutehtävissä työnantaja arvioi tapauskohtaisesti suojaimien kuten hengityssuojainten ja suojakäsineiden käytön. Tällöin, jos työstä ei katsota aiheutuvan työturvallisuuslain tarkoittamaa vakavaa vaaraa, oikeutta työstä kieltäytymiseen ei lähtökohtaisesti ole. Asiaa on kuitenkin syytä tarkastella tapauskohtaisesti huomioiden tehtävien luonne, asiakaskontaktit ja muut työolosuhteet sekä työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet. 

Työturvallisuuslain mukaan työntekijän altistuminen terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville biologisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle. Yksi keino vähentää altistumista on hankkia työntekijöille henkilösuojaimet.

Taukotilat

Voiko työnantaja koronan takia poistaa käytöstä taukotilat/sosiaalitilat?

Voi, jos työnantaja katsoo sen tarpeelliseksi estääkseen tartunnan leviämistä. Työnantaja tekee päätöksen vaarojen ja riskien arvioinnin perusteella. Työnantajan on kuitenkin huolehdittava, että työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä on työntekijöiden käytettävissä työn luonne ja kesto sekä työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen riittävät ja asianmukaisesti varustetut peseytymis-, pukeutumis- ja vaatteiden säilytystilat, ruokailu-, lepo- ja käymälätilat sekä muut henkilöstötilat.

Hyödyllisiä linkkejä

Työterveyslaitoksen ohjeita työpaikoille

Työterveyslaitoksen ohjeita työpaikoille koronavirusepidemian ehkäisyyn.

Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet
Sosiaali- ja terveysministeriön antamat viranomaisohjeet koronavirustilanteessa.

Työ- ja elinkeinoministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriön kysymyksiä ja vastauksia koronasta ja työelämästä.

Tartuntalain mukainen päiväraha

Jos haluat tietää, oletko oikeutettu tartuntalain mukaiseen päivärahaan, löydät ajankohtaista tietoa asiasta Kelan verkkosivuilta.