Sattuuko selkään, kivistääkö hartiat – työsuojeluvalvontaa fyysisen kuormituksen hallinnasta

Verkkouutinen 5.5.2021

Nainen nostaa hedelmälaatikkoa pinosta.Työsuojeluviranomainen valvoi vuonna 2020 Etelä-Suomessa työn fyysisen kuormituksen esiintymistä ja hallintaa. Hankkeen päätavoitteena oli vähentää työpaikoilla esiintyvää terveyttä vaarantavaa fyysistä kuormitusta ja siitä johtuvia tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Työpaikoille lähetetyn kyselyn tavoitteena oli herätellä työpaikkoja miettimään ja arvioimaan sitä, miten fyysistä kuormitusta voisi omalla työpaikalla vähentää. Vastauksia kertyi yhteensä noin 80 työpaikalta.

Apuvälineitä fyysisesti kuormittaviin töihin

Vastauksissa tuli esille, että työn fyysiset kuormitustekijät oli huomioitu hyvin työn vaarojen arvioinnin yhteydessä. Myös työterveyshuollon työpaikkaselvitykset olivat ajan tasalla. Työterveyshuolto oli antanut suosituksia työn keventämiseksi ja vähentämiseksi yli 80 %:lle työpaikoista. Suositukset kohdistuivat lähinnä ergonomiaohjaukseen, apuvälineiden käyttöön ja hankintaan, tehtävien vaihteluun sekä tauotukseen. Työpaikat kertoivat pääosin toteuttaneensa ehdotukset.

Työpaikoilla esiintyi kuitenkin edelleen kuormittavia työasentoja, joita ei ollut voitu välttää tai vähentää. Tällaisia ovat mm. kädet ylhäällä työskentely, polvillaan tai kyykyssä työskentely ja kumarat tai kiertyneet työasennot. Kahdella kolmasosalla työpaikoista taakkoja nostettiin käsin. Käsin tehtäviin nostoihin ja siirtoihin on pyritty hankkimaan apuvälineitä, mutta aina nostoja ei ole voitu välttää. Yleisimpiä apuvälineitä olivat erilaiset mekaaniset ja sähköiset pumppu- ja tasokärryt, nostolaitteet sekä trukit. Käden puristusvoimaa vaativia tehtäviä ja yksipuolisia työliikkeitä oli noin puolella kaikista työpaikoista. Työskentelytasojen säädöissä oli puutteita noin neljäsosalla työpaikoista eli niitä ei voinut säätää työntekijöille sopiviksi. Työpaikoilla esiintyi myös yleisesti lämpöolosuhteisiin liittyviä epäkohtia, kuten mm. kuumuutta, kylmyyttä ja vetoisuutta, joita ei ollut pystytty ratkaisemaan. Vastausten perusteella työssä voi riittävästi vaikuttaa omaan työtahtiin ja tauotukseen.

Työnantajille annettiin toimintaohjeita muun muassa käsin tehtävien nostojen keventämiseksi sekä työhön perehdyttämisestä fyysisen kuormituksen osalta. Työterveyshuollon työpaikkaselvitys oli joissakin työpaikoissa vanhentunut, eikä kuvannut enää työn kuormitustekijöitä ja niiden aiheuttamia mahdollisia terveysvaikutuksia.

Koronan takia valvonta toteutettiin sähköisin kyselyin ja täydentävin puhelinkeskusteluin. Valvonta suunnattiin niille toimialoille, joissa tuki- ja liikuntaelinsairauksia esiintyy merkittävästi. Suurin osa tarkastuksista suuntautui tukku- ja vähittäiskauppaan ja teollisuuteen. Monille työpaikoille on tarpeen tehdä myöhemmin myös fyysinen työpaikkakäynti. Fyysisen kuormituksen hallintaan suunnatut tarkastukset jatkuvat myös vuosina 2021-2023.

Lisätiedot:
Fyysisestä kuormituksesta (tyosuojelu.fi)

Fyysisen kuormituksen valvonnasta vuosina 2021-2023 (tyosuojelu.fi)

Tuula Uurala, puh. 0295 016 379, [email protected]
Etelä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Kuva: Anu Pynnönen