Yleistä aiheesta

Lähetetty työntekijä on ulkomaisen yrityksen työntekijä, joka tekee tilapäisesti työtä Suomessa.

Lähetettyjä työntekijöitä koskee uusi laki työntekijöiden lähettämisestä (447/2016) sekä vanha laki lähetetyistä työntekijöistä (1146/1999). Vanhaa lakia sovelletaan edelleen Suomessa oleviin lähetettyihin työntekijöihin uuden lain voimaan tullessa. Uuden lain soveltamisalan piiriin tulevat lain voimaantulon jälkeen tehtävät uudet sopimukset, joiden perusteella työntekijöitä lähetetään Suomeen.

HUOM! Vanhan lain soveltamistilanteita koskevan ohjeistuksen löydät täältä.

Laissa määritellään ne suomalaiset työelämää koskevat säädökset, joita sovelletaan silloin, kun ne ovat työntekijän kannalta edullisempia kuin työntekijään muutoin sovellettavat säännökset. Lain soveltamisen kannalta ei ole merkitystä sillä, onko työnantaja muusta EU-maasta vai EU:n ulkopuolelta.

Lähetetystä työntekijästä on kyse, kun muusta valtiosta lähetetty työntekijä tekee Suomessa työtä sopimuksen perusteella alihankintana, yrityksen sisäisenä siirtona tai vuokratyössä. Lähetetyn työntekijän tavallinen työskentelypaikka on siis jokin muu valtio kuin Suomi.

Alihankinta

Työntekijä lähetetään tekemään työtä, josta on tehty sopimus lähettävän yrityksen eli työnantajan ja tilaajan välillä. Työntekijä työskentelee lähettävän yrityksen lukuun ja sen johdon alaisena.

Yrityksen sisäinen siirto

Työntekijä lähetetään tekemään työtä samaan yritysryhmään kuuluvaan, toisessa valtiossa sijaitsevaan toimipaikkaan tai yritykseen.

Vuokratyö

Työntekijä lähetetään tekemään työtä samaan yritysryhmään kuuluvaan, toisessa valtiossa sijaitsevaan toimipaikkaan tai yritykseen.

Velvoitteita työnantajalla ja työn tilaajalla sekä pääurakoitsijalla ja rakennuttajalla

  • Lähettävän yrityksen, eli työnantajan, pitää huolehtia Suomessa toimivan edustajan asettamisesta ja tarvittavien tietojen saatavilla pitämisestä koko lähetettynä olon ajan.
  • Työnantajan pitää noudattaa Suomessa kohtuullisena pidettävää palkkatasoa ja antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työehdoista lähettämisen aikana. Työnantajan tulee myös pitää työaikoihin ja vuosilomaan liittyviä kirjanpitoja.
  • Työnantajan pitää myös aina huolehtia työturvallisuudesta. Vuokrattujen lähetettyjen työntekijöiden kohdalla käyttäjäyritys on myös vastuussa vuokratyöntekijöiden työturvallisuudesta.

Lisää aiheesta: Työolot

  • Työnantajan tulee huolehtia tapaturmavakuuttamisesta työteon aikana Suomessa. Lisäksi työnantajan tulee järjestää lakisääteinen työterveyshuolto Suomessa.
  • Tilaajan pitää huolehtia lähettävän yrityksen Suomessa toimivan edustajan asettamisesta ja tavoitettavuudesta. Rakennustyössä pääurakoitsijan ja rakennuttajan on selvitettävä lähetetyn työntekijän pyynnöstä lähettävältä yritykseltä palkanmaksuun liittyviä puutteita. Pääurakoitsijan ja rakennuttajan on toimitettava työnantajalta saamansa vastaus työntekijälle sekä työntekijän niin pyytäessä myös työsuojeluviranomaiselle.

Vuokra- ja alihankintatyössä tulee ottaa huomioon myös tilaajavastuulain velvoitteet

Tilaajavastuulaki koskee sekä suomalaisia että ulkomaisia tilaajayrityksiä, kun työ tehdään Suomessa. Merkitystä ei ole myöskään sillä, ostaako tilaajayritys vuokratyötä tai alihankintaa suomalaiselta vai ulkomaiselta yritykseltä.

Kun tilaaja solmii vuokratyö- tai alihankintasopimuksen työntekijöitä lähettävän yrityksen kanssa, tilaajan on pyydettävä tilaajavastuulain mukaiset selvitykset sopimuskumppaniltaan ja työntekijöitä lähettävän yrityksen on toimitettava ne sopimuskumppanille.

Lisätietoa tilaajavastuulain velvoitteista: Tilaajavastuu.

Yhteysviranomainen Lounais-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue toimii lähetettyjen työntekijöiden yhteysviranomaisena Suomessa. Yhteysviranomainen antaa yleisneuvontaa työntekijöitä Suomeen lähettäville yrityksille, vastaanottaville yrityksille Suomessa sekä lähetetyille työntekijöille työntekijöiden lähettämiseen liittyvästä Suomen lainsäädännöstä.

Lähetettyihin työntekijöihin liittyvät kysymykset pyydetään lähettämään sähköpostiosoitteeseen postedworkersfin@avi.fi.

Lisätietoja: Anu Ikonen, ylitarkastaja, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, sähköposti anu.ikonen@avi.fi, puh. 0295 018 143.

 

Ohjeita työntekijälle

Työnteko-oikeus

Jos et ole Suomen kansalainen, ulkomaalaislaki velvoittaa, että todistat työnantajalle työnteko-oikeutesi Suomessa. Näytä työnantajalle joko passi, virallinen matkustusasiakirja tai oleskelulupakortti.

Työnantaja ottaa yleensä kopion työnteko-oikeutesi perusteesta, koska sitä täytyy lain mukaan säilyttää työpaikalla.

Vähimmäispalkka

Laki ei Suomessa määrittele vähimmäispalkkaa, vaan se määräytyy toimialan yleissitovan työehtosopimuksen mukaan. Jos alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta taikka muuta sopimusta tai käytäntöä, työnantajan on maksettava sinulle tavanomainen ja kohtuullinen palkka.

Löydät tietoa työehtosopimusten mukaisista palkoista työnantajan- ja työntekijäliittojen verkkosivuilta. Yleissitoviksi työehtosopimuksiksi vahvistetut työehtosopimukset löydät Finlex.fi-verkkopalvelusta (pääosa vain suomenkielisinä).

Palkanmaksu

Jos työnantaja ei ole maksanut palkkaa tai se on maksettu väärin tai puutteellisesti, sinun on huomautettava asiasta työnantajaa. Maksamatta jäänyt palkka sinun on perittävä viime kädessä itse työnantajalta. Huomauttamisessa voit käyttää apuna lomakkeita Palkkasaatavailmoitus työsuhteen aikana ja Palkkasaatavailmoitus työsuhteen päättymisen jälkeen.

Jos työskentelet rakennusalalla ja palkanmaksussasi on puutteita, voit ilmoittaa siitä pääurakoitsijalle tai rakennuttajalle. Voit kohdistaa ilmoituksesi kummalle tahansa tai kummallekin.

Pääurakoitsijan tai rakennuttajan on välittömästi pyydettävä lähettävältä yritykseltä selvitys sinulle maksetusta palkasta ja siitä, onko palkka sitä koskevien säännösten mukainen Suomessa. Pääurakoitsijan tai rakennuttajan on toimitettava selvityspyyntö ja lähettävältä yritykseltä saamansa selvitys sinulle. Selvityspyyntö ja selvitys on pyynnöstäsi toimitettava myös työsuojeluviranomaiselle ja niitä on säilytettävä kaksi vuotta työnteon päättymisestä.

Veronumero

Jos työskentelet rakennustyömaalla, sinulla pitää olla työmaalla liikkuessasi näkyvillä kuvallinen tunnistekortti, jossa on myös veronumero.
Veronumeron voit pyytää verotoimistosta tai verohallinnon puhelinpalvelusta.
Työnantaja voi myös tarvittaessa pyytää kaikkien työntekijöidensä veronumerot yhdellä kertaa.

Verotuksen oikeellisuudesta vastaa työntekijä, verohallinnon verkkosivuilta löydät lisätietoa verotuksesta.

Lisää aiheesta:
Veronumero
Töihin ulkomailta Suomeen

Tietoa Suomen työelämästä ulkomaalaiselle:
Töissä Suomessa – tietoa maahanmuuttajalle 13 kielellä. Työterveyslaitos.

 

Ohjeita työnantajalle

Säädökset asettavat velvoitteita sekä lähetetyn lähettävälle yritykselle eli lähetetyn työntekijän työnantajalle että tilaajalle eli työntekijöitä käyttävälle yritykselle. Rakennuttajan ja pääurakoitsijan velvoitteista kerrotaan kohdassa Palkkaus Suomessa.

Lähettävän yrityksen eli lähetetyn työntekijän työnantajan pitää  

Tilaajan eli lähetettyjä työntekijöitä Suomessa käyttävän yrityksen pitää   

Sanasto

Ulkomaalainen työntekijä Ulkomaalaislaissa tarkoitettu henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen.
Lähetetty työntekijä Työntekijä, joka työskentelee tavallisesti muussa valtiossa kuin Suomessa ja jonka toiseen valtioon sijoittautunut ja kyseisessä valtiossa merkittävää toimintaa harjoittava, työnantajana toimiva yritys työsuhteen kestäessä lähettää rajoitetuksi ajaksi tilapäiseen työhön Suomeen tarjotessaan valtioiden rajat ylittäviä palveluja alihankintana, yrityksen sisäisenä siirtona tai vuokratyönä.
Lähettävä yritys Lähetetyn työntekijän työnantajana toimiva yritys.
EU- tai ETA-maat ETA-maita ovat Islanti, Norja ja Liechtenstein. Samoja sääntöjä kuin ETA-maiden kohdalla noudatetaan myös Sveitsin kohdalla. EU- ja ETA-maiden kansalaisia käsitellään monissa yhteyksissä samojen sääntöjen mukaan.
Kolmannet maat Maat, jotka eivät ole EU- tai ETA-maita.
Harmaapassilainen Henkilö, jolla ei ole passin myöntäneen EU-valtion kansalaisuutta, mutta joka on saanut kyseisen maan passin.
A1-todistus A1-todistuksella (aikaisemmin E101) vahvistetaan, että henkilöön sovelletaan jonkin muun maan kuin työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntöä ja että lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja ei tarvitse maksaa Suomessa.
Tilaaja Yritys tai muu taho, joka ostaa lähettävältä yritykseltä palveluita.
Käyttäjäyritys Tilaaja.
Asiakasyritys Tilaaja.
Vuokrayritys Vuokratyöntekijän työnantaja.
Vuokratyö Työntekijän lähettäminen työhön toisen yrityksen käyttöön, kun työnantajana on tilapäistä työvoimaa välittävä tai työvoimaa vuokraava yritys (vuokratyöntekijä).
Alihankinta Työntekijän lähettäminen lähettävän yrityksen johdolla ja lukuun tehtävään työhön työnantajan ja Suomessa toimivan tilaajan välillä tehdyn sopimuksen nojalla.
Alihankintasopimus Yritysten välinen yhteistyösopimus, joka on laajempi kuin työvoiman vuokraussopimus.
Yrityksen sisäinen siirto Työntekijän lähettäminen työhön samaan yritysryhmään kuuluvaan toisessa valtiossa sijaitsevaan toimipaikkaan tai yritykseen.
Edustaja Suomeen työvoimaa lähettävällä ulkomaisella yrityksellä tulee olla Suomessa edustaja, joka on tavoitettavissa koko lähettynä olon ajan. Ulkomaisen yrityksen Suomessa toimiva edustaja hoitaa muun muassa yritykselle kuuluvia viranomaisasioita. Tätä varten edustajalla tulee olla Suomessa osoite. Kotipaikkavaatimusta ei kuitenkaan ole.
Rakennuttaja Henkilö tai organisaatio, joka ryhtyy rakennushankkeeseen, tai joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta.
Pääurakoitsija Rakennuttajaan sopimussuhteessa olevaa urakoitsijaa, joka on nimetty pääurakoitsijaksi ja jolle kuuluvat työmaan johtovelvoitteet.
Rakennusalan työ Rakentamista, korjaamista, kunnostamista, rakenteiden muuttamista ja hajottamista, joihin luetaan myös kaivaminen, maanrakennus, valmisosien asentaminen ja purkaminen ja varustamis-, asennus-, muutos-, purkamis-, kunnossapito-, huolto-, maalaus-, puhdistus- ja parannustyöt.
Työsopimus Työnantajan ja työntekijän välinen sopimus työn tekemisestä ja siitä maksettavasta palkasta. Jos työsopimus on tehty suullisesti, on työnantajan annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista.
Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus Vakituinen työsopimus, joka päättyy irtisanomalla.
Määräaikainen työsopimus Sopimuksen kesto on sidottu tiettyyn kalenteriaikaan, tietyn työn valmistumiseen tai muuhun määriteltyyn tapahtumaan.
Säännöllinen työaika Työaikalain mukaan 8 h/päivä ja 40 h/viikko tai keskimääräinen säännöllinen työaika 40 h/viikko enintään 52 viikon ajanjakson aikana. Työehtosopimuksessa on voitu sopia toisin säännöllisestä työajasta.
Työajan tasoittumisjärjestelmä Työnantajan etukäteen laatima suunnitelma työajan vaihtelusta vuorokausittain ja viikoittain, kun työaika on järjestetty Muotoiltu: Fontti: LihavoituMuotoiltu: Fontti: Ei LihavoituMuotoiltu: Fontti: Ei LihavoituMuotoiltu: Fontti: LihavoituMuotoiltu: Fontti: LihavoituMuotoiltu: Fontti: Lihavoitu keskimääräiseksi. Tällöin työaika tasoittuu määrätyn ajanjakson kuluessa lain tai työehtosopimuksen mukaiseen tuntimäärään. Tasoittumisjärjestelmästä tulee käydä ilmi vähintään kunkin viikon säännöllinen työaika tasoittumisjakson aikana.
Työvuoroluettelo Työnantaja on laadittava ennakolta työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen sekä päivittäisten lepoaikojen ajankohdat. Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Työehtosopimuksissa voi olla tarkentavia säädöksiä työvuoroluettelosta.
Työaikakirjanpito Työnantajan pitämä kirjanpito, johon merkitään työntekijän päivittäiset työtunnit, lisä- ja ylityötunnit, sekä sunnuntaityötunnit ja näistä maksetut korvaukset.
Työehtosopimus Työntekijä- ja työnantajajärjestöjen välinen sopimus toimialakohtaisista työehdoista.
Yleissitova työehtosopimus Työehtosopimus, jota kyseisellä toimialalla myös järjestäytymättömän työnantajan (työnantajaliittoon kuulumaton työnantaja) on noudatettava.
Vuosilomakirjanpito Työnantajan pitämä kirjanpito, josta käy ilmi vuosilomien pituudet ja ajankohdat sekä palkkojen ja korvausten suuruudet sekä niiden määräytymisen perusteet.
Vuosilomapalkka Työntekijän vuosiloman aikana saama vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkka.
Lomaraha Lomaltapaluuraha, jonka suuruus on 50 prosenttia vuosilomapalkasta. Lomaraha ei perustu lainsäädäntöön vaan työehtosopimukseen.